Kipsilevy - luonnonmukainen rakennusmateriaali kodin eri pintoihin
Kipsilevy on luonnollinen rakennusmateriaali, jonka pääraaka-aineena ovat puhdas kipsikivi, vesi sekä kierrätyspaperista valmistettu uusiokartonki.
Kipsilevy on hajuton ja terveydelle vaaraton rakennusmateriaali.
Kipsilevyn valmistuksesta
Kipsilevyjen valmistus alkaa raaka-aineiden valinnalla, valmistusprosessin huolellisella suunnittelulla ja lopputuotteen teknisen laadun varmistamisella. Kaiken vielä viimeistelee tuotteen kierrätettävyys –näin syntyy kipsilevyn elinkaari. Levyjen valmistaminen ei kuormita luontoa, sillä tehdas käyttää energialähteenään maakaasua. Näin ainoa piipusta nouseva höyry on vesihöyryä kipsilevyjen kuivatusuunista.
Näin kipsilevyn valmistusprosessi etenee:
Luonnonkipsikivi tuodaan Suomeen Etelä-Euroopasta, saatu raakakivi jalostetaan uudeksi kipsilevyksi. Raaka-aineena voidaan myös hyödyntää voimalaitosten savukaasujen puhdistuksen yhteydessä syntyvää ns. teollisuuskipsiä ja rakennustyömailta sekä talotehtaista takaisin kierrätettävää puhdasta kipsilevyä.
Kipsikivi jauhetaan, kalsinoidaan eli kipsistä poistetaan kuumentamalla ¾ kipsikiteisiin sitoutuneesta vedestä, jolloin raaka-aine on niin sanottua stukkokipsiä. Stukkokipsistä valmistetaan kipsimassa lisäämällä siihen kuiva-aineet (tärkkelys, kiihdytinaineet), vettä sekä vaahdotusainetta. Raaka-aineiden sekoituksen jälkeen massa pursotetaan kahden vahvan kartongin väliin.
Pintakartonki taivutetaan reunojen ylitse, jolloin kartonkien sauma jää takapuolelle. Lopullisen muotonsa kipsilevy saa muotoiluradalla, jossa kipsilevy viimeistellään tarkkoihin paksuus-, leveys- ja pituusmittoihin. Muotoiluradan jälkeen levyistä kuivatetaan ylimääräinen kosteus kuivausuunissa. Laadunvalvonta tarkastaa levyt, jonka jälkeen ne niputetaan, varastoidaan ja tarvittaessa pakataan suojahuppuihin.
Kipsilevy on rakennusmateriaalina luonnonmukainen
Kipsilevy on hajuton sekä terveydelle vaaraton rakennusaine, josta ei erity tai säteile allergiaan herkistäviä tai muuten ihmiselle haitallisia aineita. Yksittäisen levyn painosta 93 % on kipsiä ja kartonkia 6 %. Jäljelle jäänyt painoprosentti muodostuu hygroskooppisesta kosteudesta, tärkkelyksestä ja orgaanisesta pinta-aineesta.
Osaan levyistä sekoitetaan kipsimassan joukkoon myös lasikuitua lisäämään levyn lujuutta ja paloturvallisuutta. Tuulensuoja- ja märkätilalevyjen ydin on erikoiskäsitelty. Käsittely estää veden imeytymistä kosteusrasitukselle alttiina olevaan levyyn.
Levyt ovat suosittuja rakennusmateriaaleja sekä pintojen rakentamisessa että suuremmissa kohteissa. Kipsilevyjen takana runkorakenteena on yleensä joko puu- tai teräsrunko.
Levyjen asentaminen sekä työstäminen on helppoa ja asentamisessa voidaankin käyttää hyväksi erilaisia työkaluja ja apuvälineitä, jotka helpottavat ja nopeuttavat työskentelyä entisestään. Perus työstövälineiksi riittävät tavalliset joka kodista löytyvät käsityökalut.
Kipsilevy on tutkittu, tunnustettu sekä sertifioitu materiaali
Kipsilevy on tuttu materiaali monessa eri käyttökohteessa niin kotona kuin työpaikallakin. Käsittelyjensä ansiosta se on myös luotettava materiaali niin kuiviin kuin märkätiloihinkin.
1.7.2013 lähtien kaikissa Euroopan Unionin jäsenvaltioissa astui voimaan Rakennustuoteasetus ja sen myötä CE-merkinnät muuttuivat pakollisiksi kaikissa rakennustuotteissa, joilla on voimassa oleva harmonisoitu eurooppalainen standardi tai joille on mahdollista hakea eurooppalainen tekninen hyväksyntä. Merkintä osoittaa, että tuotteet on testattu kyseisissä tuotestandardeissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti ja ne täyttävät näiden standardien CE-merkinnän mukaiset vaatimukset.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat