Talo

Suomessa on yli 550 000 vuosina 1960–1999 valmistunutta omakoti- ja paritaloa. Ne muodostavat noin 47 prosenttia koko maan omakoti- ja paritalokannasta. Suurin ryhmä ovat 1980-luvulla valmistuneet talot, joita on yli 182 000*. Näin suuri rakennuskanta tarkoittaa, että kattojen, märkätilojen, ikkunoiden, putkistojen, viemäreiden ja muiden kuluvien osien kunto koskettaa satojatuhansia suomalaisia kotitalouksia.

Rapatun julkisivun paikkaus tulee ajankohtaiseksi, kun pinnassa näkyy halkeamia, lohkeamia, kopoja kohtia tai muita vaurioita. Pieneltä näyttävä vaurio kannattaa tarkistaa ajoissa, sillä rappauksen tehtävä on suojata rakennetta säältä ja kosteudelta. Paikkauksen onnistuminen riippuu aina vaurion laajuudesta, rappaustyypistä ja siitä, onko vaurion syy selvitetty ennen korjausta.Vanha rappaus julkisivussa saattaa vaatia korjausta ajan ja sääolosuhteiden vaikutuksesta. Syitä rappauspinnan vaurioitumiselle voivat olla esimerkiksi kosteus, pakkasrasitus, rakenteiden liikkeet tai puutteellinen vedenohjaus julkisivulta. Tällöin on arvioitava, pitääkö koko rappaus uusia vai riittääkö paikallinen paikkaus. Entä miten onnistuu huoltomaalaus tai -pinnoitus? Useissa tapauksissa rappausta on mahdollista korjata paikallisesti, kun vaurioiden syy selvitetään ja korjaus tehdään oikeilla materiaaleilla.

Muutossa unohtuvat useimmiten asiat, jotka eivät näy muuttolaatikoissa: muuttoilmoitus, sähkösopimus, kotivakuutus, avainten palautus ja vanhan kodin siivous. Kun tehtävät jakaa aikatauluun, muuttopäivä ei kasaannu yhdeksi kaoottiseksi urakaksi.

Kesän sade- ja ukkoskuurot sekä syksyn runsaat lehtisateet pistävät katon ja erityisesti rännit ja sadevesijärjestelmät koville. Tukkeutuneet sadevesikourut näkyvät nopeasti: vesi valuu hallitsemattomasti yli reunan, kastelee ulkoseinän ja sokkelin sekä rasittaa rakennuksen perustuksia. Pitkittyessään ongelma voi johtaa vakaviin kosteus- ja homevaurioihin. Siksi rännien puhdistus ja sadevesijärjestelmän tarkastus kannattaa tehdä säännöllisesti – mieluiten jo ennen runsaita sateita.Rännien tarkastus kertoo nopeasti, toimiiko sadevesijärjestelmä niin kuin pitää. Vesikourujen tehtävä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti syöksyputkiin ja edelleen pois rakennuksen viereltä. Jos kouru vuotaa, kaato on muuttunut tai syöksyputki ei vedä, vesi voi päätyä seinälle, sokkelin viereen tai perustusten tuntumaan.Tarkastus kannattaa tehdä vähintään keväällä ja syksyllä sekä aina silloin, jos rankkasateella huomaa veden tulvivan kourun yli tai valuvan väärästä kohdasta. Puhdistus poistaa lehdet ja roskat, mutta tarkastuksessa katsotaan, ovatko kourut, saumat, kiinnikkeet ja syöksyputket kunnossa.

Vesikouruihin kertyy lehtiä, neulasia, siitepölyä, sammalta ja katolta irtoavaa roskaa pitkin vuotta. Siksi rännien puhdistus ei ole vain syksyn huoltotyö, vaikka moni tarttuu siihen viimeistään ennen talvea. Puiden lähellä sijaitsevassa talossa kourut voivat kaivata puhdistusta myös keväällä tai keskellä kesää rankkasateiden jälkeen.Kun vesikouru tai syöksytorvi tukkeutuu, sadevesi ei pääse kulkemaan hallitusti pois katolta. Silloin vesi voi tulvia kourun yli, roiskua seinälle tai valua väärään paikkaan rakennuksen vierelle. Puhdistuksen tarkoitus on yksinkertainen: sadeveden pitää päästä kulkemaan vapaasti kourusta syöksytorveen ja siitä pois rakennuksen viereltä.

Keittiösaareke on monelle keittiöremontin tai uuden keittiön toivelistan kärjessä. Hyvin suunniteltuna se tuo lisää laskutilaa, säilytystilaa, istumapaikkoja ja työskentelymukavuutta. Saareke ei kuitenkaan sovi jokaiseen keittiöön samalla tavalla, joten käyttötarkoitus kannattaa miettiä ennen mitoitusta ja materiaalivalintoja. Kokosimme viisi tapaa hyödyntää keittiösaareketta.

Muovijätteen kierrättäminen on vielä varsin tuore asia. Muovin kierrättäminen ei ole kaikkein helpointa ja sen jalostaminen uusiomateriaaliksi vaatii paljon teknologiaa, jotta se voidaan kierrättää uudelleen raaka-aineeksi. Muovin kierrättäminen on kuitenkin merkittävä ympäristö- ja ilmastoteko.

Aluskate on vesikatteen alla oleva suojaava kerros, jonka tehtävä on ohjata katteen alle päätyvä vesi ja kondenssikosteus hallitusti pois kattorakenteista. Sitä tarvitaan erityisesti silloin, kun vesikatteen saumoista, liitoksista tai läpivienneistä voi päästä kosteutta katteen alapuolelle. Toimiva aluskate ei yksin tee katosta vesitiivistä, mutta se vähentää riskiä, että kosteus pääsee yläpohjan rakenteisiin. Siksi aluskatteen asennuksessa ratkaisevia kohtia ovat oikea limitys, riittävä tuuletus, läpivientien tiivistys sekä se, että aluskate johdattaa veden pois rakenteista.Aluskate on siis erittäin tärkeä osa kattoa ja on tarkoitettu kestämään katolla yhtä kauan kuin varsinaisen katemateriaalikin. Sitä ei tule jättää pitkäksi aikaa säälle yms. ulkopuolisille rasituksille alttiiksi. Aluskate ei ole tarkoitettu rakennusaikaiseksi sääsuojaksi vaan rakennus tulee sääsuojata erikseen. Aluskatteen asennuksen jälkeen varsinainen kate tulee asentaa mahdollisimman nopeasti.

Marita ja Jorma Nylund ostivat yhteiseksi kodikseen melko huonokuntoisen omakotitalon vuonna 2007. – Kutsuimme sitä leikkisästi Nylundin kartanoksi, Marita muistelee. Kaikki mureni muutamassa tunnissa, kun heidän unelmansa, sokkelista saakka peruskorjattu koti tuhoutui perustuksiaan myöden kaksi vuotta sitten.

1920-luvulla Suomen rakennusteollisuuteen tuotiin vaihtoehto, jota alettiin sen hyvien ominaisuuksien johdosta käyttää runsaasti. Vuosittainen kokonaiskäyttö saattoi olla jopa yli 10 000 tonnia sen kultavuosina 1960- ja 1970-luvuilla. Palamaton, hyvin lämpöä, sähköä, ja kosteutta eristävä, joustava mutta mekaanisesti luja, kitkaa ja kulumista kestävä, kemikaaleja ja bakteereja kestävä, akustisilta ominaisuuksiltaan hyvä ja kaiken lisäksi halpa ratkaisu kuulosti silloin mahtavalta idealta.Nykypäivänä tämä kyseinen vaihtoehto on muodostunut yhdeksi rakennusteollisuuden kirosanoista. Kyse on kuitumaisista silikaattimineraaleista, joita kutsutaan yhteisnimityksellä ASBESTI.Asbestia on käytetty eniten eristeenä pannuhuoneissa, vanhoissa sähkökeskuksissa, kellaritiloissa, palo-ovissa ja laivoissa. Sitä esiintyy myös esimerkiksi keittiöiden ja kylpyhuoneiden laatoituksissa ja lattiamatoissa erilaisten laastien, tasoitteiden ja liimojen yhteydessä. Käytännössä lähes kaikkialla.