Tältä näyttää vuonna 1939 rakennetun talon remonttilista – 100 000 euroa ei ole mahdoton summa

Artikkelin kirjoittajan koti on rakennettu vuonna 1939. Taloa on korjattu eri vuosikymmeninä, ja nyt edessä on sen selvittäminen, mitkä remontit ovat todella tarpeellisia ja mitkä vielä omia haaveita. (Kuva: Tiina P.)
Voiko vuonna 1939 rakennetun talon remontteihin kulua yli 100 000 euroa? Oman kotini kohdalla vastaus on kyllä, jos kaikki seuraavien vuosien korjaustarpeet ja omat remonttihaaveeni toteutuvat laajoina. Todellinen lasku voi silti olla aivan toinen, sillä osa listasta saattaa ratketa huollolla, osa siirtyä vuosien päähän ja osa jäädä kokonaan haaveeksi.
Talossa on tehty vuosien aikana paljon. Ikkunat on uusittu vuonna 2013 ja peltikatto on noin 25-vuotias. Kylpyhuone, sauna ja ainakin osa putkista ovat tietojeni mukaan noin 40 vuoden takaa. Julkisivun mineriittilevyt haluaisin vaihtaa puuverhoukseen, rännit ovat vanhat ja sokkeli kaipaa kunnostusta. Myös piha sekä vanha pihasauna odottavat vuoroaan.
Kun kirjoitin kaikki työt ensimmäistä kertaa samalle listalle, kokonaisuus alkoi näyttää melko hurjalta. Samalla remonttilista alkoi jakautua kolmeen ryhmään: mahdollisiin tuleviin korjauksiin, tarkempaa selvitystä vaativiin kohteisiin ja omiin remonttihaaveisiini.
Tältä talon remonttilista ja mahdollinen lasku näyttävät nyt
| Remonttikohde | Mitä tiedän nyt | Luonne | Suuntaa-antava budjettivaraus | Arvion peruste |
|---|---|---|---|---|
| Julkisivu | Mineriittilevyt, haluaisin puuverhouksen | Oma haave + kunto selvitettävä | 15 000–35 000 € | Julkisivuremonttien toteutuneet hinnat + vanhan verhouksen purku |
| Peltikatto | Noin 25-vuotias | Huoltotarve selvitettävä | 500–6 000 € | Pesu noin 500 € alkaen, huoltomaalaus tyypillisesti 2 500–6 000 € |
| Rännit ja sadevedet | Rännit vanhat | Uusimistarve arvioitava | 1 500–4 500 € | Omakotitalon sadevesikourut ja syöksytorvet |
| Sokkeli ja mahdolliset salaojat | Sokkeli kaipaa kunnostusta | Tutkimustulos ratkaisee | 3 000–20 000 € | Kevyestä sokkelikorjauksesta laajempaan salaoja-/sadevesityöhön |
| Kylpyhuone ja sauna | Noin 40 vuotta vanhat | Listan tärkeimpiä selvitettäviä | 20 000–40 000 € | Rakentaja.fi:n vuoden 2026 kylpyhuoneremontin hintataso + sauna |
| Putket | Ainakin osa noin 40 vuotta | Kunto ja laajuus selvitettävä | 6 000–25 000 € | Omakotitalojen toteutuneet putkiremontit |
| Piha | Kaipaa uudistamista | Oma myöhempi hanke | 5 000–15 000 € | Oma budjettivaraus suunnittelun pohjaksi |
| Pihasauna | Haluaisin takaisin käyttöön | Oma haave | 2 000–10 000 € | Pintakunnostuksesta laajempaan saunaremonttiin |
| *Yhteensä | *53 000–155 500 € |
* Hinnat ovat vuoden 2026 suuntaa-antavia kustannusarvioita. Todellinen hinta riippuu muun muassa työn laajuudesta, rakenteiden kunnosta ja siitä, mitä purkutöissä mahdollisesti paljastuu.
Talon ikä ei ole sama asia kuin remonttien ikä – 87-vuotias talo ei tarkoita 87 vuoden remonttivelkaa
Vuonna 1939 rakennettu talo ei ole automaattisesti rintamamiestalo. Rintamamiestaloiksi kutsutaan tyypillisesti sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden pientaloja, joten tämä talo on niitä vanhempi. Pelkän ulkonäön perusteella sitä ei siis ole syytä nimetä rintamamiestaloksi.
Rakennusvuosi kertoo vanhasta talosta muutenkin vain lähtökohdan. Oma kotini on hyvä esimerkki siitä, miten eri vuosikymmenten remontit kerrostuvat samaan rakennukseen. Ikkunat on vaihdettu vuonna 2013, peltikatto on noin 25-vuotias ja kylpyhuone, sauna sekä ainakin osa putkista ovat tietojeni mukaan noin 40 vuoden takaa. Talon 87 vuoteen mahtuu monta remonttikierrosta, joten myös rakenteilla ja järjestelmillä on kullakin oma ikänsä ja korjaushistoriansa.
Vanhaa taloa on voitu vuosikymmenten aikana laajentaa, lisäeristää, verhota uudelleen ja korjata monella tavalla. Siksi remonttitarvetta arvioitaessa olennaisempaa kuin alkuperäinen rakennusvuosi on selvittää, mitä talossa on tehty, milloin työt on toteutettu ja missä kunnossa rakenteet ja järjestelmät ovat nyt.
Museovirasto painottaa vanhojen rakennusten korjaamisessa rakennuksen ja sen historian tuntemista. Korjaushistorian ja nykykunnon selvittäminen auttaa kohdistamaan tulevat remontit sinne, missä niitä todella tarvitaan.
Lukuvinkki:
Puuverhous on suurin oma remonttihaaveeni
Talon ulkopuolella suurin oma haaveeni on julkisivu. Nykyinen mineriittilevytys ei ole se ilme, jonka vanhalle talolle haluaisin, vaan näkisin sen mieluummin puuverhottuna.
Jos nykyinen julkisivu osoittautuu toimivaksi ja sen takaiset rakenteet hyväkuntoisiksi, puuverhous voi jäädä myöhempään vaiheeseen ennen kaikkea ulkonäköä ja asumisviihtyvyyttä parantavana hankkeena. Puuverhouksen suunnittelu alkaa nykyisen julkisivurakenteen kartoittamisesta.
Vanhoissa kuitusementtilevyissä voi olla asbestia, eikä materiaalin asbestipitoisuutta voi päätellä ulkonäöstä. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa asbestikartoitus on tehtävä ennen sellaisia purku- ja korjaustöitä, joissa voidaan kohdata asbestia sisältäviä materiaaleja. Asbestisementtilevyt kuuluvat materiaaleihin, joissa asbestia on käytetty.
Julkisivuremontin todellinen laajuus selviää vasta tutkimalla, mitä levyjen takaa löytyy ja missä kunnossa seinärakenne on. Jos levyjen alla on esimerkiksi säilynyt vanhaa puuverhousta, lähtökohta olisi aivan erilainen kuin tilanteessa, jossa seinärakenne vaatisi samalla laajempia korjauksia. Myös uuden puuverhouksen toteutustapa pitää suunnitella rakennuksen rakenteisiin sopivaksi.
Tämän remontin ensimmäiseksi kulueräksi kirjoittaisin tutkimukset ja suunnittelun. Niiden jälkeen selviää, onko kyse pääasiassa julkisivun ilmeen muuttamisesta vai laajemmasta korjauksesta.
Lukuvinkki:
Asbestia sisältävien rakenteiden purku kuuluu aina ammattilaiselle

Katto, rännit ja sokkeli muodostavat yhden remonttiketjun
Tämän talon noin 25-vuotiaan peltikaton kohdalla ensimmäinen työ on kunnon tarkastaminen. Katteen, maalipinnan, kiinnitysten, saumojen, läpivientien ja pellitysten perusteella selviää, riittääkö huolloksi pesu tai huoltomaalaus vai tarvitaanko myöhemmin suurempia töitä. Kokonaan uuden katon ja nykyisen katon huoltamisen välillä on kustannuksissa melkoinen ero.
Rännit ovat selkeämmin remonttilistalla, sillä niitä ei aikanaan uusittu katon vaihtamisen yhteydessä. Ränniremontin yhteydessä haluan selvittää samalla koko veden kulkureitin katolta perustusten vierustalle: miten syöksytorvista tuleva vesi johdetaan, miten maanpinta viettää talon ympärillä ja päätyvätkö sade- ja sulamisvedet riittävän kauas perustuksista.
Tästä päästään suoraan sokkeliin, joka kaipaa silmin nähden kunnostusta ja uutta pintaa. Sokkelin kunnostaminen alkaa näkyvien vaurioiden syiden selvittämisestä. Samalla tarkastelen, onko kyse lähinnä vanhan pinnoitteen kulumisesta vai näkyykö sokkelissa halkeamia, rapautumista tai kosteusrasituksen merkkejä.
Jos samalla tarvitaan salaojituksen, sadevesien hallinnan tai perustusten vedeneristyksen korjauksia, ne vaikuttavat työn laajuuteen ja järjestykseen. Omassa suunnitelmassani eteneminen hahmottuu näin: ensin katon kunto, sitten veden kulku ja perustusten tilanne ja lopuksi sokkelin varsinainen kunnostus.
Lukuvinkki:
Kylpyhuone, sauna ja putket muodostavat remonttilistan suurimman teknisen kokonaisuuden
Kylpyhuone ja sauna on tietojeni mukaan remontoitu noin 40 vuotta sitten, ja samoihin aikoihin on tehty ainakin osa putkitöistä. Siksi käsittelen märkätiloja ja putkia yhtenä remonttikokonaisuutena. Neljän vuosikymmenen jälkeen suunnittelun lähtökohdaksi tarvitaan tieto rakenteiden, lattiakaivojen, liittymien ja mahdollisten vedeneristysten nykytilanteesta.
Remontin suunnittelussa olennaista on myös selvittää, mitä edellisessä remontissa oikeastaan tehtiin. Jos märkätilat uusitaan kokonaan, työ ulottuu pintojen lisäksi purkuun, pohjatöihin, vedeneristykseen sekä sähkö- ja putkitöihin. Tämä tekee kylpyhuoneen ja saunan uusimisesta helposti yhden koko remonttilistan suurimmista menoeristä.
Putkien tilanne kuuluu samaan suunnitteluun. Jos käyttövesiputket tai viemärit kulkevat remontoitavien rakenteiden yhteydessä ja niiden uusiminen alkaa muutenkin olla ajankohtaista, juuri valmistuneen kylpyhuoneen avaaminen muutaman vuoden kuluttua putkien vuoksi olisi kallis tapa tehdä remonttia kahteen kertaan.


Ainakin osa talon putkista on tietojeni mukaan noin 40 vuotta vanhoja. Putkien materiaalit, sijainti ja kunto ratkaisevat, kuinka laajasta remontista tässä talossa lopulta puhuttaisiin. Seuraavaksi on selvitettävä myös se, mitä aiemmissa remonteissa on uusittu. Vasta tämän jälkeen tiedän, puhutaanko käyttövesiputkien uusimisesta, viemäreistä vai mahdollisesti laajemmasta kokonaisuudesta.
Märkätilojen ja putkien kohdalla yksi tärkeimmistä ratkaisuista onkin se, kannattaisiko työt aikanaan yhdistää samaan remonttiin. Juuri tämä kokonaisuus voi vaikuttaa merkittävästi koko talon remonttibudjettiin.
Lukuvinkki:
Pihasauna ja piha kuuluvat tulevien vuosien haaveisiin
Vanhan pihasaunan kunnostaminen olisi ehkä koko remonttilistan mieluisimpia projekteja. Haluaisin saada sen jälleen käyttöön, ja kunnostussuunnitelman pohjaksi tarkistetaan rakennuksen rakenteet sekä hormin, tulisijan ja sähköistyksen kunto. Näiden perusteella myös työn laajuus alkaa hahmottua.
Pihan vuoro tulee luontevasti sen jälkeen, kun päärakennuksen ympärillä tarvittavat työt ovat selvillä. Jos sokkelia, salaojia, sadevesien johtamista tai julkisivua joudutaan korjaamaan, koneilla täytyy päästä liikkumaan talon ympärillä ja maata voidaan joutua kaivamaan auki.
Kun päärakennuksen korjaustarpeet ja niiden kustannukset ovat selvillä, tiedän paremmin, kuinka paljon näihin projekteihin on mahdollista käyttää rahaa. Pihasauna ja piha ovat omalla listallani tulevien vuosien hankkeita, joilla vanhasta pihapiiristä tehdään vähitellen omannäköinen.

Mihin käyttäisin ensimmäiset remonttieurot?
Ensimmäiset eurot käyttäisin kylpyhuoneen, saunan ja putkien tilanteen sekä sokkelin ja rakennuksen vedenhallinnan selvittämiseen. Katon kunto tarkistuttaisin samalla ja suunnittelisin sen huollon tarkastuksen tulosten perusteella. Puuverhous, piha ja pihasauna kuuluvat remonttisuunnitelman myöhempiin vaiheisiin.
Näiden selvitysten jälkeen tiedän paremmin, kuinka paljon rahaa todettuihin korjaustarpeisiin ja lähivuosien remontteihin tarvitaan. Sen pohjalta on helpompi päättää myös puuverhouksen ja pihasaunan aikataulusta.
Taulukkoon koottuna kaikkien töiden suuntaa-antava budjettivaraus on tällä hetkellä noin 53 000–155 500 euroa. Summa näyttää yhdellä rivillä hurjalta, mutta remonttilista ulottuu usealle vuodelle ja sisältää sekä talon korjaustarpeita että omia haaveitani. Tutkimusten ja tarkempien suunnitelmien myötä myös kustannusarviot tarkentuvat.
Kun kirjoitin listan ensimmäisen kerran paperille, kuusinumeroinen summa säikäytti. Nyt näen siinä ennemmin suunnitelman tuleville vuosille: ensin talon tärkeimmät korjaukset, sitten puuverhous, piha ja ehkä jonain päivänä se hetki, kun vanhan pihasaunan kiuas lämpenee jälleen.
Lukuvinkki:
Rintamamiestalon remontin hinta – näin paljon yleisimmät remontit maksavat (Vertailuksi voit tutustua myös rintamamiestalon ulkopuolisten remonttien hintahaarukoihin.)
Info
Vilja Schepel antaa ammattilaisen remonttivinkit












