julkisivu

Vanhan talon julkisivuremontin tarpeeseen voi olla useita syitä. Pitäisikö lämmöneristystä tehostaa? Voisiko seinien lisälämmöneristyksellä vähentää rakennuksen lämpöhäviötä ja parantaa energiatehokkuutta? Ovatko julkisivurappaukset päässeet ajan myötä vaurioitumaan? Näihin havaintoihin ja kysymyksiin saattaa moni omakotitaloasuja havahtua.1950-luvun taloon Pirkanmaalla toteutettiin julkisivuremontti, kun lisälämmöneristys tuli ajankohtaiseksi.

Voiko vuonna 1939 rakennetun talon remontteihin kulua yli 100 000 euroa? Oman kotini kohdalla vastaus on kyllä, jos kaikki seuraavien vuosien korjaustarpeet ja omat remonttihaaveeni toteutuvat laajoina. Todellinen lasku voi silti olla aivan toinen, sillä osa listasta saattaa ratketa huollolla, osa siirtyä vuosien päähän ja osa jäädä kokonaan haaveeksi.Talossa on tehty vuosien aikana paljon. Ikkunat on uusittu vuonna 2013 ja peltikatto on noin 25-vuotias. Kylpyhuone, sauna ja ainakin osa putkista ovat tietojeni mukaan noin 40 vuoden takaa. Julkisivun mineriittilevyt haluaisin vaihtaa puuverhoukseen, rännit ovat vanhat ja sokkeli kaipaa kunnostusta. Myös piha sekä vanha pihasauna odottavat vuoroaan.Kun kirjoitin kaikki työt ensimmäistä kertaa samalle listalle, kokonaisuus alkoi näyttää melko hurjalta. Samalla remonttilista alkoi jakautua kolmeen ryhmään: mahdollisiin tuleviin korjauksiin, tarkempaa selvitystä vaativiin kohteisiin ja omiin remonttihaaveisiini.

Tiilijulkisivu on yksi pitkäikäisimmistä julkisivuratkaisuista, eikä se yleensä vaadi vuosikausiin minkäänlaista huoltoa. Joskus pintaan kuitenkin tarttuu likaa, kasvustoa tai valumajälkiä, ja silloin moni miettii, voiko seinän pestä itse vai pitääkö soittaa ammattilaiselle.Oikein tehtynä puhdistus on yksinkertaista ja turvallista. Väärin tehtynä, esimerkiksi liian kovalla painepesulla, lopputulos voi olla pahempi kuin lähtötilanne: vettä imeytyy rakenteeseen ja jälki näkyy vielä vuosien päästä. Siksi kannattaa tietää muutama perusasia ennen kuin tarttuu harjaan tai painepesuriin.

Rapatun julkisivun paikkaus tulee ajankohtaiseksi, kun pinnassa näkyy halkeamia, lohkeamia, kopoja kohtia tai muita vaurioita. Pieneltä näyttävä vaurio kannattaa tarkistaa ajoissa, sillä rappauksen tehtävä on suojata rakennetta säältä ja kosteudelta. Paikkauksen onnistuminen riippuu aina vaurion laajuudesta, rappaustyypistä ja siitä, onko vaurion syy selvitetty ennen korjausta.Vanha rappaus julkisivussa saattaa vaatia korjausta ajan ja sääolosuhteiden vaikutuksesta. Syitä rappauspinnan vaurioitumiselle voivat olla esimerkiksi kosteus, pakkasrasitus, rakenteiden liikkeet tai puutteellinen vedenohjaus julkisivulta. Tällöin on arvioitava, pitääkö koko rappaus uusia vai riittääkö paikallinen paikkaus. Entä miten onnistuu huoltomaalaus tai -pinnoitus? Useissa tapauksissa rappausta on mahdollista korjata paikallisesti, kun vaurioiden syy selvitetään ja korjaus tehdään oikeilla materiaaleilla.

Omakotitalon omistaminen on ikuista remontointia. Tämä lienee fraasi, joka on tuttu valtaosalle omakotitalon omistajista. Kiinteistösi omistajana saat päättää siitä, miltä kotisi näyttää ja miten se toimii. Välttämättömiä korjauksia kuitenkin tulee ja niihin kannattaa varautua ajoissa – niin henkisesti kuin taloudellisestikin.Koska nykypäivän trendinä on uudisrakentamisen volyymin hiljentyminen, keskittyvät suomalaiset nyt kotiensa kunnostamiseen. Mutta, mitä tämä maksaa ja missä järjestyksessä remontit tulisi suorittaa? Entä mitkä ovat yleisimpiä virheitä, joita korjauksissa yleensä tehdään?

Rakentaja ja remontoija haluaa tehdä materiaalivalintoja, jotka kestävät aikaa ja kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Päätös ei kuitenkaan synny pelkän vastuullisuusväitteen perusteella. Rakentajaa kiinnostaa, mitä tuote maksaa, kuinka kauan se kestää ja mistä vähähiilisyys voidaan oikeasti todentaa.

Tiili on kasvattanut suosiotaan pientalojen julkisivuratkaisuna. Suosituimmat tiilet ovat pinnaltaan rouheita ja värisävyiltään kirjavia kuten kotimaiset Korian tiilitehtaan Vuolu-tiilet.

Mökin parvi on usein talon hyödyntämättömin tila. Sinne mahtuu patja, varavuode tai lasten nukkumapaikka, mutta kesähelteellä ylätila lämpenee nopeasti ja ilma jää seisomaan katon rajaan. Syksyllä sama parvi tuntuu pimeältä jo alkuillasta, jos luonnonvaloa tulee ainoastaan alakerran ikkunoista tai pienestä päätyikkunasta.Silloin kyse ei ole sisustuspulmasta, vaan tilan käytettävyydestä. Parvesta on vähän iloa, jos siellä on tukala nukkua, hankala lukea ja vaikea tuulettaa saunan tai hellepäivän jälkeen. Kattoikkuna tuo valon suoraan katon lappeen läpi ja antaa lämpimälle ilmalle luontevan poistoreitin silloin, kun ikkuna avataan tuuletusta varten.

Tiilitalon julkisivu ei petä yhdessä yössä. Saumat murenevat tai tiilen pinta hilseilee. Moni 1970–80-luvun tiilitalon omistaja tunnistaa tilanteen. Ensimmäinen ajatus on koko julkisivun uusiminen. Seinää ei silti kannata tuomita purkukuntoiseksi pelkän ulkonäön perusteella. Tiilijulkisivun korjaustapa valitaan rakenteen teknisen kunnon mukaan. Tiilijulkisivu on lähtökohtaisesti pitkäikäinen rakenne. Ongelma ei useimmiten piilee itse tiilissä, vaan siitä, miten kosteus pääsee rakenteeseen ja mitä se siellä tekee. Kun vaurioihin puututaan ajoissa ja korjaustapa valitaan oikein, sama julkisivu voi palvella vielä vuosikymmeniä.

Rakentamista suunnitteleva törmää ensimmäisenä samaan kysymykseen. Tarvitaanko hankkeeseen lupa, riittääkö kevyempi menettely vai saako työn aloittaa ilman rakennusvalvonnan päätöstä? Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki muutti lupajärjestelmää. Vanha rakennuslupa ja toimenpidelupa korvautuivat yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Vuoden 2026 alusta mukaan tulivat myös rakentamisluvan käsittelyaikatakuu ja tietomallimuotoiseen lupahakemiseen liittyvät muutokset.Muutos ei tarkoita, että omalla tontilla voisi rakentaa mitä tahansa. Kaava, rakennusjärjestys, rantarakentamisen rajoitukset, suojelumääräykset, paloturvallisuus, etäisyydet ja tekniset vaatimukset voivat vaikuttaa hankkeeseen edelleen. Rakentajan tärkein tehtävä on selvittää luvan tarve ennen suunnitteluun, materiaalitilauksiin tai tonttikauppaan sitoutumista.