julkisivu

Rapatun julkisivun paikkaus tulee ajankohtaiseksi, kun pinnassa näkyy halkeamia, lohkeamia, kopoja kohtia tai muita vaurioita. Pieneltä näyttävä vaurio kannattaa tarkistaa ajoissa, sillä rappauksen tehtävä on suojata rakennetta säältä ja kosteudelta. Paikkauksen onnistuminen riippuu aina vaurion laajuudesta, rappaustyypistä ja siitä, onko vaurion syy selvitetty ennen korjausta.Vanha rappaus julkisivussa saattaa vaatia korjausta ajan ja sääolosuhteiden vaikutuksesta. Syitä rappauspinnan vaurioitumiselle voivat olla esimerkiksi kosteus, pakkasrasitus, rakenteiden liikkeet tai puutteellinen vedenohjaus julkisivulta. Tällöin on arvioitava, pitääkö koko rappaus uusia vai riittääkö paikallinen paikkaus. Entä miten onnistuu huoltomaalaus tai -pinnoitus? Useissa tapauksissa rappausta on mahdollista korjata paikallisesti, kun vaurioiden syy selvitetään ja korjaus tehdään oikeilla materiaaleilla.

Omakotitalon omistaminen on ikuista remontointia. Tämä lienee fraasi, joka on tuttu vähintäänkin valtaosalle omakotitalon omistajista. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että katto uusittaisiin vuosittain tai lämmitysmuodon vaihtamista pitäisi harkita vähintään viiden vuoden välein. Pikemminkin kyse on siitä, että kiinteistösi omistajana saat päättää siitä, miltä kotisi näyttää ja miten se toimii. Välttämättömiä korjauksia kuitenkin tulee ja niihin kannattaa varautua ajoissa – niin henkisesti kuin taloudellisestikin.Koska nykypäivän trendinä on uudisrakentamisen volyymin hiljentyminen, keskittyvät suomalaiset nyt kotiensa kunnostamiseen. Mutta, mitä tämä maksaa ja missä järjestyksessä remontit tulisi suorittaa? Entä mitkä ovat yleisimpiä virheitä, joita korjauksissa yleensä tehdään?

Rakentaja ja remontoija haluaa tehdä materiaalivalintoja, jotka kestävät aikaa ja kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Päätös ei kuitenkaan synny pelkän vastuullisuusväitteen perusteella. Rakentajaa kiinnostaa, mitä tuote maksaa, kuinka kauan se kestää ja mistä vähähiilisyys voidaan oikeasti todentaa.

Mökin parvi on usein talon hyödyntämättömin tila. Sinne mahtuu patja, varavuode tai lasten nukkumapaikka, mutta kesähelteellä ylätila lämpenee nopeasti ja ilma jää seisomaan katon rajaan. Syksyllä sama parvi tuntuu pimeältä jo alkuillasta, jos luonnonvaloa tulee ainoastaan alakerran ikkunoista tai pienestä päätyikkunasta.Silloin kyse ei ole sisustuspulmasta, vaan tilan käytettävyydestä. Parvesta on vähän iloa, jos siellä on tukala nukkua, hankala lukea ja vaikea tuulettaa saunan tai hellepäivän jälkeen. Kattoikkuna tuo valon suoraan katon lappeen läpi ja antaa lämpimälle ilmalle luontevan poistoreitin silloin, kun ikkuna avataan tuuletusta varten.

Tiilitalon julkisivu ei petä yhdessä yössä. Saumat murenevat tai tiilen pinta hilseilee. Moni 1970–80-luvun tiilitalon omistaja tunnistaa tilanteen. Ensimmäinen ajatus on koko julkisivun uusiminen. Seinää ei silti kannata tuomita purkukuntoiseksi pelkän ulkonäön perusteella. Tiilijulkisivun korjaustapa valitaan rakenteen teknisen kunnon mukaan. Tiilijulkisivu on lähtökohtaisesti pitkäikäinen rakenne. Ongelma ei useimmiten piilee itse tiilissä, vaan siitä, miten kosteus pääsee rakenteeseen ja mitä se siellä tekee. Kun vaurioihin puututaan ajoissa ja korjaustapa valitaan oikein, sama julkisivu voi palvella vielä vuosikymmeniä.

Rakentamista suunnitteleva törmää ensimmäisenä samaan kysymykseen. Tarvitaanko hankkeeseen lupa, riittääkö kevyempi menettely vai saako työn aloittaa ilman rakennusvalvonnan päätöstä? Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki muutti lupajärjestelmää. Vanha rakennuslupa ja toimenpidelupa korvautuivat yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Vuoden 2026 alusta mukaan tulivat myös rakentamisluvan käsittelyaikatakuu ja tietomallimuotoiseen lupahakemiseen liittyvät muutokset.Muutos ei tarkoita, että omalla tontilla voisi rakentaa mitä tahansa. Kaava, rakennusjärjestys, rantarakentamisen rajoitukset, suojelumääräykset, paloturvallisuus, etäisyydet ja tekniset vaatimukset voivat vaikuttaa hankkeeseen edelleen. Rakentajan tärkein tehtävä on selvittää luvan tarve ennen suunnitteluun, materiaalitilauksiin tai tonttikauppaan sitoutumista.

Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Ulkovaipan hyvä lämmöneristys on tehokkain tapa vähentää rakennusten energiankulutusta. Hyvä lämmöneristys parantaa myös sisäilmaa, vähentää hiilidioksidipäästöjä, nostaa rakennuksen arvoa ja lisää rakennuksen käyttöikää. Lisäeristys on erittäin hyvä investointi.

Talvi ei ole vain aikaa, jolloin vetäydytään sisätiloihin – oikeanlaisilla ratkaisuilla voit hyödyntää ulkotiloja ympäri vuoden. Mitkä ovat lasituksen hyviä puolia ja syitä, miksi talviasennus voi olla erinomainen päätös? Tässä ainakin kolme hyvää syytä.

Kipsilevy on yleinen ja monipuolinen rakennusmateriaali, jota käytetään sisäseiniin, väliseiniin ja kattoihin. Sen pääraaka-aineena on luonnollinen kipsimineraali, vesi ja kartonki. Kipsilevyn valmistuksessa käytetään usein myös sekä kierrätyskipsiä että -paperia, mikä tekee siitä ympäristöystävällisen vaihtoehdon ja tukee kestävää rakentamista.Levy on hajuton ja terveydelle vaaraton, kun sitä käsitellään oikein.

Sisustustiilien suosio kodin sisustamisessa on koko ajan lisääntynyt. Sisustustiilien avulla kotia voi muuttaa persoonallisemmaksi päällystämällä seiniä tai seinän osia. Voit helposti tehdä erilaisia yksityiskohtia niin keittiöön kuin olohuoneeseenkin. Wienerbergerin Terca-tiililaattojen valikoimassa on useita eri värejä ja ne on helppo asentaa vaikka itse.