Rakennusluvan hakeminen

Yleensä kaavoitetuilla alueilla lupien saanti on yksinkertaista, haja-asutusalueilla asia voi kuitenkin olla toisin. Haja-asutusalueella hanke voi tarvita poikkeusluvan ja tämän lisäksi kysymykseen voi tulla myös liittymälupa yleiseen tiehen. Liittymälupa haetaan Tiehallinnon paikalliselta tiepiiriltä, jonka kautta saa myös asiaan liittyvät ohjeet. Julkisivu- sekä muiden rakennuslupa-asiakirjojen yhteydessä täytyy oman kunnan rakennusvalvontaan toimittaa myös jätevesisuunnitelma. Jätevesijärjestelmästä on jätettävä uudisrakennuksen rakennuslupahakemuksen liitteenä selvitys kuin myös talousveden hankinnasta sekä sade- ja salaojavesien poisjohtamisesta ja vielä jätehuollosta.

Kaikki lupa-asioihin liittyvä olisi oltava selvillä jo hankesuunnitteluvaiheessa, tontin hankinnan yhteydessä. Viimeistään pääsuunnittelija selvittää asian rakennustarkastajan kanssa. Jotta rakennussuunnittelusta saataisiin hyvä, tulisi jo suunnittelun pohjaksi hankkia kaikki tarpeelliset perustiedot. On suositeltavaa, että alustavat neuvottelut viranomaisten kanssa käydään jo suunnittelun luonnosvaiheessa. Samalla voidaan käydä läpi luvan myöntämisen edellyttämät kysymykset riittävän ajoissa ja näin pystytään nopeuttamaan varsinaista lupamenettelyä. Rakennushankkeen tarvitessa poikkeusluvan, tulisi sitä ryhtyä hakemaan jo ennen varsinaisen suunnittelun aloitusta. Mikäli poikkeuslupaa ei ole huomattu hakea, saattaa se siirtää hanketta jopa kuukausia eteenpäin. Huonoimmassa tapauksessa poikkeuslupaa ei saada ollenkaan ja tontti on hankittu siinä tapauksessa turhaan.

Kaavassa asetetut määräykset sekä rajoitteet on selvitetty jo tontin oston yhteydessä. Kaava säätelee puitteet tulevalle rakennukselle: kerrosten lukumärä ja rakennuksen koko, rakennuksen muoto, ulkoväritys, ilmansuunnat ja niin edelleen. Haja-asutusalueiden rakentamismääräykset on määritelty rakennusjärjestyksessä.

Kun rakennuksen suunnittelija on saanut pääpiirustukset valmiiksi, on aika jättää rakennuslupahakemus. Rakennuslupavaiheessa paikallisesta rakennusvirastosta tai internetistä on saatavissa luettelo tarvittavista asiakirjoista.

Asiakirjojen kanssa kannattaa olla tarkkana, jotta hankkeen liikkeellelähtö ei jäisi rakennusluvan saamisesta kiinni. Erikoissuunnitteluun liittyvät selvitykset tekee kyseisen osa-alueen suunnittelija. Suunnitelmia on laadittava sen mukaan mitä hankkeen laatu sekä laajuus edellyttävät rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai ehkä erityisestä syystä itse rakennustyön aikana. Selvitykset toimitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle. Esimerkiksi LVI-suunnittelija selvittää vesi-, viemäri- sekä sadevesiliittymät. Muita kohtia, jotka esimerkiksi vaativat erityissuunnitelmia, ovat rakennepiirustukset sekä lujuuslaskelmat, ilmanvaihtosuunnitelmat, pintasuunnitelmat sekä perustusten kuivatussuunnitelmat. Rakennuksen sähkösuunnitelmien laatiminen kuuluu sähkösuunnittelijan tehtäviin. Loppukatselmuksen yhteydessä tulee esittää rakennusvalvontaviranomaiselle sähkötöiden tarkastuspöytäkirja.

Varsinaisten lupahakemusasiakirjojen laatiminen sekä tarvittavien kaavakkeiden täyttäminen kannattaa antaa pääsuunnittelijan tehtäväksi. Tämä takaa, että suunnitelmissa mahdollisesti olevat puutteet tulevat pääsuunnittelijan tietoon. Rakennuslupakäsittelyn seuraaminen edellyttää pääsuunnittelijalta aktiivisuutta ja aktiivista yhteydenpitoa viranomaisiin koko lupakäsittelyn ajan. Puutteiden ja virheiden ilmaantuessa keskeytyy rakennuslupahakemuksen käsittely, ja kun virheet on siltä osin korjattu, käsittely jatkuu normaalisti.

Vastaava työnjohtaja on hyväksytettävä rakennuslupapäätöksen sitä edellyttäessä, uudisrakentamisen kohdalla vastaava työnjohtaja on hyväksytettävä aina. Vastaavan työnjohtajan tehtäviin kuuluu rakennustyön johtaminen. Hänellä on myös vastuu, että tarvittavat työt on suoritettu viranomaisten edellyttämällä tavalla. Rakennusvalvonta antaa erillisiä ohjeita rakennusluvan myöntämisen sekä vastaavan työnjohtajan hyväksynnän yhteydessä siitä, miten vastaavan työnjohtajan tehtäviä tulee hoitaa. Omakotirakentamisessa vastaavalla työnjohtajalla tulee olla vähintään rakennusmestarin koulutus sekä kolmen vuoden kokemus työnjohtotehtävistä.

Jokaisen omakotitalohankkeen osalta on määrätty pidettäväksi aloituskokous. Rakennusluvassa on asiasta annettu määrätys tai asia on määritetty rakennusjärjestyksessä. Aloituskokouksen tarkoituksena ei ole toteuttaa yhtä byrokratian määräystä, vaan tilaisuus on tarkoitettu rakentajan tueksi ja turvaksi. Kokouksen pitäminen pyydetään rakennustarkastustoimistolta. Kaikkien rakentamiseen osallistuvien osapuolten tulee olla tilaisuudessa läsnä. Vastaava työnjohtaja, pääsuunnittelija, omistaja, urakoitsija ja valvoja ovat paikalla, kun rakentamisen järjestelyistä sovitaan. Tässä tilaisuudessa käydään läpi koko rakentamisprosessi ja epäselvät asiat pitää selvittää.