• Etusivu
  • Energia

Tulisija ja savupiippu omakotitalossa – suunnittelu, hormi ja paloturvallisuus

Omakotitalon rakentamisen vaiheet, osa 8

Sari Nieminen
Päivitetty 22.06.20267 min
omakotitalon rakentaminen- tulisijat-ja-hormistot- osa 8 1920x1080

Omakotitalon tulisija päätetään usein jo suunnitteluvaiheessa, koska sen paikka vaikuttaa lattiarakenteeseen, savupiipun reittiin, yläpohjan ja vesikaton läpivienteihin sekä ilmanvaihdon toimintaan. Takan, leivinuunin, kamiinan tai puukiukaan kohdalla kyse ei ole pelkästä lämmönlähteestä tai sisustusvalinnasta, vaan paloturvallisuuteen vaikuttavasta rakennusosasta.

Rakentajan pitää varmistaa ennen sisätöiden etenemistä, että tulisija ja savupiippu sopivat yhteen. Samalla tarkistetaan suojaetäisyydet, palamisilman saanti, hormin veto, lattian kantavuus, puhdistusluukut ja käyttöönottotarkastus.

Tulisija, savuhormi ja savupiippu muodostavat yhden kokonaisuuden

Tulisija on laite, jossa poltetaan kiinteää, nestemäistä tai kaasumaista polttoainetta ja jonka palokaasut johdetaan savupiipun kautta ulkoilmaan. Omakotitalossa tulisija tarkoittaa usein takkaa, varaavaa tulisijaa, leivinuunia, kamiinaa tai puukiuasta.

Savuhormi on kanava, jota pitkin tulisijassa syntyvät palokaasut kuljetetaan ulos. Savupiippu on rakennusosa, jossa on yksi tai useampi savuhormi. Tulisijan ja savupiipun välissä voi olla liitin- tai yhdyshormi, jos tulisija ei liity suoraan savupiippuun.

Tärkein periaate on yhteensopivuus. Savupiipun, savuhormin, liitin- ja yhdyshormien sekä tulisijan pitää muodostaa palo- ja henkilöturvallinen kokonaisuus. Yhteensopivuus tarkistetaan suunnitelmista, tulisijan tiedoista, savupiipun asiakirjoista ja valmistajien ohjeista.

Työmaalla ei riitä, että tulisija näyttää sopivalta paikalleen ja hormi mahtuu rakenteisiin. Tulisijan savukaasujen lämpötila, hormin lämpötilaluokka, suojaetäisyydet, palamisilma, veto, nuohottavuus ja käyttöohjeet ratkaisevat, toimiiko kokonaisuus turvallisesti.

Tulisijan paikka ratkaistaan ennen sisätöiden etenemistä

Tulisijan paikka pitää ratkaista ennen kuin lattiat, väliseinät, yläpohja ja vesikaton läpiviennit ovat pitkällä. Sijainti vaikuttaa lattiarakenteen kantavuuteen, savupiipun reittiin, suojaetäisyyksiin, palamisilmaan, kalustettavuuteen ja huoltotilaan.

Painava varaava tulisija tarvitsee kantavan alustan. Perustusten, alapohjan tai välipohjan pitää kestää tulisijan paino suunnitelmien mukaan. Kevyempi tulisija ei poista suunnittelutarvetta, koska myös sen alla oleva lattia, palamaton suojaus ja etäisyys palaviin materiaaleihin pitää tarkistaa.

Sijaintia ei kannata ratkaista valmiin pohjakuvan tyhjään kulmaan. Lähellä ovat usein ikkunat, ovet, väliseinät, portaat, kaapistot, ilmanvaihdon päätelaitteet, sähköasennukset ja kantavat rakenteet. Tulisijan ympärille tarvitaan käyttö- ja huoltotilaa sekä turvallinen etäisyys irtaimistoon.

Savupiipun reitti kannattaa pitää mahdollisimman selkeänä. Suora ja riittävän korkea hormi tukee vetoa ja helpottaa läpivientien suunnittelua. Jokainen mutka, siirtymä, läpivienti ja liitos lisää kohtia, joissa suunnitelman ja asennuksen pitää olla erityisen tarkkoja.

Lue myös tulisijan sijoittamisesta ja paloturvallisuudesta

Savupiippu suunnitellaan tulisijan mukaan

Savupiippua ei valita erillään tulisijasta. Suunnittelussa huomioidaan tulisijan polttoaine, teho, savukaasujen lämpötila, hormin koko, savupiipun korkeus, veto, läpiviennit, suojaetäisyydet, puhdistusluukut ja mahdollinen kondensaatin hallinta.

Tehdasvalmisteisen savupiipun tiedot löytyvät CE-merkinnästä, suoritustasoilmoituksesta ja asennusohjeesta. Niistä tarkistetaan muun muassa lämpötilaluokka, nokipalonkestävyys, suojaetäisyydet ja käyttötarkoitus. Paikalla muuratussa tai muulla tavalla paikalla rakennetussa savupiipussa tarvittavat ominaisuudet esitetään suunnitelmissa.

Savupiipun veto ei riipu yhdestä mitasta. Siihen vaikuttavat tulisija, liitinhormin pituus ja muoto, savuhormin koko, savupiipun korkeus, rakennuksen sijainti, katon muoto, tuuliolosuhteet ja ilmanvaihdon aiheuttamat paine-erot.

Tulisijan vaihtaminen toiseen malliin rakennusvaiheen aikana ei ole pieni tuotevaihto. Muutos voi vaikuttaa hormin lämpötilaluokkaan, suojaetäisyyksiin, liitokseen, palamisilmaan, perustukseen ja savupiipun käyttöohjeisiin.

Suojaetäisyydet ja läpiviennit ovat paloturvallisuuden ydinkohtia

Savupiipun ja tulisijan suojaetäisyydet määritellään valitun tuotteen, rakenteen ja suunnitelmien mukaan. Yleispätevää senttimäärää ei pidä käyttää työmaalla korvaamaan valmistajan ohjetta tai erityissuunnitelmaa.

Erityistä tarkkuutta vaativat yläpohjan, välipohjan, seinän ja vesikaton läpiviennit. Läpiviennin kohdalla savupiippu on lähellä puuta, eristeitä, höyrynsulkua, aluskatetta, kattorakenteita ja pintamateriaaleja. Palavat rakennustarvikkeet pidetään vaaditun suojaetäisyyden ulkopuolella tai rakenteet toteutetaan suunnitelman mukaisella suojauksella.

Tehdasvalmisteisen savupiipun läpiviennissä noudatetaan valmistajan asennusohjetta ja suoritustasoilmoituksen mukaisia suojaetäisyyksiä. Savupiippuelementtien limittämättömiä liitoksia ei sijoiteta rakenteiden läpivientikohtiin rakenteiden sisälle.

Paikalla muurattavissa ja muissa ei-sarjavalmisteisissa ratkaisuissa suojaetäisyydet, materiaalit, läpiviennit ja puhdistettavuus määritellään suunnitelmissa. Työmaalla ei lisätä eristeitä, tiivistemassoja, kotelointia tai pintamateriaaleja hormin ympärille omin päin, koska ne voivat muuttaa rakenteen lämpötiloja ja paloturvallisuutta.

Lue myös hormien ja tulisijojen paloeristyksestä

Palamisilma ja veto ratkaistaan suunnittelussa

Tulisija tarvitsee riittävästi palamisilmaa. Tiiviissä uudisrakennuksessa ja koneellisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa palamisilmaa ei pidä jättää satunnaisen ikkunan avaamisen varaan. Palamisilman reitti suunnitellaan niin, että tulisija saa tarvitsemansa ilman hallitusti.

Ilmanvaihto, liesituuletin, keskuspölynimuri ja muut poistoilmaa lisäävät laitteet voivat aiheuttaa rakennukseen alipainetta. Alipaine heikentää hormin vetoa ja voi johtaa savun kulkeutumiseen sisätiloihin. Tulisijan, ilmanvaihdon ja mahdollisen erillisen palamisilmakanavan yhteensovittaminen kuuluu suunnitteluun.

Veto-ongelmaa ei ratkaista työmaalla arvaamalla hormin kokoa tai korottamalla savupiippua ilman suunnittelua. Savupiipun korkeus, sijoitus ja hormin mitoitus liittyvät sekä paloturvallisuuteen että tulisijan toimintaan. Liian heikko veto aiheuttaa savuhaittoja. Liian voimakas veto heikentää käytettävyyttä ja voi lisätä rasitusta.

Ensimmäiset lämmityskerrat tehdään valmistajan ja suunnittelijan ohjeiden mukaan. Erityisesti muuratut rakenteet sisältävät rakentamisen jälkeen kosteutta, joka poistetaan hallitusti. Liian raju ensimmäinen lämmitys rasittaa tulisijaa ja savupiippua.

Lue myös tulisijan turvallisesta käyttöönotosta tauon jälkeen sekä Ilmanvaihto ja tulisija: Haittaako koneellinen ilmanvaihto tulisijan syttymistä?

Tehdasvalmisteinen tulisija tarvitsee CE-merkinnän ja asiakirjat

Tehdasvalmisteiset kiinteän polttoaineen tulisijat kuuluvat rakennustuoteasetuksen soveltamisalaan. Niiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan yhdenmukaistetulla tuotestandardilla ja CE-merkinnällä. Lisäksi niitä koskevat ekosuunnittelu- ja energiamerkintävaatimukset.

CE-merkintä ei yksin tarkoita, että tulisija sopii mihin tahansa hormiin tai mihin tahansa paikkaan rakennuksessa. Tulisijan tiedoista tarkistetaan käyttötarkoitus, polttoaine, savukaasujen lämpötila, suojaetäisyydet, teho, hyötysuhde, päästöihin liittyvät tiedot sekä valmistajan asennus- ja käyttöohjeet.

Savupiipun ja tulisijan asiakirjat pitää säilyttää. Suoritustasoilmoitus, asennusohje, käyttö- ja huolto-ohje sekä tarkastusmerkinnät kuuluvat rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen. Ne ovat tarpeen myöhemmin käytössä, huollossa, nuohouksessa, korjauksissa ja mahdollisessa tulisijan vaihdossa.

Tulisijaa ei pidä valita pelkän ulkonäön tai hinnan perusteella. Valinta tehdään tilan lämmitystarpeen, käytön, hormin, lattiarakenteen, ilmanvaihdon ja paloturvallisuuden mukaan.

Paikalla muurattu tulisija ja tiilipiippu edellyttävät suunnitelmaa

Paikalla muurattu tulisija ja paikalla muurattu savupiippu ovat rakennusosia, jotka tehdään suunnitelmien mukaan. Niissä korostuvat materiaalit, muuraustapa, hormin koko, savupiipun korkeus, suojaetäisyydet, läpiviennit, puhdistusluukut ja käyttöönottotarkastus.

Muurattu tulisija on usein painava rakenne. Sen alustan kantavuus, mahdollinen erillinen perustus ja liittyminen lattiarakenteisiin tarkistetaan ennen työn aloittamista. Jälkikäteen tehty vahvistaminen on vaikeaa, jos lattiarakenteet ja pintatyöt ovat valmiina.

Tiilipiipun tai muun paikalla rakennetun savupiipun tekeminen ei perustu pelkkään muuraustaitoon. Suunnitelmissa esitetään käytettävät tarvikkeet, savupiipun ja tulisijan yhteensopivuus, läpivientien periaatteet, suojaetäisyydet, puhdistus ja tarvittavat käyttö- ja huolto-ohjeen tiedot.

Lue myös vanhan tiilipiipun käyttöönoton tarkistuksista

Sulkupelti, puhdistusluukut ja huollettavuus suunnitellaan mukaan

Savupiippu ja tulisija pitää pystyä puhdistamaan ja tarkastamaan. Puhdistusluukkujen, nuohousreittien, vesikaton kulkuteiden ja katon turvavarusteiden pitää olla sellaiset, että nuohous onnistuu turvallisesti.

Sulkupelti kuuluu savuhormiin silloin, kun tulisija ja hormiratkaisu sitä edellyttävät. Sen tehtävä on sulkea savuhormin muodostama virtausreitti silloin, kun tulisijaa ei käytetä. Sulkupellin käyttö ei saa vaarantaa turvallisuutta, ja sen toiminta pitää ymmärtää ennen tulisijan käyttöönottoa.

Puhdistusluukkuja ei sijoiteta niin, että ne jäävät kalusteen, kiintokaapin, pintarakenteen tai kotelon taakse. Nuohousta ja tarkastusta varten tarvitaan esteetön pääsy luukuille ja savupiipun yläpäähän.

Huollettavuus ratkaistaan rakentamisen aikana. Jos luukku, kattoturvatuote tai nuohousreitti puuttuu, ongelma ilmenee viimeistään ensimmäisessä nuohouksessa.

Savupiippu tarkistetaan ennen käyttöönottoa

Ennen savupiipun käyttöönottoa rakentamishankkeeseen ryhtyvän pitää varmistaa, että savupiipun ja tulisijan kelpoisuus ja yhteensopivuus sekä asennusten suunnitelmien mukaisuus on tarkastettu. Tarkastuksesta tehdään merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja sen yhteenvetoon.

Tarkastuksessa käydään läpi esimerkiksi tulisijan ja savupiipun asiakirjat, yhteensopivuus, suojaetäisyydet, läpiviennit, puhdistusluukut, liitokset, käyttöohjeet ja asennuksen suunnitelmien mukaisuus. Peittyvät työvaiheet kannattaa dokumentoida valokuvilla ennen rakenteiden sulkemista.

Pääsuunnittelijan pitää varmistaa, että savupiipun ja siihen kytkettävän tulisijan käytön ja huollon kannalta olennaiset tiedot siirtyvät rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen. Asiakirjoihin kuuluvat muun muassa savupiipun ja tulisijan tiedot, käyttöohjeet, huolto-ohjeet, nuohoukseen liittyvät tiedot ja yhteensopivuuden kannalta olennaiset asiakirjat.

Tulisijaa ei oteta käyttöön ennen kuin tarkastukset, asiakirjat ja käyttöohjeet ovat kunnossa. Ensimmäiset lämmityskerrat tehdään ohjeiden mukaan.

Nuohous ja häkävaroitin kuuluvat turvalliseen käyttöön

Rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuutena on huolehtia tulisijan ja savuhormin säännöllisestä nuohouksesta. Vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa nuohous tehdään vuoden välein. Vapaa-ajan rakennuksissa, kuten kesämökeillä, nuohous tehdään kolmen vuoden välein. Ympärivuotisesti käytössä oleva vapaa-ajan rakennus rinnastetaan vakituiseen asumiseen.

Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota. Yli kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi pitää nuohota ennen käyttöönottoa. Nuohouksessa nuohooja puhdistaa ja tarkastaa tulisijan sekä savuhormin niihin liittyvine osineen.

Tulisijallisessa huoneessa häkävaroitin on tärkeä turvavaruste. Häkä syntyy epätäydellisessä palamisessa, eikä tavallinen palovaroitin varoita häkäkaasusta. Häkävaroittimen sijoitus tehdään valmistajan ohjeen mukaan ja niin, että hälytysääni kuuluu tiloihin, joissa oleskellaan ja nukutaan.

Lue myös omakotitalon paloturvallisuudesta

Tulisijan jälkeen sisätyöt jatkuvat väliseiniin, välioviin ja portaisiin

Tulisija ja savupiippu vaikuttavat lattiarakenteeseen, välipohjaan, yläpohjaan, vesikattoon, ilmanvaihtoon ja sisätilojen kalustettavuuteen. Kun niiden sijainti, suojaetäisyydet, palamisilma, läpiviennit ja tarkastukset ovat kunnossa, sisätyöt etenevät väliseiniin, välioviin ja portaisiin.

Seuraavassa vaiheessa rakennuksen sisätilat alkavat jakautua huoneiksi. Väliseinät, väliovet ja portaat vaikuttavat tilojen käyttöön, ääniin, kulkureitteihin ja turvallisuuteen.

Lue seuraavaksi Väliseinät, väliovet ja portaat – sisätyöt etenevät rakenteista tiloiksi

Info

Info

Omakotitalon rakentamisen vaiheet

Tämä artikkeli on osa Rakentaja.fi omakotitalon rakentamisen vaiheita käsittelevää sarjaa. Edellisessä osassa käsiteltiin lattiarakenteita ja lattialämmitystä. Tässä osassa työmaa etenee tulisijaan, savupiippuun, hormiin ja paloturvallisuuden kannalta kriittisiin läpivienteihin.

Lue edellinen osa Lattiarakenteet ja lattialämmitys omakotitalossa – mitä ennen pintatöitä tarkistetaan?

Lue seuraava osa Väliseinät, väliovet ja portaat – sisätyöt etenevät rakenteista tiloiksi

Lähteet

Rakentamislaki 751/2023: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230751

Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta 745/2017: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2017/745

Ympäristöministeriö, Savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus – esimerkkejä savupiippujen ja tulisijojen toteuttamisesta: https://ym.fi/documents/1410903/38439968/31.1.19-Savupiippujen-rakenteet-ja-paloturvallisuus-DA5AEA7C_A3CC_4A0B_B11E_9F0971C991A1-143625.pdf/

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2017/848

Pelastuslaki 379/2011: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2011/379

Sisäministeriö, Nuohous on osa rakennuksen paloturvallisuutta: https://intermin.fi/pelastustoimi/nuohous

Tukes, Tehdasvalmisteiset tulisijat: https://tukes.fi/tehdasvalmisteiset-tulisijat

Tukes, Ekosuunnitteluvaatimukset koskevat kiinteän polttoaineen tilalämmittimiä: https://tukes.fi/-/ekosuunnitteluvaatimukset-koskevat-ensi-vuoden-alusta-myos-kiintean-polttoaineen-tilalammittimia

Tukes, Häkävaroittimet: https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/pelastustoimen-laitteet/hakavaroittimet

FISE, Paikalla valmistettu metallipiippu: https://fise.fi/virhekortti/paikalla-valmistettu-metallipiippu/

Rakentaja.fi, Näin sijoitat tulisijan oikein ja estät häkää syntymästä: https://rakentaja.fi/artikkelit/tulisijan-sijoittamiselle-ja-rakentamiselle-on-monia-maarayksia-nain-toimit-oikein-ja-estat-hakaa-syntymasta/

Rakentaja.fi, Miten ja millä hormit sekä tulisijat tulee paloeristää?: https://rakentaja.fi/artikkelit/miten-ja-milla-hormit-seka-tulisijat-tulee-paloeristaa/

Rakentaja.fi, Omakotitalon paloturvallisuus, tarkista nämä kohdat kotona: https://rakentaja.fi/artikkelit/paloturvallisuusm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ykset-ja-ohjeet-vaikuttavat-my%C3%B6s-rakentamisessa/

Rakentaja.fi, Vanha tiilipiippu käyttöön? Tarkista hormi ensin: https://rakentaja.fi/artikkelit/vanha-tiilipiippu-uudelleen-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n/

Energia
paloturvallisuus
hankkeen aloitus
hormit
suunnittelu
tulisijat
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Eristä piippu oikein ja oikeilla tuotteilla
Talo
Eristä piippu oikein ja oikeilla tuotteilla
Mikä kalkkihiekkatiili on ja mistä se valmistetaan?
Mikä kalkkihiekkatiili on ja mistä se valmistetaan?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton