paloturvallisuus

Joulukinkku kypsyy uunissa, kynttilät palavat pöydällä ja takassa loimuaa tuli. Joulun tunnelmaan kuuluu monia asioita, jotka vaativat myös tavallista enemmän huomiota paloturvallisuuteen. Vaaratilanne voi syntyä esimerkiksi valvomatta jääneestä liedestä, kuivuneesta joulukoristeesta tai huonokuntoisesta sähköjohdosta.

Joulukuussa moni koti käydään läpi tavallista tarkemmin. Kaappeja tyhjennetään, sauna pestään ja jouluvalot kaivetaan esiin. Samalla on hyvä hetki hoitaa muutama omakotitalon huoltotyö, jotka muuten helposti siirtyvät uuden vuoden puolelle. Vuoden viimeinen kuukausi on myös hyvä hetki koota yhteen vuoden aikana tehdyt havainnot ja kirjata seuraavan vuoden huolto- ja remonttitarpeet. Sen jälkeen saa keskittyä joulusaunaan, paketteihin ja vuodenvaihteen juhlintaan.

Marita ja Jorma Nylund ostivat yhteiseksi kodikseen melko huonokuntoisen omakotitalon vuonna 2007. – Kutsuimme sitä leikkisästi Nylundin kartanoksi, Marita muistelee. Kaikki mureni muutamassa tunnissa, kun heidän unelmansa, sokkelista saakka peruskorjattu koti tuhoutui perustuksiaan myöden kaksi vuotta sitten.

Paloturvallisuus on asia, johon ei sovi suhtautua kevyesti. Elävä tuli takassa ja kuumat savukaasut hormissa muodostavat aina paloriskin, ellei rakenteiden ja eristeiden turvallisuudesta huolehdita asianmukaisesti.On tärkeää kiinnittää huomiota paloturvallisuuteen jo itse tulisijaa ja hormia valittaessa, mutta myös olla itse aktiivinen selvittämään, millaisia vaatimuksia paloturvallisuuden saavuttamisella on esimerkiksi välipohjan sekä yläpohjan suhteen – tai vaikka tulisijan takana olevaan palomuuriin.

Oikein ja laadukkailla eristeillä toteutettu eristys edistää rakennuksessa henkilöturvallisuutta ja rakenteiden paloturvallisuutta. Rakennustuotteet luokitellaan eurooppalaisen paloluokitusjärjestelmän (EN 13501-1) mukaisesti sen perusteella, miten ne vaikuttavat palon kehittymiseen, lämmönluovutukseen, savuntuottoon ja palavien pisaroiden muodostumiseen.Palosuojaeristeitä valmistetaan yleisimmin mineraalivilloista (kivivilla ja lasivilla) sekä muista epäorgaanisista palamattomista materiaaleista. Useimmat näistä kuuluvat parhaisiin paloluokkiin (A1 tai A2-s1,d0) ja soveltuvat hormien ja tulisijojen eristykseen.

Kynttilät ovat pimeänä vuodenaikana tärkeitä tunnelmanluojia, mutta valvomatta jätettyinä ne aiheuttavat merkittävän tulipaloriskin. Vuosittain syttyy keskimäärin noin sata kynttiläpaloa, joista suuri osa saa alkunsa kynttilöiden huolimattomasta ja käyttöohjeiden vastaisesta käytöstä. Monessa tapauksessa palo saa alkunsa hyvin arkisesta tilanteesta: kynttilä on jätetty palamaan televisiota katsottaessa, sen viereen on asetettu helposti syttyvä koriste tai se on palanut liian lähelle loppua.

Rakennuksessa on tiloja, jotka pitää palo-osastoida. Omakotitaloissa tämä usein rajoittuu pannuhuoneisiin. Palo-osastointiin kuuluu sekä määräykset täyttävät sisä- ja kattorakenteet että ikkunat ja ovet. Palo-osastoinnissa pannuhuoneessa myös ovien sekä ikkunoiden tiivisteiden ja tiivistämisen on oltava palonkestäviää.

Kynttilä, tuo herkkä tunnelmanluoja arjessa ja juhlassa. Kynttilät eivät ole vain syksyyn ja talveen tarkoitettuja sesonkijuttuja, vaan niitä käytetään ympäri vuoden luomaan kotoista tai jopa juhlavaa tunnelmaa. Hypnoottisesti tanssahtelevan liekin kanssa tulee kuitenkin muistaa olla erityisen varovainen, poltat sitten kynttilää sisällä tai ulkona.

Takan tuli on sammunut, mutta lämpö tuntuu huoneessa vielä pitkään. Varaava tulisija luovuttaa muuraukseen sitoutunutta lämpöä vähitellen, ja myös tiilipiippu osallistuu lämmittämiseen. Mistä lämpö tulee, ja millaisia tiiliä takkaan ja hormiin tarvitaan? Tiilivalikoimasta löytyy omat tuotteensa savupiipun muuraukseen, tulipesän kuumiin pintoihin ja tulisijan näkyvään tiiliverhoukseen.

Suomalaiskotien yleisin tulipalo on liesipalo. Pelastustoimen PRONTO-tietokannan mukaan vuonna 2025 Suomessa syttyi 968 liesipaloa. Luku on todellisuudessa vielä suurempi, koska PRONTO-tietokannasta löytyvät ainoastaan ne liesipalot, jotka ovat tulleet pelastuslaitosten tietoon. Näiden ilmoitettujen liesipalomäärien päälle voi laskea vielä ne palot, jotka asukas on itse saanut sammutettua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa määrän on arvioitu olevan peräti 27 raportoimatonta paloa yhtä raportoitua kohden. Suomessa liesipalotutkimuksessa selvisi, että vakuutusyhtiöille ilmoitetuista tapauksista vain 32 % oli ilmoitettu hätäkeskukseen, eli 68 % tapauksista puuttui PRONTO-tietokannasta.