Muut puujalosteet

Jatkuvasti veden tai kosteuden kanssa tekemisissä olevissa paikoissa käytetään tavallisesti painekyllästettyä puutavaraa. Painekyllästetty puutavara jaetaan luokkiin A ja AB. A-luokan painekyllästettyä puuta käytetään jatkuvan kosteuden kanssa tekemisissä olevissa kohteissa, esimerkiksi jatkuvassa maakosketuksessa olevissa paikoissa. AB-luokan painekyllästettyä puuta käytetään maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa. Painekyllästetty puutavara on mäntyä, koska kuusi ei solurakenteensa vuoksi sovellu painekyllästysmenetelmään.

Liimapuulla tarkoitetaan höylätystä puutavarasta yhteen liimaamalla valmistettuja palkkeja ja pilareja, joita käytetään kantavissa rakenteissa. Liimapuun lujuusarvot ovat tavallista sahatavaraa paremmat. Liimapuun hankintaan kannattaa varata muutama viikko aikaa, etenkin sesonkiaikoina. Joitain palkki- ja pilarikokoja saattaa löytyä asiantuntevan puukauppiaan varastosta, mutta pääsääntöisesti liimapuupalkit tilataan haluttujen mittojen mukaisesti. Yleisimmät liimapuun leveydet ovat 90, 115, 140, 165, 190 ja 215 mm.

Viilupuu muistuttaa rakenteeltaan paksua vanerilevyä. Leveydet vaihtelevat 27-75 mm:n välillä, 6 mm:n jaolla. Vakiokorkeuksia löytyy välillä 200-900 mm. Viilupuuta käytetään tavallisesti 5 ja 12 metrin mittaisten aukkojen ylityksissä. Tätä lyhyemmissä väleissä pärjätään tavallisesti sahatavaralla ja pidemmissä käytetään liimapuuta. Myös viilupuun hankintaan kannattaa varata aikaa, vaikka joitain kokoja saattaakin löytyä suoraan varastosta. Viilupuusta valmistetaan myös mm. määrämittaisia väliseinätolppia. Niiden etuna on suoruus ja hyvä mittatarkkuus.

Puun lämpökäsittely tapahtuu korkeissa lämpötiloissa (180 - 230 astetta). Lämpökäsittelyn tarkoituksena on parantaa puun biologista kestävyyttä. Lämpökäsittely parantaa puun kestävyyttä lahottajasieniä ja hometta vastaan. Myös puun hygroskooppisuus pienenee eli muodonmuutokset kosteuden vaihtelussa vähenevät. Lämpökäsittelyn näkyvin muutos on puun värin tummuminen. Lämpökäsitellyssä puussa ei juurikaan ole pihkaa ja se on kevyempää kuin tavallinen kuivattu puutavara. Pinta on hieman kovempi, mutta puu menettää lämpökäsittelyssä osan lujuudestaan. Lämpöpuun valmistusprosessissa käytetään ainoastaan lämpöä ja vesihöyryä. Prosessissa ei käytetä ympäristöä rasittavia kemikaaleja eikä puuhun lisätä vieraita aineita. Lämpökäsiteltyä puuta käytetään ulkona kyllästetyn puun tapaan. Sisällä sen käyttökohteita ovat mm. lattiat, saunan sisustukset ja huonekalut.

Puupohjaisista levyistä tutuin lienee lastulevy, jota käytetään lähinnä seinien pintamateriaalina. Lastulevyt valmistetaan puristamalla puulastuista ja liimasta. Ne ovat edullisia verhouslevyjä sisätiloissa. Lastulevyä on saatavissa myös kosteudenkestävänä, jota käyttävät mm. jotkut kylpyhuone- ja keittiökalustevalmistajat. Lastulevyjen pinnoittaminen on helppoa joko tapetilla tai maalilla. Lastulevyä saa myös melamiini- tai laminaattipintaisena. Pontattua, paksumpaa lastulevyä käytetään lattioissa. Lastulevyjä valmistetaan eri vahvuisina alkaen 6 mm. Levykoot vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan.

Puukuitulevyn useimmat mieltävät kovalevynä tai huokolevynä. Puukuitulevyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: huokoiset, puolikovat ja kovat. Huokoisia puukuitulevyjä käytetään tuulensuojalevyinä, lämmöneristeinä ja valmiiksi pinnoitettuina myös sisäverhouslevyinä. Märkätiloihin ja laatoituksen alustaksi puukuitulevyä ei suositella. Puukuitulevyihin luetaan myös MDF-levy, jota käytetään mm. kalusteovien ja listojen valmistuksessa.

Vaneri on ohuista puuviiluista valmistettu levy, jonka paksuus vaihtelee välillä 4…30 mm. Vaneria käytetään mm. alusrakenteissa, jäykistävinä elementteinä, verhouksissa, tasoissa, muoteissa, kalusteissa ja puusepäntöissä. Nykyisin vaneria käytetään myös julkisivuissa ja sisäverhousmateriaalina. Vanerin tyypillisimmät levykoot ovat 1200 x 2400 ja 1500 x 3000.

Liimapuulevyä tehdään kapeista ja ohuista höylätyistä puutavarakappaleista, jotka liimataan syrjistään yhteen levyksi. Liimalevyssä puukappaleet liimataan toisiinsa siten, että syiden kaartumissuunnat vuorottelevat. Näin saadaan kokopuulevyjä, jotka käyristyvät mahdollisimman vähän puun kosteuden muuttuessa. Valmistuksessa yleisimmin käytetty puulaji on mänty, mutta samassa levyssä voidaan käyttää myös eri puulajeja luomaan levyyn näyttävyyttä. Liimapuulevyä valmistetaan myös kovapuulajeista, kuten tammesta ja pyökistä. Liimapuulevyä käytetään mm. kalusteiden valmistuksessa ja pöytätasoina.

Tästä Puukoulu Osa 3, Sisäverhouslaudat: lämpöä ja luonnetta kotiisi

Tästä Puukoulu Osa 5, Ulkoverhous puusta