Ostaisitko rintamamiestalon? Nämä korjaukset kannattaa selvittää ennen kauppoja

Oikein korjattuna rintamamiestalo tarjoaa hyvän kodin pitkäksi aikaa.
Rintamamiestalon ostaminen houkuttelee monia vanhan puutalon tunnelman, perinteisen pohjaratkaisun ja oman pihan vuoksi. Talojen kunto kuitenkin vaihtelee huomattavasti. Rakennusta on saatettu korjata useaan otteeseen, ja aiemmin tehdyt remontit vaikuttavat siihen, millaisia töitä uusi omistaja joutuu tekemään. Mitä rintamamiestalon rakenteista ja korjaushistoriasta pitäisi tietää ennen kauppojen tekemistä?
Rintamamiestalon pohjaratkaisu ja tilojen käyttö
Rintamamiestalojen suurina etuuksina voidaan pitää niiden sijaintia taajamissa sekä tonttien suurta kokoa taajamien ulkopuolella. Rintamamiestalon tontti voi tarjota mahdollisuuksia myös lisärakentamiseen. Ennen ostopäätöstä on kuitenkin tarkistettava rakennusoikeus, kaavamääräykset ja mahdolliset rakennuksen suojeluun liittyvät rajoitukset.
Rintamamiestalon pohjaratkaisu koostuu yleensä hormin ympärille asetetuista tuvasta, parista huoneesta, eteisestä sekä kuistista. Pohjaratkaisut on suunniteltu yksinkertaisen toimiviksi sekä tehokkaiksi ja niihin on varsin pienellä neliömäärällä saatu mahdutettua riittävät asuintilat.
Rintamamiestalon alun perin tupamainen keittiö on yleensä suuri ja siitä on helppo tehdä toimiva kodin sydän. Päämakuuhuone yleensä sopivan kokoinen, mutta olohuone voi olla nykymittapuun mukaan pieni. Tämä siksi, että usein kaikki huoneet ovat lähes samankokoisia.


Rintamamiestalot ovat yleensä 1½-kerroksisia, lisäksi joissakin taloissa on vielä kellarikerros.
Yläkerran tilat vaihtelevat suuresti. Vaihtoehtoja voi olla avoimesta, kylmästä ullakosta useaan pieneen huoneeseen, joissa huonekorkeus vaihtelee. Ehkä tyypillisin on kaksi makuuhuonetta, portaikon jatkeena aula tai käytävä sekä vinttitilaa.
Kylmä ullakko tarjoaa joissakin rintamamiestaloissa mahdollisuuden lisäasuintilaan. Ennen suunnittelua on selvitettävä tilan huonekorkeus, kantavien rakenteiden riittävyys, eristäminen, ilmanvaihto ja paloturvallisuus. Kerrosalan lisääminen tai tilan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen edellyttää rakentamislupaa.
Sauna sekä huussi sijaitsivat rintamamiestalojen rakennusaikana erillisissä rakennuksissa, joista ne on vasta myöhempien remontointien myötä tuotu sisälle itse päärakennukseen. Yleensä märkätilojen tuominen asuintilojen yhteyteen on toteutettu laajennuksen rakentamisella, niin kutsuttu "elintasosiipi", tai saunatilat on tehty mahdolliseen kellarikerrokseen ja wc:lle lohkaistu eteisen nurkasta pieni tila.
Samanlaiselta näyttävissä rintamamiestaloissa on erilaisia rakenteita
Vaikka rintamamiestalot muistuttavat toisiaan, jokainen talo on kuitenkin yksilö. Talomalleja eri muunnelmineen oli satoja, ja lisäksi kukin suunnittelija ja rakentaja saattoi muokata tilaratkaisuja itselle paremmin sopiviksi.
Siksi ennen korjaustöitä on selvitettävä, miten rintamamiestalo on rakennettu ja mitä materiaaleja sen seinissä, alapohjassa ja yläpohjassa on käytetty. Pelkkä rakennusvuosi ei kerro, millaisia rakenneratkaisuja talossa on.
Mitkä rintamamiestalon rakenteet kannattaa tutkia?
Rintamamiestaloja on kunnostettu useita kertoja niiden elinkaaren aikana. Rintamamiestalon korjaustarpeisiin vaikuttavat rakennuksen alkuperäiset ratkaisut ja vuosikymmenten aikana tehdyt muutokset. Ostajan kannattaa selvittää erityisesti märkätilojen, vesikaton, perustusten, putkistojen ja ilmanvaihdon korjaushistoria sekä nykyinen kunto.
Korjausajankohdasta riippuen, vesieristeitä ei välttämättä ole tehty ja ilmanvaihtokin saattaa olla puutteellinen. Kosteiden tilojen rakenteissa voi olla vesivahinkoriskejä, ja rakenteisiin sijoitetut vesijohdot ovat mahdollisesti tulossa käyttöikänsä päähän.
Monessa kiinteistössä laajennus on toteutettu aikakautena, jolloin tasakatto oli yleisesti käytössä ollut ratkaisu. Näissä laajennusosissa saattaa esiintyä niitä samoja ongelmia kuin tasakattoisissa rakennuksissa, esimerkiksi kattokaivojen vuotoja.

Kellarillisissa ratkaisuissa yhtenä ongelmana saattavat olla puuttuvat salaojat ja sokkelin ulkopuolinen vesieristys.
Vesikatto, julkisivu ja perustukset – tarkista näiden kunto
Rintamamiestaloissa ulkopuoliset korjaukset ovat monesti kiireellisempiä kuin sisäpuoliset. Viisasta onkin laittaa esimerkiksi vesikatto kuntoon ennen sisäkaton uusimista, sillä mahdolliset kattovuodot saattavat aiheuttaa pahoja ongelmia.
Vesikaton korjaustarve riippuu katteen materiaalista, iästä, kunnossapidosta ja aiemmista korjauksista. Ostajan kannattaa tarkistaa katteen lisäksi aluskatteen tai alusrakenteiden kunto, läpiviennit sekä yläpohjan tuuletus. Jos korjattavaa löytyy useasta rakennusosasta, rintamamiestalon ulkopuolisten remonttien hintaesimerkit auttavat hahmottamaan tulevaa remonttibudjettia.
Rungon osalta rintamamiestalon kantavat rakenteet ovat yleensä kunnossa. Rakennuksen lämmöneristys voi kuitenkin olla riittämätön, mikäli talo on alkuperäisessä kunnossaan.
Julkisivuremontin yhteydessä kannattaa tarkistaa myös ulkoseinän rakenne ja eristeiden kunto. Kuiva ja vaurioitumaton purueriste voidaan yleensä säilyttää. Mahdollinen lisäeristys suunnitellaan seinän rakennekerrosten ja kosteusteknisen toiminnan perusteella. Ulkopuolinen lisäeristys on usein luonteva toteuttaa silloin, kun vanha ulkoverhous uusitaan. Yksi käytännön toteutusesimerkki on Tuusulassa tehty rintamamiestalon lisäeristysremontti, jossa ulkoseinien eristys uudistettiin julkisivukorjauksen yhteydessä.
Ikkunoiden ja ulko-ovien kunto arvioidaan erikseen. Kunnossa olevien vanhojen ikkunoiden korjaaminen on vaihtoehto uusimiselle. Jos ikkunat päätetään vaihtaa, työ kannattaa sovittaa yhteen julkisivuremontin kanssa. Samalla on varmistettava korvausilman riittävä saanti.


Rintamamiestalon sisäpuoliset perusparannustarpeet
Sisäpuolisista korjauksista tärkeitä ovat yleensä lämmöneristys, märkätilat ja ilmanvaihto. Rintamamiestalot on tehty aikana, jolloin vedenkulutus oli huomattavasti vähäisempää kuin nykyisin ja useissa taloissa märkätilat ovat alun perin sijainneet kokonaan toisessa rakennuksessa. Rakennukseen kohdistuva kosteusrasitus onkin kasvanut huomattavasti rakennusaikaisesta tilanteesta.
Pesuhuoneen remonttia suunniteltaessa selvitetään ensin märkätilan rakenteet, vedeneristyksen toteutus ja kunto sekä mahdollisten kosteusvaurioiden laajuus. Samalla arvioidaan käyttövesi- ja viemäriputkien kunto, jotta tarvittavat putkityöt voidaan yhdistää märkätilaremonttiin.
Vesijohtojen uusimistapa riippuu vanhasta putkistosta ja rakennuksen rakenteista. Putkia voidaan suunnitteluratkaisun mukaan sijoittaa myös näkyviin, jolloin rakenteita tarvitsee avata vähemmän. Märkätilojen vedeneristys ja läpiviennit on kuitenkin toteutettava yhtenäisenä, toimivana kokonaisuutena.


Energiatehokkuuden parantaminen rintamamiestaloon
Rintamamiestalon energiatehokkuuden parantaminen kannattaa aloittaa selvittämällä nykyinen energiankulutus, lämmitysjärjestelmän kunto sekä rakennuksen lämpö- ja ilmavuodot. Yläpohjan lisäeristys, vuotokohtien tiivistäminen ja lämmitysjärjestelmän säätäminen ovat mahdollisia parannuskohteita. Vanhan talon lisäeristys kannattaa kohdistaa niihin rakennusosiin, joissa korjaamisesta saadaan suurin hyöty. Ulkoseinien lisäeristys voidaan yhdistää julkisivuremonttiin.
Ilmanvaihdon toimivuus on tarkistettava erityisesti silloin, kun taloa tiivistetään tai märkätiloja uudistetaan. Vanhan talon ilmanvaihdon parantamiseen on useita ratkaisuja, ja esimerkiksi koneellisen ilmanvaihdon suunnittelu rintamamiestaloon edellyttää olemassa olevien rakenteiden, ilmavirtojen ja kanavareittien huomioimista.
Missä järjestyksessä rintamamiestalo kannattaa remontoida?
Talokauppojen jälkeen on yleensä kova kiire saada oman, itselle uuden, talon pinnat uusiksi, siisteiksi sekä itselle mieluisiksi. Haaveissa on uusi keittiö sekä kylpyhuone ja asumaankin pitäisi päästä nopeasti.
Korjaustöiden suhteen kannattaa kuitenkin käyttää malttia ja suunnitelmallisuutta, sillä hyvin suunnittelemalla säästää sekä aikaa että rahaa. Ensiavuksi saattaa riittää muutama rulla tapettia sekä purkki maalia, jonka jälkeen voidaan remonttia jatkaa vaihe kerrallaan kiireellisyyden ja käytettävissä olevien varojen mukaan.
Kiireelliset korjaukset, kuten vesivuodot ja turvallisuutta vaarantavat viat, hoidetaan viipymättä. Muut remontit voidaan aikatauluttaa kuntotutkimusten, rakennuksen käyttötarpeiden ja talouden mukaan. Jos rakennuksessa ei ole kiireellisiä korjaustarpeita, siellä asuminen ennen suurempia muutoksia auttaa tunnistamaan, mitkä tilaratkaisut toimivat ja mitä todella kannattaa muuttaa.
Remonttien aikataulutuksessa kannattaa huomioida myös kotitalousvähennys. Sen määrä ja edellytykset määräytyvät verovuoden sääntöjen mukaan, joten vähennyskelpoisuus on tarkistettava ennen työn tilaamista.
Ammattilaisen tietotaitoa kannattaa käyttää apuna ja sopivalla aikataulutuksella pystyy myös hyödyntämään kotitalousvähennyksen vuosittain.
Rintamamiestalon remontti käytännössä – seuraa Vilja Schepelin työmaata
Rakennusalan ammattilainen Vilja Schepel osti Kotkasta vanhan rintamamiestalon kunnostaakseen siitä kodin mummilleen. Remontissa on paljastunut vuosikymmenten takaisia rakennusvirheitä, kosteusvaurioita ja yllättäviä materiaalivalintoja. Neliosainen artikkelisarja näyttää, mitä rakenteiden avaaminen paljastaa ja miten Vilja Schepel ja David Myers ovat ratkoneet korjaustyön ongelmia.
- Osa 1: Rintamamiestalossa Vilja Schepeliä odotti vuosikymmenten virheiden ketju – Perustusten kantavuusongelmat, 1990-luvun riskirakenteet ja ilmanvaihdon puutteet.
- Osa 2: Vilja Schepel jatkaa rintamamiestalon remonttia, jossa 90-luvun virheet puretaan pois – Kellarin kosteus, vanhat purueristeet ja korjausten suunnittelu.
- Osa 3: ”Mikään ei mene hukkaan” – Vilja Schepel remontoi rintamamiestaloa työmaiden hukkamateriaaleilla – Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, kustannusten säästäminen ja remontin uudet yllätykset.
- Osa 4: Rintamamiestalon seinästä löytyi kreosoottia – näin Vilja Schepelin remontti etenee – Kreosoottipitoinen tervapaperi, seinärakenteiden korjaaminen ja talotekniikan uusiminen.
Rintamamiestalon ostajan muistilista
Ennen kaupantekoa selvitä ainakin seuraavat asiat:
- Rakennuksen piirustukset, luvat ja myöhemmin tehtyjen muutosten dokumentit.
- Kuntotarkastus ja mahdolliset tarkemmat kuntotutkimukset.
- Vesikaton, perustusten, kellarin ja mahdollisen ryömintätilan kunto.
- Märkätilojen, käyttövesiputkien ja viemärien ikä sekä korjaushistoria.
- Lämmitysjärjestelmän kunto, energiankulutus ja ilmanvaihdon toimivuus.
- Tontin rakennusoikeus ja mahdolliset suojelumääräykset.
- Lähivuosien korjauskustannukset ja niiden vaikutus kokonaisbudjettiin.











