rintamamiestalo

Mummin rintamamiestalo Kotkassa etenee hiljalleen kohti valmista, mutta jokainen vaihe tuo mukanaan uuden yllätyksen. Tällä kertaa alakerrasta löytyi jotakin, mitä Vilja Schepel ei toivonut kohtaavansa: kreosootilla kyllästetty tervapaperi makuuhuoneen ulkoseinässä eristeen sisäpuolella.Samalla, kun tekniset ratkaisut hioutuvat huolella tulevia vuosikymmeniä varten, projekti näyttää konkreettisesti, millaisia riskejä vanhojen talojen rakenteisiin voi kätkeytyä ja miten niihin pitäisi suhtautua.

Omakotitalon omistaminen on ikuista remontointia. Tämä lienee fraasi, joka on tuttu valtaosalle omakotitalon omistajista. Kiinteistösi omistajana saat päättää siitä, miltä kotisi näyttää ja miten se toimii. Välttämättömiä korjauksia kuitenkin tulee ja niihin kannattaa varautua ajoissa – niin henkisesti kuin taloudellisestikin.Koska nykypäivän trendinä on uudisrakentamisen volyymin hiljentyminen, keskittyvät suomalaiset nyt kotiensa kunnostamiseen. Mutta, mitä tämä maksaa ja missä järjestyksessä remontit tulisi suorittaa? Entä mitkä ovat yleisimpiä virheitä, joita korjauksissa yleensä tehdään?

Näennäisestä samankaltaisuudestaan huolimatta jokainen rintamamiestalo on yksilö. Jo tyyppitalomalleja eri muunnelmineen oli satoja, lisäksi kukin suunnittelija ja rakentaja saattoi muokata tilaratkaisuja omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Myös rakenteita ja niiden liitos ynnä muita detaljeja muunneltiin saatavilla olevien materiaalien, rakentajan taitojen ja ideoiden – sekä hyvien että huonoiksi osoittautuneiden – mukaan.Ajan myötä ja materiaalipulan helpottuessa myös tyyppirakenteet muuttuivat; rakenne- ja eristyspaksuus kasvoivat, rakenteet monimutkaistuivat ja niissä voitiin käyttää kalliimpia materiaaleja ja tarvikkeita. Siksi "tyypillisiä" rakenteita voidaan esitellä vain hyvin yleisluontoisesti ja suuntaa antavasti.Alkuperäisten rakenteiden kirjon lisäksi myös korjauksia on tehty eri aikoina lukemattomin eri tavoin, joten korjaukseen ryhdyttäessä rakenteet on aina selvitettävä tapauskohtaisesti.

Rintamamiestaloa voidaan pitää varsinaisena suomalaisten kestosuosikkina. 1940-luvun puolivälin tienoilla alettiin rakentaa uusia pientaloja, joissa oli yhden hormin ympärille rakennettu tupa, makuukamari, sali ja eteinen. Yläkerrassa oli käyttöullakko, joka vähitellen muutettiin asuintiloiksi, perhekoon ja sen myötä tilantarpeen kasvaessa.

Kun rintamamiestalo riisutaan perustuksilleen, näkyviin tulee koko rakennuksen historia. Rakennus paljastaa vähitellen sekä hyviä että huonoja yllätyksiä. Artikkelisarjan toisessa osassa Vilja Schepel ja David Myers alkavat palauttaa taloa vaiheittain asumiskuntoon sitä mukaa kuin MTV3:n Kotoisan kuvaukset sen sallivat.– Rintamamiestaloja on yleisesti hirveän vaikea niputtaa. On tällaisia pommeja kuten tämä ja toisaalta taas täydellisiä koteja, joissa ei ole minkäänlaisia ongelmia. Tämä on vähän kuin venäläinen ruletti, naurahtaa Vilja projektistaan.Vilja nostaa tällä kertaa esiin muutamia rakennusalan faktoja: miksi purueriste toimii ja millaisia virheitä 1990-luvun remontit saattavat jättää jälkeensä.

Vilja Schepel on rakennusalan ammattilainen, joka tunnetaan televisiosta ohjelmista Huvila & Huussi sekä Kotoisa. Työkseen hän vetää rakennus- ja saneerausyritys Finnralia Oy:tä yhdessä David Myersin kanssa. TV-kamerat eivät kuitenkaan ole mukana tässä projektissa, sillä kyse on henkilökohtaisesta remontista: Vilja osti Kotkasta vanhan rintamamiestalon kunnostaakseen siitä kodin mummilleen.

Kärkölän vehreisiin maisemiin rakentui Kirsi Laamasen toimesta ja yhteistyössä Saint-Gobainin kanssa kolme minitaloa. Näistä minitaloista yksi on Laamasen oma ja kaksi muuta rakentui myyntiin. Mitä näihin 60 neliön suuruisiin koteihin liittyy ja voisiko niitä jopa nimittää nykypäivän rintamamiestaloiksi?

Keski-Suomen maaseudun rauhassa, metsän laidalla, sijaitsee 1950-luvun omakotitalo. Tuo kaksikerroksinen, noin 130-neliöinen rintamamiestalo on nähnyt vuosikymmenten aikana useita uudistuksia sekä remontteja. Alusta asti käytössä ollut öljylämmitys kaipaa päivittämistä huoltoyrityksistä huolimatta. Korjausten kustannukset eivät enää tee remontista kannattavaa – eikä järjestelmästä pidemmän päälle varmaa.

Rintamamiestalo, tuo oman aikakautensa helmi. Rintamamiestaloja rakennettiin Suomessa erityisesti 1940-1950-luvuilla sodan jälkeen - omakotitalotyypin nimikin viittaa rintamalla palvelleisiin miehiin, joille valtio tarjosi mahdollisuuksia rakentaa oma koti osana jälleenrakennusta.Rintamamiestaloista tulikin osa suomalaista maisemaa ja ne ovat yhä edelleen arvostettuja kestävyytensä sekä perinteisen arkkitehtuurinsa vuoksi.

Rintamamiestalo ei rakenteeltaan vastaa esteettömyyden vaatimuksia, mutta suunnittelemalla voidaan helpottaa liikkumista ja asumista kaikenikäisille. Tässä artikkelissa esittelemme keinoja tehdä vanhasta kodista toimiva myös liikuntarajoitteisille.