Rintamamiestalon lämmitys uusiksi – maalämpö, ilma-vesilämpöpumppu vai jokin muu?
Monessa 1950-luvun omakotitalossa lämmitysjärjestelmän uusiminen tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun vanha öljykattila alkaa vaatia korjauksia tai öljynkulutus käy kalliiksi.
Keski-Suomen maaseudun rauhassa, metsän laidalla, sijaitsee 1950-luvun omakotitalo. Tuo kaksikerroksinen, noin 130-neliöinen rintamamiestalo on nähnyt vuosikymmenten aikana useita uudistuksia sekä remontteja. Alusta asti käytössä ollut öljylämmitys kaipaa päivittämistä huoltoyrityksistä huolimatta. Korjausten kustannukset eivät enää tee remontista kannattavaa – eikä järjestelmästä pidemmän päälle varmaa.
Uutta lämmitystapaa eivät talon asukkaat ole vielä päättäneet. Mitä ratkaisuja heidän kannattaisi ylipäätään harkita ja mitä seikkoja selvittää ennen lopullista päätöstä?
Otimme selvää fiktiivisen pariskuntamme puolesta ja haastattelimme alan asiantuntijoita Kaukoralta. Lue asiantuntijoiden vinkit ja selvitä, mikä lämmitysjärjestelmä sopii 1950-luvun taloon parhaiten.
Mistä 1950-luvun talon lämmitysremontti kannattaa aloittaa?
– Yllä kuvattu lähtötilanne on hyvin yleinen. Tällaisissa tapauksissa liikkeelle kannattaa lähteä selvittämällä, onko kohteeseen mahdollista asentaa minkälaisia lämmönlähteitä: esimerkiksi maalämpö vaatii porausluvan maalämpökaivolle. Tässäkin on huomioitava, että pohjavesialueella ei saa porata, aluepäällikkö Jari Arvola Kaukoralta toteaa heti alkuun – jos lämpökaivo ei ole vaihtoehto kannattaa tarkistaa, onko tontilla riittävästi peltoa, jonne voidaan asentaa maapiiri. Kannattaa selvittää myös, mitä vaihtoehtoja alueella on, onko esimerkiksi kaukolämmön mahdollisuutta.
Vinkki: Lupaa maalämpökaivon poraamiseen voi tiedustella oman asuinpaikkakunnan rakennusvalvonnasta. Pohjavesialueiden sijainnit sekä porauskiellot pystyy kertomaan rakennusvalvonnan lisäksi myös ympäristöviranomainen. Kaukolämmön saantimahdollisuus taas vastaavasti selviää paikalliselta energiayhtiöltä.
Mikä lämmitysjärjestelmä sopii rintamamiestaloon?
Maalämpö voisi siis olla kohteeseemme yksi vaihtoehto, mutta ei ainoa. Kohteemme kohtuullinen koko mahdollistaa myös muita lämmitysvaihtoehtoja.
– Ilmasta veteen lämpöpumppu, eli ilma-vesilämpöpumppu, olisi tässä kohteessa todennäköisesti kustannustehokkain vaihtoehto, mutta esimerkiksi maalämpö tai kaukolämpö, jos sellainen alueelta löytyy, ja tietysti sähkökattila ovat myös mahdollisia, Arvola luettelee.
Tilanne kuvitteellisessa kohteessamme vaikuttaa siis hyvältä. Vaihtoehtoja ei ole vain yksi, vaan useampia. Olemme kuitenkin saaneet suositukseksi ilma-vesilämpöpumpun. Jatketaanpa selvittelyä vielä hieman parhaan mahdollisen ratkaisun selvittämiseksi.
Ilma-vesilämpöpumppu vanhaan taloon – milloin se on järkevä valinta?
Mitä etuja tämän päivän lämmitysjärjestelmillä on verrattuna kohteessamme nyt olevaan järjestelmään?
– Nykyaikaiset lämpöpumput ovat kykeneviä tekemään hyvällä hyötysuhteella matalaa lämpötilaa, eli ne toimivat alhaisella menoveden lämpötilalla. Usein vielä esimerkiksi 1950-luvulla rakennetuissa taloissa on käytössä vanhat patterit – näiden vaihto samassa yhteydessä matalalämpöpattereihin on myös kannattavaa, Arvola huomauttaa.
– Ilmavesilämpöpumpulla toteutettu lämmitys säästää vanhoissa taloissa vähintään puolet lämmityskuluissa, ja maalämpö noin 2/3 osaa vanhaan lämmitysjärjestelmään verrattuna, Arvola kertoo.
Syntyvä säästö voisi siis olla parhaassa tapauksessa jopa varsin huima, jos valinta osuu lämpöpumppuun.
– Nykyiset lämpöpumput tarjoavat myös mahdollisuuden hyödyntää pörssisähköohjausta, jolloin lämmitys pyritään ajoittamaan vuorokauden edullisimmille tunneille, mikä parantaa säästöjä entisestään, mainitsee vuorostaan LVI-asiantuntija Mikael Sainio Kaukoralta.
Vaikutuksia myös kiinteistön arvoon ja energialuokitukseen
Asiantuntijoidemme mukaan lämpöpumppuratkaisulla voidaan vaikuttaa myös kiinteistön arvoon sekä energialuokitukseen. Lämpöpumpun eduksi voitaisiin laskea myös se, että säännöllisistä nuohouksista sekä öljypolttimien huolloista päästäisiin eroon. Myös helppoutta on luvassa esimerkiksi lomareissujen ajaksi.
– Lämpöpumppu on mahdollista kytkeä pilvipalveluun, jolloin näet lämpöpumpun tilan suoraan puhelimestasi. Pääset myös tarpeen vaatiessa ohjaamaan etänä lämmityslaitteistoasi, Sainio jatkaa.
Lämpöpumpun tuoma etu ja suurin hyöty tulee säästöinä lämmityskuluissa. Myös talon lämpötilaa saadaan ohjattua tarkemmin lämpötilojen muuttuessa, vaikka etäältä käsin. Uudet laitteet ovat myös vanhaan lämmitysjärjestelmään verrattuna toimintavarmempia.
Tämähän kuulostaa mielenkiintoiselta ratkaisulta kaikkien seuranta ja säästömahdollisuuksiensa kera. Mutta entä sitten talviseen aikaan? Onko mahdollista, että lämpöpumpussa ei vain riitä tehot kovina pakkastalvina?
Koska Suomessa suuri osa vuodesta on kylmää, voiko laitteiden toimintaan luottaa kovillakin pakkasilla?
– Jos otetaan esimerkiksi vaikka ilma-vesilämpöpumput, ovat niiden toimintalämpötilat minimissään -20 asteeseen saakka – joissain malleissa toiminta-alue ulottuu jopa -30 asteen lämpötiloihin.
Eteläisemmässä Suomessa harvoin pakkanen kiristyy -30 asteen lämpötiloihin, pohjoisemmissa osissa kireät pakkaset toki toteutuvat useammin. Tämän päivän lämpöpumppujen toiminta kovimmillakin pakkasilla on kuitenkin Arvolan mukaan varmistettu.
– On sitten valittuna mikä tahansa malli, ovat nämä lämpöpumput varustettu myös sähkövastuksella kaiken varalta. Sähkövastuksen ideana on tulla lämmityksen avuksi silloin, jos pumpulla ei saada tehtyä riittävästi lämpöä. Kylmä ei siis kotiin tule kovallakaan pakkasella, kertoo Arvola lämpöpumppujen toiminnasta.
Eli tehoa riittää myös napakampien pakkasten paukkuessa. Hieno juttu. Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen ei kuitenkaan liene ihan pieni kustannus, kun on kuitenkin kyse omakotitalosta. Onko siis luvassa vuosikymmenten mittaiset lyhennystalkoot, jotta uusittu järjestelmä saadaan maksetuksi?
Paljonko lämmitysjärjestelmän vaihto maksaa?
Kuinka suuri investointi ilma-vesilämpöpumpun hankinta on?
– Jos pidetään edelleen esimerkkikohteessamme ratkaisuna ilma-vesilämpöpumppua, on sellaisen asennushinta asennuksineen alkaen noin 12 000 euroa. Summa kuulostaa varmaan äkkiä suurelta, mutta sellaisen realistinen takaisinmaksuaika ei kuitenkaan ole sen pidempi kuin 6–7 vuotta. Tämä toki riippuu kohteesta ja siihen valitusta ratkaisusta, Arvola mainitsee.
Vinkki:
Tarvitsetko rahoitusta sekä nopean luottopäätöksen?
Jäspi tarjoaa Jäspi-lämmitysrahoitusta lämmityslaitteen hankintaan sekä asennukseen. Kyseessä on räätälöity luotto, joka mahdollistaa sinulle sopivat kuukausierät. Rahoitus ei vie pois kotitalousvähennyksen mahdollisuutta eikä Ely-keskuksen tukea.
Rahoituksen voi hakea itse Jäspin kotisivujen kautta valmiiksi – päätöksen saat heti ja luotto on käytettävissäsi välittömästi.
Kohteessamme oli vanha öljylämmitys, sen muuttaminen lämpöpumppuun vaatii varmaankin enemmänkin asennustöitä ja jonkin verran aikaa. Kaukoran asiantuntijat kertovat kuitenkin, että ajallisesti lämmitysjärjestelmän vaihto onnistuu nopeimmillaan päivässä, mutta vie tuskin koskaan 2-3 päivää enempää. Pelko pitkäksi venähtävästä remontista on siis turha.
– Sisäyksikön asennus tapahtuu yleensä vanhan öljykattilan paikalle. Laitteen ulkoyksiköltä pitää putket tuoda samaan tilaan, joten tämä tarkoittaa sitä, että seinään pitää tehdä noin 100 mm reikä putkia varten, Arvola kertoo asennuksesta.
– Vaihtotyö hoituu kyllä niin nopeasti, että talossa voi huoletta asua samaan aikaan. Lämmitys ja lämmin vesi ovat poissa käytöstä ainoastaan hetkellisesti, Sainio sekä Arvola mainitsevat yhdessä.
Jos ajattelemme pariskuntamme päätyvät ilma-vesilämpöpumpun omistajiksi, miten sitten sujuu tuo järjestelmän käyttö ja sen huolto?
Ohje
Mitä tukia öljylämmityksestä luopumiseen saa vuonna 2026?
Öljylämmityksestä luopumiseen on viime vuosina ollut saatavilla erillistä valtionavustusta, mutta kyseisen avustuksen hakuaika on päättynyt. Ajantasainen tukitilanne kannattaa tarkistaa ennen remonttipäätöstä, sillä avustukset ja niiden ehdot muuttuvat.
Lämmitysjärjestelmän vaihtoon voi kuitenkin edelleen saada kotitalousvähennystä työn osuudesta. Öljylämmityksestä luopumiseen sovelletaan vuosina 2025 ja 2026 korotettua kotitalousvähennystä: yritykseltä ostetun työn osuudesta voi vähentää 60 prosenttia, enintään 3 500 euroa henkilöltä vuodessa. Kotitalousvähennystä saa työn osuudesta, ei laitteista, tarvikkeista tai matkakuluista.
Miten järjestelmä toimii käytännössä, onko perushuollon tekeminen helppoa vai vaatiiko aina ammattilaisen?
Paljonko laitteen käyttöönoton jälkeen sitä pitää säätää ja huoltaa? Ja onnistuuko sellaiset toimet tavan tallaajalta, vai onko se aina ehdottomasti valtuutetun huoltomiehen hommaa?
– Hyvä asentaja antaa laitteen asennettuaan käyttöönottokoulutuksen, jonka jälkeen asukkaan on helppoa tehdä perussäätöjä laitteeseen – jos esimerkiksi halutaan laskea tai nostaa huonelämpötiloja, Arvola lohduttaa
Huoltohommiin ei siis ole tarpeellista ryhtyä itse?
– Mitään pakollista huoltoa näille laitteillehan ei tarvitse tehdä, mutta jotkut asennusliikkeet myyvät näihin mukaan huoltopakettia. Jos siis asiakas haluaa, että laite tarkastetaan tasaisin väliajoin, on sekin mahdollista toteuttaa, Arvola jatkaa.
Kuinka hyvin esitelty korvaava ratkaisu kestää aikaa, onko se helposti laajennettavissa?
Kotien lämmitysratkaisuja kannattaa miettiä myös tulevaisuus silmällä pitäen. Järjestelmän laajennettavuus esimerkiksi aurinkosähkön hyödyntämiseen kannattaa selvittää.
– Ilma-vesilämpöpumput kestävät hyvin aikaa ja ovat helposti laajennettavissa esimerkiksi aurinkosähköllä, Arvola mainitsee.
– Nykyiset lämpöpumput hyödyntävät inverter tekniikkaa, joka säätää laitteiston tehoa tarpeen mukaan. Tämä vähentää kulumista ja parantaa käyttöikää, Sainio lisää.
Kiinnostavatko takuuasiat?
Onko sinun aika vaihtaa lämmitysjärjestelmä kotonasi? Heräsikö sinulle joitain kysymyksiä, joita emme tässä käsitelleet?
Ota rohkeasti yhteyttä Kaukoran asiantuntijoihin, niin kotisi lämmitys on kunnossa talven pakkasten saapuessa.
Haluatko lisätietoa? Jätä Kaukoralle yhteydenottopyyntö
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat