Rintamamiestalot yhä suosiossa

Rintamamiestalon pohjaratkaisu koostuu yleensä hormin ympärille asetetuista tuvasta, parista huoneesta, eteisestä sekä kuistista. Pohjaratkaisut on suunniteltu yksinkertaisen toimiviksi sekä tehokkaiksi ja niihin on varsin pienellä neliömäärällä saatu mahdutettua riittävät asuintilat. Rintamamiestalon alun perin tupamainen keittiö on yleensä suuri ja siitä on helppo tehdä toimiva kodin sydän. Päämakuuhuone yleensä sopivan kokoinen, mutta olohuone voi olla nykymittapuun mukaan pieni. Tämä siksi, että usein kaikki huoneet ovat lähes samankokoisia.

Rintamamiestalot ovat yleensä 1½-kerroksisia, lisäksi joissakin taloissa on vielä kellarikerros. Yläkerran tilat vaihtelevat suuresti. Vaihtoehtoja voi olla avoimesta, kylmästä ullakosta useaan pieneen huoneeseen, joissa huonekorkeus vaihtelee. Ehkä tyypillisin on kaksi makuuhuonetta, portaikon jatkeena aula tai käytävä sekä vinttitilaa. Vinttitila on rakennusaikana yleensä jätetty kylmäksi, sillä siihen aikaan rintamamiestalojen yläkerrat jäivät usein käyttöullakoiksi. Tästä syystä vinojen katonosien eristepaksuus on usein vähäinen. Nykyaikaisilla tehokkailla eristeillä ja rakenneratkaisuilla kylmästä ullakko- tai huonetilasta saadaan varsin helposti viihtyisää asuintilaa.

Sauna sekä huussi sijaitsivat rintamamiestalojen rakennusaikana erillisissä rakennuksissa, joista ne on vasta myöhempien remontointien myötä tuotu sisälle itse päärakennukseen. Yleensä märkätilojen tuominen asuintilojen yhteyteen on toteutettu laajennuksen rakentamisella, niin kutsuttu "elintasosiipi", tai saunatilat on tehty mahdolliseen kellarikerrokseen ja wc:lle lohkaistu eteisen nurkasta pieni tila.

Vaikka rintamamiestalot muistuttavat toisiaan, jokainen talo on kuitenkin yksilö. Talomalleja eri muunnelmineen oli satoja, ja lisäksi kukin suunnittelija ja rakentaja saattoi muokata tilaratkaisuja itselle paremmin sopiviksi. Muutokset saattoivat kohdistua myös rakenteisiin ja niiden liitoksiin. Myös detaljeja muunneltiin sen mukaan, mitä materiaaleja oli saatavilla. Rakentajan taidot ja ideat, niin hyvät kuin huonotkin, toivat rakennuksiin omat persoonalliset leimansa.

Rintamamiestaloja on kunnostettu useita kertoja niiden elinkaaren aikana. Eri vuosikymmenillä tehdyt korjaukset ovat tuoneet mukanaan myös ongelmia, joita on havaittu lähinnä märkätilojen osalla. Korjausajankohdasta riippuen, vesieristeitä ei välttämättä ole tehty ja ilmanvaihtokin saattaa olla puutteellinen. Kosteiden tilojen rakenteissa voi olla vesivahinkoriskejä, ja rakenteisiin sijoitetut vesijohdot ovat mahdollisesti tulossa käyttöikänsä päähän. Monessa kiinteistössä laajennus on toteutettu aikakautena, jolloin tasakatto oli yleisesti käytössä ollut ratkaisu. Näissä laajennusosissa saattaa esiintyä niitä samoja ongelmia kuin tasakattoisissa rakennuksissa, esimerkiksi kattokaivojen vuotoja. Kellarillisissa ratkaisuissa yhtenä ongelmana saattavat olla puuttuvat salaojat ja sokkelin ulkopuolinen vesieristys.

Tällaisen listan jälkeen saattaa rintamamiestalo tuntua riskisijoituskohteelta, mutta näin ei kuitenkaan ole. Kannattaa kuitenkin varautua mahdollisiin, hieman pintaa syvemmälle meneviin korjauksiin.

Rintamamiestaloissa ulkopuoliset korjaukset ovat monesti kiireellisempiä kuin sisäpuoliset. Viisasta onkin laittaa esimerkiksi vesikatto kuntoon ennen sisäkaton uusimista, sillä mahdolliset kattovuodot saattavat aiheuttaa pahoja ongelmia. Iältään mahdollisesti jo yli 60 vuotta vanhoissa taloissa vesikatto alkaa olla tiensä päässä, ellei sitä ole jo uusittu vuosien saatossa.

Rungon osalta rintamamiestalon kantavat rakenteet ovat yleensä kunnossa. Rakennuksen lämmöneristys voi kuitenkin olla riittämätön, mikäli talo on alkuperäisessä kunnossaan. Julkisivun osalta kannattaa tarkistaa verhoilun kunto sekä tuuletus. Jos tarkastuksen perusteella päätetään uusia verhoilu, voidaan samalla tehdä myös tarvittava lisäeristys, mahdollisesti voidaan vanhat purueristeet korvata uudenaikaisemmilla eristeillä. Ulkoverhouksen ollessa kunnossa voidaan lisäeristys toteuttaa myös sisäremontin yhteydessä. Ikkunoiden- ja ulko-ovien vaihto kannattaa toteuttaa ulkoverhouksen korjaamisen yhteydessä. Perustusten osalta kannattaa tutkia, onko rakennus mahdollisesti päässyt painumaan, onko perustusten salaojitus millaisessa kunnossa. Korjauksia tehtäessä on muistettava noudattaa nykypäivän vaatimuksia.

Sisäpuolisista korjauksista tärkeitä ovat yleensä lämmöneristys, märkätilat ja ilmanvaihto. Rintamamiestalot on tehty aikana, jolloin vedenkulutus oli huomattavasti vähäisempää kuin nykyisin ja useissa taloissa märkätilat ovat alun perin sijainneet kokonaan toisessa rakennuksessa. Rakennukseen kohdistuva kosteusrasitus onkin kasvanut huomattavasti rakennusaikaisesta tilanteesta.

Vesi- ja viemäriputket saattavat olla vielä toimivia, mutta alkuperäisten rakenteiden ollessa kyseessä, kannattaa varautua myös niiden uusimiseen. Rintamamiestalon ostaja on jo myyntiesittelyn yhteydessä usein miettinyt, että pesuhuoneen kaakelit ja klinkkerit uusitaan heti, kun ehditään. Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin miettiä myös mahdollista putkiremonttia ja ulottaa purkutyöt tarvittaessa vähän pidemmälle, jotta vesieriste saadaan oikeaan paikkaan ja vesijohdot vaihdettua uusiin, suojaputkella varustettuihin. Myös kosteusmittaus saattaa olla aiheellinen. Jos purkutöitä ei uloteta tai ei tarvitse ulottaa niin syvälle, että vesijohdot tulisivat esiin, voidaan putkiremontti tehdä nykyaikaisilla pintaputkilla.

Rintamamiestaloissa, joissa suurempia korjaustoimenpiteitä ei ole tehty, ei energiatehokkuus ole parasta mahdollista luokkaa, ennemminkin päinvastoin. Energiatehokkuuden parantamisessa lähtökohtana on lisälämmöneristys. Tämä voidaan toteuttaa sisä- tai ulkopuolisena lisäeristyksenä, mutta voi olla viisasta uusia myös seinien alkuperäiset purueristeet. Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös uusimalla tai kunnostamalla lämmitysjärjestelmä ja asentamalla taloon lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. Samalla paranee myös sisäilman laatu ja ylimääräisen kosteuden poisto tehostuu.

Talokauppojen jälkeen on yleensä kova kiire saada oman, itselle uuden, talon pinnat uusiksi, siisteiksi sekä itselle mieluisiksi. Haaveissa on uusi keittiö sekä kylpyhuone ja asumaankin pitäisi päästä nopeasti. Korjaustöiden suhteen kannattaa kuitenkin käyttää malttia ja suunnitelmallisuutta, sillä hyvin suunnittelemalla säästää sekä aikaa että rahaa. Ensiavuksi saattaa riittää muutama rulla tapettia sekä purkki maalia, jonka jälkeen voidaan remonttia jatkaa vaihe kerrallaan kiireellisyyden ja käytettävissä olevien varojen mukaan. Mikäli rakennuksessa ei ole havaittavissa mitään välittömästi korjaustoimenpiteitä vaativaa, on suositeltavaa asua talossa vuosi, jonka aikana hahmottuvat tarkemmin ne tärkeimmät korjaustarpeet. Perusparannustyöt voi jakaa muutamalle vuodelle. Ammattilaisen tietotaitoa kannattaa käyttää apuna ja sopivalla aikataulutuksella pystyy myös hyödyntämään kotitalousvähennyksen vuosittain. Loppujen lopuksi tavoitteenahan on saada itselleen vanhasta talosta yhtä hyvä koti kuin mitä aivan uusi talo olisi.