Mitä arkkitehti tuo omakotitalon suunnitteluun – ja milloin siitä kannattaa maksaa?

Arkkitehdin työssä yksittäiset toiveet sovitetaan yhteen: huoneiden mittasuhteet ja yhteydet, kulkureitit, päivänvalo, näkymät, rakennuksen sijoittuminen tontille sekä mahdollisuus käyttää tiloja myöhemmin toisella tavalla. Näissä ratkaisuissa määräytyy suuri osa siitä, miten talo toimii asumisessa ja millaiseksi rakennuspaikka lopulta rakentuu.

Arkkitehdin palkkiossa maksetaan ennen kaikkea asioiden ammattimaisesta yhteensovittamisesta.

Omakotitalon suunnittelupöydälle tuodaan tavallisesti lista tarpeista: kolme makuuhuonetta, työhuone, suuri keittiö, kodinhoitotila, sauna, säilytystilaa ja terassi ilta-auringon suuntaan. Suunnittelijan tehtäväksi jää selvittää, miten ihmiset todella käyttävät näitä tiloja.

Mistä perhe kulkee tavallisesti sisään? Missä ulkovaatteet, harrastusvälineet ja kauppakassit liikkuvat? Tarvitaanko työrauhaa kahdelle? Onko keittiö ensisijaisesti ruoanlaittopaikka vai myös kodin kokoontumistila? Mihin suuntaan ruokailutilasta tai olohuoneesta halutaan katsoa?

Doventus Oy arkkitehti SAFA Tero Seppänen pitää asiakkaan kuuntelemista suunnittelun lähtökohtana. Luonnosten avulla toiveet alkavat saada tilallisen muodon, jota voidaan yhdessä arvioida ja kehittää.

Seppänen kuvaa onnistunutta tilakokonaisuutta näin:

– Kun arkkitehdin luoma tilakokonaisuus on riittävän vahva ja omintakeinen, voidaan muutokset ja sisustuksen uudet elementit toteuttaa elegantisti.

Ajatus ulottuu sisustusta pidemmälle. Hyvin mitoitettu huone tarjoaa useampia kalustusvaihtoehtoja, ja tilan käyttötarkoitusta voidaan myöhemmin vaihtaa helpommin.

Pohjapiirustusta tarkastellaan helposti huone kerrallaan: ovatko makuuhuoneet tarpeeksi suuria ja mahtuuko olohuoneeseen haluttu sohva? Asumisen sujuvuuteen vaikuttaa yhtä paljon se, miten tilat liittyvät toisiinsa.

Eteisestä tarvitaan luonteva yhteys vaatesäilytykseen, keittiöstä ruokailutilaan ja ulos, ja kodinhoitohuoneen sijainti vaikuttaa päivittäisiin kulkureitteihin. Makuuhuoneen käyttökelpoisuutta määrittävät neliöiden lisäksi sen mittasuhteet ja kalustettavuus.

Seppänen painottaa huoneiden perusmitoitusta sekä huoneiden ja tilasarjojen muotoa. Työhuone voi myöhemmin palvella makuuhuoneena ja lastenhuone vierashuoneena, kun tämä mahdollisuus on huomioitu jo pohjaratkaisussa.

Pitkä käyttöikä kannattaa ottaa huomioon myös laajemmin. Perheen koko muuttuu, työnteko kotona voi lisääntyä tai vähentyä ja portaiden käyttö saattaa myöhemmin vaikeutua. Kaikkia tulevia tarpeita ei tarvitse ennustaa, mutta pohjaratkaisuun voidaan jättää vaihtoehtoja.

Yksilöllistä taloa suunniteltaessa rakennus ja rakennuspaikka kuuluvat samaan suunnittelutehtävään. Tontin korkeuserot, ilmansuunnat, näkymät, sisäänajo, naapurirakennukset, kasvillisuus ja kaavamääräykset ohjaavat rakennuksen sijoittamista ja muotoa.

Rinnetontilla maasto voi ohjata sijoittamaan tiloja eri tasoihin ja avaamaan oleskelutilat maisemaan. Kapealla tontilla korostuvat rakennuksen muoto, ikkunoiden suuntaaminen ja pihan käyttö. Tiiviillä alueella tarkasteltavaksi tulevat myös näkösuoja ja oleskelutilojen avautumissuunnat.

Seppänen nostaa suunnittelussa esiin rakennuspaikan luonnonarvot ja mikroilmaston. Talon paikkaa, suuntaa ja muotoa tarkastelemalla voidaan käyttää tontin ominaisuuksia hyväksi jo luonnosvaiheessa.

Tontin arviointia käsitellään tarkemmin Rakentajan artikkelissa Tontin valinta rakentamiseen – arkkitehdin neuvot ennen ostoa.

Arkkitehdin luonnos muuttuu rakennettavaksi taloksi yhdessä muiden suunnittelijoiden työn kanssa. Rakenteet asettavat ehtoja esimerkiksi aukotuksille ja jänneväleille. Ilmanvaihto, lämmitys, sähkötekniikka sekä vesi- ja viemärijärjestelmät tarvitsevat tilansa ja reittinsä.

Seppänen korostaa arkkitehdin tarvetta ymmärtää myös rakennuksen pintojen alla tapahtuvia asioita. Rakenteiden ja talotekniikan vaatimukset vaikuttavat tilasuunnitteluun, joten niiden tarkastelua ei kannata jättää luonnosvaiheen jälkeiseksi työksi.

Pääsuunnittelu on rakennushankkeessa oma tehtävänsä. Arkkitehti voi toimia myös pääsuunnittelijana, kun hän täyttää tehtävän kelpoisuusvaatimukset. Tällöin hänen vastuullaan on suunnittelukokonaisuuden yhteensovittaminen.

Seppänen suosittelee muiden suunnittelijoiden ottamista mukaan jo luonnosvaiheessa. Rakennesuunnittelija pystyy silloin arvioimaan rakennejärjestelmää arkkitehtisuunnitelmien perusteella ja LVI- ja sähkösuunnittelijat varaamaan tarvitsemansa tilat.

Rakennussuunnittelijan ja pääsuunnittelijan tehtävistä sekä kelpoisuusvaatimuksista kerrotaan tarkemmin artikkelissa Kuka saa suunnitella omakotitalon?.

Rakennuksen koko näkyy kustannuksissa, mutta neliömäärä on vain yksi suunnitteluvaiheen valinnoista. Talon muoto, kerrosluku, julkisivut, aukotukset, rakenteet ja yksityiskohdat vaikuttavat tarvittavan työn ja materiaalien määrään.

Luonnosvaiheessa vaihtoehtoja voidaan vielä vertailla. Jos jokin toive kasvattaa kustannuksia huomattavasti, voidaan tutkia toista toteutustapaa ja arvioida, mitä muutoksella menetetään tai saavutetaan. Rakennuttaja pystyy silloin tekemään valinnan ennen rakentamisen alkua.

Seppänen yhdistää kustannusten hallinnan myös eri suunnitelmien yhteensopivuuteen. Doventus Oy:n pientalohankkeissa rakennesuunnittelija otetaan mukaan arvioimaan luonnoksia jo ennen lopullisia rakennevalintoja, ja talotekniikan tarvitsemat tilavaraukset tarkistetaan samassa vaiheessa.

Lotta ja Mikko Merisaaren rinnetontille suunnitellussa kivitalossa tavoitteena oli yhdistää yksilöllinen arkkitehtuuri ja tarkasti seurattu budjetti. Pariskunnan mukaan eri vaihtoehtojen kustannuksia käytiin läpi jo suunnittelun aikana. He arvioivat valmistuneen kodin toimivaksi ja toteutuskustannuksiltaan onnistuneeksi.

Merisaarten talosta voi lukea lisää artikkelista Kaunis ja käytännöllinen kivitalo tarkalla budjetilla.

Arkkitehdin työpanoksesta on erityisesti hyötyä silloin, kun rakennuspaikka on vaativa, tilaohjelma poikkeaa tavanomaisesta tai talolta halutaan yksilöllisiä tilallisia ja arkkitehtonisia ratkaisuja.

Rinnetontti, kapea rakennuspaikka tai poikkeavat kaavamääräykset vaativat tavallista enemmän suunnittelua. Samoin paljon toiveita sisältävä tilaohjelma edellyttää niiden yhteensovittamista ja usein myös tärkeysjärjestyksen miettimistä.

Arkkitehdin osaamisesta on perusteltua maksaa myös silloin, kun rakennuttajalle ovat tärkeitä rakennuksen suhde ympäristöön, luonnonvalo, näkymät, sisä- ja ulkotilojen yhteys tai mahdollisuus muuttaa huoneiden käyttöä myöhemmin.

Suunnittelija kannattaa ottaa mukaan ennen kuin talon koko, muoto ja pohjaratkaisu ovat pitkälle päätettyjä. Tontin analysointi kuuluu Seppäsen mukaan jo hankkeen alkuvaiheeseen, ja hän suosittelee kokeneen pääsuunnittelijan ottamista mukaan tässä vaiheessa.

Arkkitehdin toimeksiannon laajuus vaihtelee. Työ voi päättyä sovittuun suunnitteluvaiheeseen tai jatkua pääsuunnittelijana rakentamisen aikana.

Pääsuunnittelijan mukanaolo työmaan aikana on Seppäselle tärkeä osa vaativampaa pientalohanketta:

– Korostaisin vielä työmaakokouksien tärkeyttä myös pientalokohteissa; ne pidetään kuitenkin tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyneen eduksi. Niihin kutsutaan tarvittaessa suunnittelijat tai ainakin pääsuunnittelija.

Rakennuttajan kannattaa siksi selvittää jo ennen toimeksiantosopimusta, mitä arkkitehdin työhön kuuluu. Arkkitehtisuunnittelun lisäksi sovittavia tehtäviä voivat olla esimerkiksi pääsuunnittelu, työpiirustukset ja yksityiskohtien suunnittelu. Projektinjohto ja rakennuttajakonsultointi ovat puolestaan erillisiä palveluja.

Aikaisemmat kohteet näyttävät, millaisia rakennuksia arkkitehti on suunnitellut ja kuinka paljon hänellä on kokemusta pientaloista. Pelkät kuvat eivät kuitenkaan kerro, millaista yhteistyö suunnittelijan kanssa on.

Ensimmäisissä tapaamisissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä arkkitehti kysyy. Selvittääkö hän, miten perhe käyttää kotiaan, mitkä asiat ovat tärkeimpiä ja missä voidaan joustaa? Perusteleeko hän ehdotuksensa ja pystyykö hän esittämään vaihtoehtoja tilaajan ensimmäisille ajatuksille?

Myös toimeksiannon sisältö kannattaa käydä täsmällisesti läpi: mitä suunnitelmia arkkitehti tekee, kuuluuko pääsuunnittelu samaan toimeksiantoon, miten yhteistyö muiden suunnittelijoiden kanssa järjestetään ja kuinka pitkälle arkkitehdin työ rakennushankkeessa jatkuu.

Kun taloa suunnitellaan rakennuttajan omiin tarpeisiin ja tietylle tontille, arkkitehdin työn tulos näkyy valmiissa kodissa hyvin konkreettisesti: huoneiden mittasuhteissa ja yhteyksissä, kulkureiteissä, näkymissä, rakennuksen sijoittumisessa tontille sekä siinä, kuinka luontevasti koti palvelee asukkaitaan vuosien kuluessa.

Doventus Oy tarjoaa arkkitehti- ja pääsuunnittelua uudis- ja korjausrakentamiseen. Tutustu Doventuksen arkkitehtipalveluihin.