Rakennuksen pinta-alojen laskeminen: mitä tulee tietää?

Kerrosala, bruttoala, huoneala, huoneistoala ja asuintila tarkoittavat eri asioita

Sari Nieminen

Julkaistu 20.08.2026•4 min

1920 huoneen mittojen kirjaaminen ylös ruutupaperille

Kaikki, mitä sinun tulee tietää rakennuksen pinta-alasta.

Kuinka suuren talon tontille saa rakentaa, ja miksi talon kerrosala on suurempi kuin huoneistoala? Rakennuksen pinta-aloja lasketaan eri tavoin sen mukaan, selvitetäänkö tontin rakennusoikeutta, rakennuksen koko laajuutta vai käytettävissä olevia sisätiloja. Myös kaavan hyväksymisajankohta voi ratkaista, mitä kerrosalan laskentasääntöä käytetään.

Rakennusoikeus ja rakennuksen pinta-ala eivät ole sama asia

Rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Se voidaan ilmaista kaavassa suoraan kerrosneliömetreinä tai tehokkuuslukuna e. Jos tontin pinta-ala on esimerkiksi 1 000 m² ja tehokkuusluku e=0,20, rakennusoikeutta on 200 kerrosneliömetriä. Rakentamislain mukaan rakennusoikeus voidaan ilmaista myös kolmiulotteisesti esimerkiksi kuutiometreinä tai rakennusalan rajana ja harjakorkeutena.

Rakennusoikeuden määrä ei yksin ratkaise, millainen rakennus tontille sopii. Kaava voi määrätä myös rakennusalan, rakennusten lukumäärän, kerrosluvun, korkeuden ja käyttötarkoituksen. Tontin lähtötietojen tarkistamista käsitellään tarkemmin artikkelissa Rakentamisluvan hakeminen: näin hanke etenee suunnittelusta lupapäätökseen.

Lue Myös: Arkkitehdin ohjeet ja neuvot tontin hankintaan

Kerrosala määritellään rakentamislain 9 §ä

Rakentamislain 9 § mukaan rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan. Mukaan luetaan myös se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja tai johon tällaisia tiloja voidaan tilan sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella sijoittaa.

Nykyinen laki sallii tietyt rakennusoikeuden ylitykset. Jos ulkoseinä on paksumpi kuin 250 millimetriä tai huoneistoa rajaava väliseinä paksumpi kuin 200 millimetriä, ylimenevä seinän paksuus ei kuluta rakennusoikeutta. Sallitun kerrosalan saa ylittää myös väestönsuojan sekä talotekniikan edellyttämien kuilujen, hormien ja yleisiin tiloihin avautuvien teknisten tilojen vaatimalla pinta-alalla.

Lue Myös: Tontin valinta ratkaisee talon hinnan ja suunnittelun – arkkitehti kertoo, mitä tarkistaa ennen kauppoja

Vanha kaava voi muuttaa kerrosalan laskentatapaa

Rakentamislain nykyistä 9 §:ää ei sovelleta sellaisenaan kaikkiin rakennuspaikkoihin. Lain 196 § siirtymäsäännöksen mukaan rakentamisessa, joka perustuu 1.1.2025 voimassa olleeseen tai siihen mennessä hyväksyttyyn kaavaan, rakennusoikeus lasketaan vuoden 2024 lopussa voimassa olleiden kerrosalasäännösten mukaan.

Vuosina 2000–2024 hyväksytyillä kaava-alueilla tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti tuolloin voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain 115 § mukaista laskentaa. Merkittävä ero vanhan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja uuden rakentamislain (RakL) välillä liittyy kellari- ja sekakerrosten määrittelyyn. Esimerkiksi paksujen ulkoseinien sallittu ylitys ei tämän vuoksi toteudu automaattisesti kaikilla vanhoilla kaava-alueilla.

Kaavan ikä ja sen määräykset on siksi tarkistettava ennen kuin tontin jäljellä oleva rakennusoikeus lasketaan. Vanhan kaavan kohdalla oikea laskentatapa kannattaa varmistaa kunnan rakennusvalvonnasta.

Pääasiallinen käyttötarkoitus ratkaisee kellarin ja ullakon kerrosalaa

Pientalossa pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisiin tiloihin kuuluvat yleensä asuinhuoneiden lisäksi asumista palvelevat tilat, kuten eteinen, tuulikaappi, käytävät, portaat, WC- ja pesutilat, keittiö sekä tarpeelliset säilytys- ja huoltotilat. Tilojen käyttötarkoitus vahvistetaan rakentamisluvan yhteydessä.

Autotalli, erillinen varasto, tekninen tila tai kellaritila ei ole automaattisesti asuintilaa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise suoraan sitä, lasketaanko tila kerrosalaan. Kerrosalaan vaikuttavat tilan sijainti, ominaisuudet, suunniteltu käyttö sekä hankkeeseen sovellettava kaava ja lainsäädäntö.

Asuinhuoneen mittoja koskevat vaatimukset

Uuteen rakennukseen tai laajennukseen sijoitettavia sekä olennaisen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä muodostettavia tiloja koskevan ympäristöministeriön asetuksen 631/2024 mukaan asuinhuoneen huonealan on oltava vähintään 7 m². Huonekorkeuden on oltava vähintään 2,5 metriä, pientalossa vähintään 2,4 metriä. Huonealasta enintään 20 prosenttia saa alittaa tämän vähimmäiskorkeuden, mutta korkeus ei saa olla alle 2,2 metriä. Vinokattoisen huoneen korkeus määritetään huonealan keskikorkeutena.

Asuinhuoneen ikkunan valoaukon on oltava vähintään kymmenesosa huonealasta. Ikkunan tai sen osan pitää olla avattavissa. Asuinhuoneen lattian on yleensä sijaittava pääikkunaseinän kohdalla olevan maanpinnan yläpuolella, mutta osassa asuinhuoneista lattia voi olla enintään metrin maanpinnan alapuolella.

Sinua saattaisi kiinnostaa: Tontin valinta ratkaisee talon hinnan ja suunnittelun – arkkitehti kertoo, mitä tarkistaa ennen kauppoja

Mitä eroa on kerrosalalla, bruttoalalla ja huoneistoalalla?

Rakennuksen pinta-alojen mittaamista käsittelevä SFS 5139 -standardi erottaa toisistaan useita käsitteitä. Niitä ei pidä käyttää toistensa synonyymeina.

Kerrosala on rakennusoikeudellinen käsite. Sen laskenta perustuu rakentamislakiin ja tarvittaessa vanhoja kaavoja koskeviin siirtymäsäännöksiin.

Bruttoala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Se on rakennuksen kaikkien kerrostasoalojen summa, ja siihen lasketaan tilat riippumatta siitä, ovatko ne lämpimiä vai kylmiä.

Huoneala on seinien tai niiden ajateltujen jatkeiden rajaama yksittäisen huoneen ala. Kaappien ja muiden kiintokalusteiden viemä ala kuuluu huonealaan.

Huoneistoala lasketaan huoneistoa ympäröivien seinien huoneiston puoleisten pintojen mukaan. Alasta vähennetään esimerkiksi huoneiston sisäiset kantavat ja osastoivat rakennusosat sekä hormit. Kevyiden väliseinien ala kuuluu huoneistoalaan.

Asuintilojen pinta-ala eli asuintila on asuntojen markkinoinnissa ilmoitettava tieto. Kerrostaloasunnossa asuintila ja huoneistoala ovat tavallisesti samansisältöiset. Pientalossa asuintila voi olla huoneistoalaa pienempi, koska esimerkiksi tekniset tilat, erilliset varastot, autotalli, kylmät tilat tai osa kellaritiloista voi jäädä sen ulkopuolelle.

Termi asuntoala esiintyy vanhoissa rakennuspiirustuksissa ja SFS 5139 -standardissa summakäsitteenä. Sitä ei pidä tulkita automaattisesti huoneistoalan synonyymiksi. Lupa- ja valvontaviraston asuntojen markkinointia koskevan ohjeen mukaan myyntiesitteessä pinta-alat eritellään asuintiloihin ja muihin tiloihin. Jos pinta-alaa ei ole mitattu, ilmoituksesta pitää käydä ilmi, mihin tieto perustuu.

Alojen laskemiseen käytetään ensisijaisesti pohjapiirrosten mittoja. SFS 5139 mukaan mittoja ei tarvitse lukea tarkemmin kuin 10 millimetrin tarkkuudella. Alle 100 m² alat ilmoitetaan puolen neliömetrin tarkkuudella ja tätä suuremmat alat kokonaisina neliömetreinä.

Lähteet