Höylätyt ja hienosahatut puutavarat

Tavallinen sahatavara ei pinnaltaan aina ole riittävän tasaista, vaikka nykyisin ns. "raamilla revittyä" sahatavaraa on enää harvemmin myynnissä. Huono pinnanlaatu johtuu tavallisesti suuresta syöttönopeudesta sahausvaiheessa. Syöttönopeuden lisäksi pinnanlaatuun vaikuttaa terien kunto. Sahojen terät vaihdetaan 2–4 kertaa yhden työvuoron aikana ja vähän ennen terien vaihtoa pinnanlaatu on huonoimmillaan.

Tasainen pinnanlaatu
Ulkoverhouksiin halutaan pinnaltaan tasalaatuista sahatavaraa. Pinnan tulee olla sopivan karhea, jotta maalin tartunta on hyvä, mutta toisaalta liian karkea pinta imee liiaksi maalia.

Puutavaran pintaan saattaa myös jäädä kuvioita sahan tai pelkkahakkurin terästä. Nämä kuviot tulevat näkyviin maalin alta, mikä ei yleensä ole toivottavaa. Joissain tapauksissa ulkoverhouksen pinnan halutaan olevan täysin sileä, jolloin valitaan höyläpintainen ulkoverhouslauta.

Valmistus halkaisemalla
Hienosahattuja lautoja valmistetaan halkaisemalla paksummista, jo kuivatuista sydäntavarakappaleista, jolloin halkaisupinta on ns. näkyviin jätettävä pinta eli käyttölape. Halkaiseminen tapahtuu tavallisesti vannesahalla.

Tyypillinen hienosahatun laudan paksuus on 21 mm, joka on saatu halkaisemalla 44 mm paksu sydäntavarakappale keskeltä kahtia. Paksuudesta häipyy n. 2 mm halkaisun yhteydessä.

Ulkoverhouslaudat ovat niinikään yleensä ensin halkaistu kuivatusta sydäntavarasta, jonka jälkeen niihin höylätään muoto. Muotoon höylättyjä ulkoverhouslautatyyppejä on useita erilaisia. Nimikkeinä käytettävät kirjainyhdistelmät muodostuvat käyttökohteesta, pontista ja näkyvästä profiilista.

• U: Ulkoverhouslauta
• T: Täyspontti
• Y: Yksinkertainen pontti
• S: Suora
• V: Viisto
• K: Koriste
• L: Limi

Ulkoverhouslautojen profiilit eroavat toisistaan ulkonäön ja käyttötarkoituksen mukaan. Osa profiileista soveltuu käytettäviksi vaakaverhouksiin ja osa pystyverhouksiin. UTV ja UYV soveltuu molempiin verhoustyyppeihin.

Mitallistamisella tarkoitetaan karkeahöyläystä, jossa tarkoituksena on ainoastaan varmistaa sahatavaran tasavahvuus. Mitallistettu puutavara voi toiselta lappeelta olla myös sahapintainen. Edullisemman hinnan vuoksi mitallistettua puutavaraa voidaan valmistaa myös vajaasärmäisestä sahatavarasta, riippuen sen käyttötarkoituksesta. Mitallistus voidaan suorittaa myös vannesahauksella.

Karkeahöyläys
Karkeahöylätty puutavara on rakenteisiin piiloon jäävää puutavaraa, jossa höyläyksen tarkoitus on jokseenkin sama kuin mitallistetussa puutavarassa. Karkeahöylättyä puutavaraa käytetään mm. runkorakenteissa.

Sileähöyläys
Sileähöyläystä käytetään silloin, kun puutavaran käytön yhteydessä on tarkoitus jättää se näkyviin tai siihen kohdistuu ihokosketusta. Sileähöylätystä puutavarasta tyypillinen esimerkki on ns. laudepuu. Esimerkiksi 32x100 mm kuusisahatavarasta höylätään 28x95 mm pyöreäkulmaiseksi höylättyä laudepuuta. Laudepuun raaka-aineeksi valitaan tavallisesti laatuluokan A sahatavaraa. Yleisesti sileähöylätyn puutavaran raaka-aineena on A ja B laatuluokka. Mänty on sileähöyläyksen yhteydessä yleisempi raaka-aine. Sileähöyläystä käytetään myös muotoon höylätyissä sisäverhouslaudoissa.

Lue lisää puutavarasta:

• Rakentaja.fi Puukoulu osa 1: Tiesitkö tämän? Yleistä puutavarasta
• Rakentaja.fi Puukoulu osa 3: Sisäverhouslaudat: Lämpöä ja luonnetta kotiisi
• Tee se itse -leikkimökki: Nappaa ohjeet leikkimökin rakentamiseen >>
• Vältä kemikaaliriskit – käytä kyllästettyä puuta oikein >>
• Puu-ulkoverhouksen toteuttaminen ja uusiminen >>