Tiesitkö tämän? Yleistä puutavarasta

Puutavara lajitellaan laatuluokkiin, yleensä kuivauksen jälkeen. Tämä laatuluokitus määrittää hyvin pitkälle puutavaran käytön. Sahatavara lajiteltiin aiemmin pääsääntöisesti kolmeen laatuluokkaan. A, B, C ja D. Luokka A oli paras ja D vastaavasti heikoin. Tänä päivänä vastaavat laadut ovat US, V, VI sekä VII, jossa US on paras ja VII huonoin.

Luokan US sisällä käytetään myös tarkempaa lajittelua. Käytössä ovat luokat US I, US II, US III ja US IV. Etenkin mäntyä lajitellaan myös tarkemmin. Männystä erotellaan usein luokat, joita kutsutaan yleisnimellä puusepänlaatu. Edellisten lisäksi käytetään edellisten yhdistelmiä. Etenkin kuusilajittelussa ST on tyypillinen yhdistelmä, joka sisältää siis sekaisin US ja V laatuluokat. Käytännössä, esimerkiksi puutavaraliikkeissä saatetaan käyttää laaduista vielä vanhoja nimikkeitä: u/s (unsorted) vastaa luokaa A, kvintta vastaa luokkaa B ja seksta luokkaa C. Edellä mainitut laatuluokat ovat täysisärmäisen sahatavaran laatuluokkia. Niiden lisäksi tunnetaan myös vajaasärmäisiä laatuja. Tällöin käytännössä puhutaan yleensä vientilaatuisesta ja kotimaanlaatuisesta vajaasärmäisestä sahatavarasta.

Vaikka laadut saattavat tuntua oudoilta ja merkityksettömiltä, niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Usein kysytään puutavaran hinta halutun dimension eli poikkileikkausmittojen perusteella ja valitaan ostopaikka halvimman hinnan perusteella. Eri laatuisilla sahatavaroilla on kuitenkin eri hinnat: etenkin männyllä hintaero US ja VI luokan välillä on moninkertainen.

Myös runkorakenteisiin tarkoitettua kuusisahatavaraa ostavan kannattaa olla kiinnostunut laadusta. On eri asia annetaanko hinta ST –laadusta vai VI –laadusta. Yleensä myöskään entinen C –laatu ei sovellu pientalon kantavien rakenteiden tekemiseen. Erityisen tarkkana kannattaa olla kantavien vaakarakenteiden kohdalla.

Kun sopiva puulaji on valittu, kiinnitetään huomiota laatuluokkiin. Toisarvoisiin kohteisiin, kuten pakkauslaatikoihin, valumuotteihin, linjapukkeihin ja niin edelleen käytetään yleensä laatuluokkaa C, runkorakenteissa kuusen laatuluokkia A ja B ja vaativissa puusepäntöissä männyn laatuluokkia A1-A3.

Sahapintaisen sahatavaran yleisimmät koot

Puutavaraliikkeissä ja hyvin varustetuissa rautakaupoissa on tarjolla monta erilaista sahatavaradimensiota. Kuitenkin on selkeästi olemassa niin sanotut suositeltavimmat koot. Karkeasti ottaen voidaan arvioida, että kaikkia lautapaksuuksia 19 - 38 mm löytyy sahapintaisina 100 ja 125 mm levyisinä. Soirojen yleisin paksuus on 50 mm ja tätä kokoa löytyy yleensä väliltä 50 - 200 mm, 25 mm:n välein. Laudoista voidaan todeta, että 19 ja 25 mm ovat tyypillisesti mäntylautoja ja 22 mm vahvuiset laudat ovat lähes poikkeuksetta kuusisahatavaraa.

Mitallistetun sahatavaran yleisimmät koot

Mittatarkaksi karkeahöylättyä eli ns. mitallistettua puutavaraa syntyy, kun sahatavaran kaikilta sivuilta höylätään noin 1 mm. Höyläys tehdään suurella syöttönopeudella, jonka vuoksi höyläysjälki on karkeaa ja puussa saattaa esiintyä sekä höyläyksestä syntyviä harjanteita että höyläämättömiä alueita.

Mitallistetun sahatavaran yleisimmät paksuudet ovat 20, 42 ja 48 mm. 20 mm paksua sahatavaraa löytyy 95, 120 ja 145 mm leveinä, kun taas 42 paksua sahatavaraa löytää yleensä vain 66 mm leveänä. Laajin valikoima on 48 mm paksulla sahatavaralla: sen vakioleveydet ovat 48, 73, 98, 123, 148, 173, 198 ja 223 mm.

Sahatavaran pituus

Sekä sahapintaisen että mitallistetun sahatavaran pituudet vaihtelevat välillä 2,7 jm (juoksumetriä) - 5,4 jm. Sahapintaista puutavaraa saattaa olla tarjolla myös pituuksissa 5,7 ja 6,0 jm. Pituudet vaihtelevat 30 cm:n jaolla, mikä juontaa juurensa vanhaan jalkamitoitukseen.

Puun työstäminen

Puuta on helppo työstää yksinkertaisin työkaluin. Lähes joka kodista löytyy perustyökalut puun työstämiseen. Sahalla, puukolla, taltalla ja vasaralla päästään jo pitkälle. Lisätään listaan vielä höylä ja kaira, niin pientalotyömaalla voidaan rakentaa jo melkein mitä vaan. Kun käyttöön otetaan sähkötyökalut, työ nopeutuu huomattavasti.