Tavallinen virhe autotallissa maksoi lähes 1 000 euroa – tarkista nämä asiat kotonasi

Omakotitalossa kannattaisi tehdä noin neljä kertaa vuodessa pieni kiinteistökävely. Siihen ei välttämättä tarvita ammattilaista eikä mittalaitteita, vaan aikaa ja tarkkaavaisuutta.

Tässä kiinteistökävelyssä taloa tarkasteltaisiin sisältä ja ulkoa. Kurkistettaisiin autotalliin, varastoon, tekniseen tilaan ja muihin paikkoihin, joissa ei tule usein oleskeltua. Näin voisi huomata muun muassa poikkeavat hajut, kosteusjäljet ja väärät veden kulkureitit.

Kaikkia rakenteiden ongelmia ei tietenkään voi havaita silmämääräisesti. Moni alkava vaurio antaa kuitenkin merkkejä itsestään (kuten haju), jo ennen kuin vahinko kasvaa suureksi. Siksi havaintojen huomaaminen, kirjaaminen ja niiden selvittäminen on tärkeää.

Pienetkin kunnossapidon laiminlyönnit voivat ajan mittaan kasvattaa talon korjausvelkaa. Mutta mitä korjausvelka oikeastaan tarkoittaa, ja mistä tietää, onko sitä ehtinyt kertyä omaan kotiin?

Omakotitalon korjausvelka yhdistetään helposti suuriin remontteihin, kuten putkiston uusimiseen tai kattoremonttiin. Käytännössä myös tekemättä jääneet pienet huoltotoimet voivat johtaa korjaustarpeisiin.

Sadevesikourujen puhdistaminen on tästä yksi hyvä esimerkki. Jos kourut tukkeutuvat, sadevesi voi valua hallitsemattomasti rakennuksen seinustalle. Pitkään jatkuva ylimääräinen kosteusrasitus voi pahimmillaan vaurioittaa rakenteita. On yllättävää, miten nopeasti onkin tilanteessa, jossa räystäskourusta kasvaa pieni koivun taimi, kun ei ole pariin vuoteen kiinnittänyt huomiota asiaan. Putsasin juuri kesällä omat rännit ja samalla löysin kolme salibandypalloa sekä kattotiilen palasia. Kattotiilien palaset ovat olleet kourussa talon valmistumisesta asti. Onneksi eivät olleet tukkineet sadeveden reittiä.

Myös vaurioitunut maalipinta tai irronnut ikkunapellitys voivat aiheuttaa ongelmia, jos niiden annetaan olla riittävän pitkään. Alkuperäinen vika saattaa olla hyvin helposti korjattavissa, mutta sen korjaamatta jättämisen seuraukset voivat vaatia huomattavasti enemmän työtä ja rahaa.

On silti tärkeää erottaa tekemätön huolto varsinaisesta korjausvelasta. Yksi unohtunut huoltotoimenpide ei automaattisesti tarkoita, että rakennukseen olisi syntynyt korjausvelkaa. Sitä voi sen sijaan muodostua, jos huoltotöiden laiminlyönti johtaa rakennuksen kunnon heikkenemiseen.

Otan itse nyt tavaksi tehdä neljä kertaa vuodessa niin sanotun kiinteistökävelyn ja suosittelisin, että jokainen omakotitalon omistaja toimisi samoin. Tarkoitan sillä vuodenaikojen mukaan tehtävää kierrosta, jonka aikana talon kuntoa tarkastellaan tavallista huolellisemmin ja mahdolliset puutteet kirjataan ylös ja hoidetaan kuntoon.

Vesikatto ja yläpohja: Katon läpivientien ja katteen pienet vauriot voivat päästää kosteutta rakenteisiin huomaamatta. Tarkasta katon näkyvä kunto säännöllisesti, mutta jätä vaikeat tai vaaralliset tarkastukset ammattilaiselle.

Sadevedet, salaojat ja perustukset: Puutteellinen sadevesien ohjaus ja toimimattomat salaojat lisäävät perustusten kosteusrasitusta. Tarkista veden kulkureitit ja selvitä salaojien kunto.

Märkätilat ja putkistot: Irtoavat tai ns. ”kopo-laatat”, halkeamat, kosteusjäljet ja poikkeavat hajut voivat kertoa vaurioista. Myös vanhenevien putkistojen kunto kannattaa selvittää ajoissa, vaikka näkyviä ongelmia ei vielä olisi.

Lue myös: Omakotitalon putkiremontti – hinta, ajankohta ja vaihtoehdot.

Lämmitys ja ilmanvaihto: Huoltamattomat laitteet voivat toimia tehottomasti tai vikaantua ennenaikaisesti. Noudata laitevalmistajien huolto-ohjeita, kirjaa tehdyt huollot ja selvitä toimintahäiriöt ajoissa.

Korjausvelka ei koske vain vanhoja omakotitaloja. Myös suhteellisen uudessa rakennuksessa voi syntyä vaurioita, jos esimerkiksi vedenpoisto ei toimi kunnolla tai havaittua ongelmaa ei korjata ajoissa.

Uudemmassa rakennuksessa on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan huollon laiminlyönti, rakennusvirhe ja tavanomainen kuluminen. Kaikki vauriot eivät johdu omistajan toiminnasta, eikä rakennuksen nuori ikä takaa sitä, että kaikki rakenteet olisivat kunnossa.

Hyvin suunniteltu kunnossapito ja säännöllinen huoltokirjan täyttäminen kannattaa aloittaa heti rakennuksen valmistuttua. Kun talon huoltohistoriaa kertyy alusta lähtien, myöhemmin havaittujen muutosten arviointi helpottuu. Säännöllisesti täytetystä huoltokirjasta on myös etua kotia myydessä.

Omakotitalon ostaja joutuu arvioimaan myös tulevia korjauskustannuksia. Jos vesikatto, märkätilat ja lämmitysjärjestelmä ovat samanaikaisesti huonossa kunnossa, korjaustarpeet voivat vaikuttaa ostajan maksuhalukkuuteen.

Rakennuksen korjausvelka ei kuitenkaan vähennä myyntihintaa automaattisesti euro eurosta. Talon sijainti, markkinatilanne, korjausten laajuus ja ostajan suunnitelmat vaikuttavat siihen, miten korjaustarpeet näkyvät kauppahinnassa.

Hyvin dokumentoitu huoltohistoria auttaa kuitenkin kertomaan ostajalle, miten rakennuksesta on pidetty huolta. Huoltokirjasta olisi hyvä löytyä ainakin tehdyt korjaukset, niiden ajankohdat, mahdolliset kuntotutkimukset sekä tiedossa olevat tulevat korjaustarpeet.

Korjausvelan tarkkaa euromäärää ei pysty selvittämään pelkästään talon rakennusvuoden ja pinta-alan perusteella. Samana vuonna rakennetut talot voivat olla hyvin erilaisessa kunnossa riippuen niiden rakenteista, olosuhteista ja kunnossapidosta.

Tärkeintä on selvittää, missä kunnossa rakennus on nyt ja mitä korjauksia se tarvitsee. Kaikkia havaittuja puutteita ei tarvitse korjata samalla kertaa, mutta niiden kiireellisyys pitäisi arvioida.

Korjaustarpeista kannattaa muodostaa luettelo, johon kirjataan havaittu ongelma, sen selvittämiseksi tarvittavat toimenpiteet ja mahdollinen kustannusarvio. Joskus tilanne edellyttää tarkempaa kuntotutkimusta.

Korjausvelan arvioinnissa ei pidä myöskään sekoittaa toisiinsa välttämättömiä korjauksia ja asumismukavuutta parantavia remontteja. Esimerkiksi toimivan kylpyhuoneen uusiminen ulkonäkösyistä ei lähtökohtaisesti vähennä rakennuksen korjausvelkaa.

Seuraavan listan avulla voit tehdä alustavan katsauksen omaan taloosi. Tarkoituksena on tunnistaa puutteita, jotka voivat kertoa syntyneestä korjausvelasta tai johtaa korjausvelan kasvuun, jos niitä ei selvitetä.

Korjausvelan kasvua on helpompi ehkäistä, kun talon kunnossapitoa suunnitellaan etukäteen. Omistajan ei tarvitse muistaa ulkoa kaikkia huoltotöitä tai sitä, milloin jokin laite on viimeksi huollettu.

Rakentaja.fi tarjoaa omakotitalon omistajalle kaksi maksutonta työkalua, joiden avulla rakennuksen huollot ja korjaukset pysyvät paremmin hallinnassa.

Lataa maksuton Oman kodin huoltokirja

Huoltokirjaan voit tallentaa talon perustiedot, tehdyt huollot, korjaukset ja tulevat korjaustarpeet. Täytettävän PDF-tiedoston voi tallentaa omalle tietokoneelle tai tulostaa paperille. Huoltokirjasta on hyötyä myös silloin, kun talon omistaja vaihtuu.

Tulosta maksuton kodin huoltokalenteri

Huoltokalenteri auttaa muistamaan, mitä omakotitalossa kannattaa tarkastaa ja huoltaa eri vuodenaikoina. Maksuton tulostettava kalenteri löytyy Rakentaja.fi jäsenprofiilista, ja jäseneksi liittyminen on ilmaista.

Kirjaa havainnot huoltokirjaan, suunnittele tarvittavat toimenpiteet ja seuraa, että ne tulevat tehdyiksi. Omalle talolle kannattaa antaa säännöllisesti muutama hetki huomiota, vaikka mitään näkyvää ongelmaa ei olisikaan.

Jos olisin itse tehnyt näin, autotallini seinä olisi saattanut säästyä purkamiselta ja ne kuolinpesästä tulleet tavaratkin olisivat löytäneet tiensä kierrätykseen paljon aikaisemmin.

Tiedätkö, mitä oman talosi rakennusvuosi kertoo?

Kaikkea korjaustarvetta ei voi havaita tavallisella kiinteistökävelyllä. Erityisesti 1960–1990-luvuilla rakennetuissa taloissa voi olla aikakaudelle tyypillisiä riskirakenteita, joiden kunto ei selviä pintapuolisella tarkastuksella.

Lue myös: Mitä talosi rakennusvuosi paljastaa? Tunnista 1960–1990-lukujen riskirakenteet

Lähteet:

Tilastokeskus: Hoitaako korjaaminen korjausvelkaa?