Mikä ihmeen kylmäsilta?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan kylmäsilta on reitti, jota pitkin lämpö karkaa kodistasi ulos. Se on kohta rakennuksessa, jossa lämmönläpäisykyky on suurempi kuin ympäröivissä rakenteissa. Tämä voi johtua materiaalien erilaisesta lämmönjohtavuudesta tai rakenteellisista tekijöistä, kuten eristeen katkeamisesta. Tästä voidaan esimerkin muodossa mainita, vaikka ikkunan reuna tai talon nurkka – näissä kohdissa lämpö pääsee livahtamaan helpommin ulos kuin hyvin eristetystä seinästä. Muita yleisiä kohtia kylmäsillalle ovat esimerkiksi parvekelaatat, ovien kynnykset, katon sekä seinän liitoskohdat ja niin edelleen.

Rakentamisessa ja erityisesti energiatehokkuuden näkökulmasta kylmäsiltaa voidaan pitää merkittävänä haasteena.

Ensimmäisenä lämmön menemistä hukkaan, tämä tarkoittaa sitä, että joudut lämmittämään taloasi enemmän. Kylmäsiltojen aiheuttama lämmönhukka voi olla jopa 20–30 % rakennuksen kokonaislämmönhukasta. Koska kylmäsillan kohdalla rakennuksen sisällä oleva lämpö virtaa ulos, kasvaa rakennuksen lämmitystarve. Tämä taas osaltaan lisää energiankulutusta sekä lämmityskustannuksia. Kylmäsillat voivat aiheuttaa vedontunnetta sekä epämiellyttävää kylmän tunnetta huoneissa.

Kylmäsilta voi aiheuttaa sisäilmaongelmia, kuten homeen kasvua, sekä kosteuden tiivistymistä eli kondensaatiota. Koska kylmäsillan alueet ovat usein kylmempiä kuin muut sisäpinnat ympärillä, on mahdollista, että aiheutuu kosteuden tiivistymistä pintoihin. Kylmässä pinnassa nimittäin kosteus tiivistyy herkästi. Pitkäaikainen kosteus taas saa aikaan helposti homekasvustoa ja sen myötä sisäilmaongelmia. Ei voida myöskään poissulkea rakenteiden mahdollista lahoamista sekä maalipintojen hilseilyä. Suomen terveyslaki korostaa asumisterveyden tärkeyttä, ja etenkin homeongelmat ovat selkeästi ristiriidassa kyseisen lain kanssa.

Rakenteiden kestävyys on koetuksella. Toistuva kosteuden ja lämpötilan vaihtelu saattaa heikentää rakennusmateriaaleja ajan saatossa. Ongelmat eivät välttämättä ilmaannu yllättäen, vaan kylmäsilta saattaa lyhentää rakenteiden oletettua elinikää ja näin johtaa myös kalliisiin korjauksiin ennen aikojaan.

Jotta kylmäsiltoja ei syntyisi, vaaditaan hyvää rakenteellista suunnittelua. Suunnittelu on siis kaiken a ja o. Kylmäsillat on mahdollista minimoida jo suunnitteluvaiheessa varmistamalla, että eristekerrokset ovat yhtenäisiä, ja että kylmäsiltoja muodostavia liitoksia sekä risteäviä materiaaleja on mahdollisimman vähän. Myös oikeat ja laadukkaat materiaalivalinnat vaikuttavat, sillä esimerkiksi eristemateriaalien valinta sekä riittävä eristyspaksuus auttavat estämään lämmön karkaamista. Myös ikkunoiden ja ovien U-arvoilla on merkitystä. Mitä alhaisempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristyskyky on.

Lue lisää U-arvosta

Vanhan talon kohdalla kylmäsiltoja voi korjata lisäeristämällä. Ulkoseinien lisäeristys on yleensä tehokas tapa parantaa energiatehokkuutta sekä vähentää kylmäsiltoja. Lisäeristystä suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon kosteustekniset näkökohdat. Väärin tehty lisäeristys voi johtaa kosteusvaurioihin. Kysy neuvoa ammattitaitoiselta suunnittelijalta, joka osaa auttaa rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksen miettimisessä. Huonolla tuurilla voit epähuomiossa aiheuttaa kosteuden tiivistymistä suoraan seinärakenteen sisälle.

Minne kylmäsilta voi syntyä?

Esimerkiksi sokkelin ja seinärakenteen välillä, jos eristekerrokset eivät ole yhtenäisiä. Tähän voidaan vaikuttaa huolellisella rakenteiden limityksellä. Lämpökatkojen avulla voidaan keskeyttää lämmön johtuminen. Silloin asennetaan rakenteiden väliin materiaaleja, jotka estävät lämmön johtumisen esimerkiksi eristeharkko tai lämpökatkolevy.

Rakennusvalvontaviranomaiset valvovat, että talot rakennetaan Suomen lakien sekä määräysten mukaisesti. Tämä koskee myös energiatehokkuutta sekä kosteusteknistä toimivuutta. Sekä Suomen rakentamislaki että Rakentamismääräyskokoelma asettavat vaatimuksia energiatehokkuudelle sekä kosteustekniselle toimivuudelle. Esimerkiksi Ympäristöministeriön asetus 1010/2017 Rakennusten energiatehokkuus vaatii, että rakennuksen lämpöhäviöt minimoidaan ja kylmäsillat on otettava huomioon rakennuksen energialaskelmissa.

Sisäilmastoa sekä kosteudenhallintaa koskevat määräykset taas edellyttävät, ettei kylmäsiltojen vuoksi syntyvä kosteus saa aiheuttaa terveyshaittoja tai rakenteiden vaurioitumista. Myös VTT tarjoaa ohjeita sekä tutkimuksia, joista löytyy hyvää tietoa kylmäsiltojen ehkäisystä sekä korjaamisesta.