• Etusivu
  • Talo

Remontin suunnittelu

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.12.2024
1920 AdobeStock_146288637

Hyvin suunnitellun korjauksen periaate on, että edetään rakennuksen ehdoilla.

Kun taloa korjataan ja parannellaan, puhutaan yleisesti joko korjaamisesta tai tutummin remontoinnista. Remontointi onkin yleisnimitys rakennuksen korjaamiselle.

Remontoinnissa on kyse rakennuksen kuluneen, vanhentuneen, rikkoutuneen, epäkäytännöllisen tai muuten asukkaan mielestä kelvottoman osakokonaisuuden korjaamisesta. Remontoinniksi luetaan yleensä myös tapetoinnit sekä pintamaalaukset, joissa vielä hyväkuntoiset pinnat saavat uuden ulkonäön. Näitä toimenpiteitä voisi kutsua myös sisustamiseksi tai pintaremontoinniksi.

Jokaisesta vanhasta talosta löytyy enemmän tai vähemmän korjausta kaipaavaa nurkkaa ja pieltä. Mitä iäkkäämpi talo, sitä varmemmin puuhattavaa löytyy.

Erityisesti sodanjälkeiseen rakennuskantaamme kohdistuu suuria korjauspaineita, sillä kyseiset talot alkavat siirtyä jo kolmannelle sukupolvelle, mutta nuoremmastakin rakennuskannassa löytyy jo runsaasti korjattavaa ja parannettavaa. Kaikkien rakennusten säilymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että niitä huolletaan.

Lähtökohdaksi suunnitelmallisuus

Remontin yhteydessä saattaa käydä niin, että pieneksi tarkoitettu korjaushanke laajenee edetessään. Lisää remontoitavaa löytyy usein etenkin silloin, jos korjaustarpeita ei ole tarkasteltu riittävästi ennakkoon. Tällaisessa tapauksessa saatetaan pintaremontin jälkeen havaita, että korjattavaa olisi ollut myös pintaa syvemmällä ja jo toteutetut korjaukset menevät hukkaan.

Korjaamisen tullessa ajankohtaiseksi, tulisi hanke aloittaa tekemällä huolellinen kartoitus talon kunnosta ja remontointitarpeesta koko laajuudessaan. Näin varmistetaan, että perusparannuksen tai remontin suunnittelu voidaan tehdä luotettavalta pohjalta.

Puutteellisesti suoritetun tila- ja kuntokartoituksen seurauksena saattavat kustannukset ja aikataulu riistäytyä hallinnasta. Vielä hyvän suunnittelunkin jälkeen täytyy varautua yksityiskohtien muuttamiseen, sillä vanhan rakennuksen kaikkia rakenneyksityiskohtia ja niiden kuntoa ei ole mahdollista selvittää ennen purkutöitä.

Kuntokartoituksen laatiminen

Hyväksi havaittu keino remontointitarpeen selvittämiseen on laatia talosta kuntokartoitus, jossa talo käydään läpi kauttaaltaan sekä samalla arvioidaan eri rakennusosien remontoinnin tarpeet ja kiireellisyys.

Kuntokartoituksen myötä voidaan välttyä tekemästä turhaa työtä ja jaksottaa toisistaan riippuvaiset työt yhteen. Esimerkiksi ulkoverhousta ei välttämättä kannata maalata, jos on selvästi havaittavissa, että seinien lisälämmöneristämiselle on tarvetta.

Info

Info

Rakennuksen kunnon arviointiin kannattaa sisällyttää myös seuraavia asioita:

Ympäristöarvot
Tutkitaan, miten suunnitelmat soveltuvat maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan. Samalla tulisi huomioida myös kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset lähtökohdat.

Kaavatilanne
Asema- tai rakennuskaavassa olevat mahdolliset rakennuksia koskevat määräykset tulee selvittää esimerkiksi kunnan kaavoitus- tai rakennusvalvontaviranomaisilta.

Asiakirjat
Rakennuksen vanhojen piirustusten oikeellisuus pitäisi varmistaa. Mikäli rakennuksesta ei ole olemassa piirustuksia, rakennus mitataan ja tehdään mittapiirustukset.

Rakenneosat
Rakennuksen eri osat tulee käydä silmämääräisesti läpi ja epäilyttävät kohdat tutkia purkamalla rakenteita.

Ääneneristys
Vanhojen rakennusten ääneneristys on pääsääntöisesti hyvä.

Mitä korjataan ja missä järjestyksessä?

Kun kuntokartoitus on suoritettu, kannattaa suoritettavien kunnostustöiden laajuus miettiä tarkkaan.

Mitkä korjaukset ovat sellaisia, jotka on tarvetta tehdä välittömästi ja mitkä korjaukset haluttaisiin tehdä vain oman viihtyvyyden lisäämiseksi?

Lähtökohtaisesti kaikki korjaustoimenpiteet voidaan listata ja painottaa tärkeysjärjestykseen jollakin arvosteluasteikolla. Helppo listaustapa on laittaa korjaustoimenpiteet esimerkiksi seuraavanlaisten otsakkeiden alle:

  • Työt, jotka joka tapauksessa tehdään tai on tehtävä.
  • Työt, jotka ilmeisesti tehdään tai haluttaisiin tehdä.
  • Työt, jotka karsitaan viimeiseksi pois.
  • Työt, jotka karsitaan ensimmäiseksi pois.

Yleensä on mahdotonta korjata kaikkea kerralla, sillä remontin laajuutta rajoittavia tekijöitä ovat luonnollisesti muun muassa kustannukset, ajankäyttö sekä talon asuttavuus. Mitä vähemmän rakennukseen tehdään muutoksia, sitä vähemmän remontti tulee maksamaan. Talon asuttavuus saattaa tulla ongelmaksi laajemmissa remonteissa, joiden ajaksi saatetaan tarvita perheelle väliaikaismajoitusta.

Remontointia aloittaessa ja kunnostustöiden laajuutta miettiessä tulisi muistaa, että jotkin työt liittyvät läheisesti toisiinsa ja ne kannattaa siten korjata yhdellä kertaa. Tällaisten töiden tekeminen maksaa paljon enemmän yksistään tai jälkeenpäin tehtynä.

Purkutyö käynnissä vanhassa kiinteistössä

Vanhan rakennuskannan säilyttäminen

Hyvin suunnitellun korjauksen periaate on, että edetään rakennuksen ehdoilla. Vanhan kiinteistön arvoa tulisi kunnioittaa säästämällä mahdollisimman paljon vanhaa, mikäli vain mahdollisuudet antavat myöden. Vanhan talon korjauksessa tulisi kiinnittää huomiota muun muassa seuraaviin asioihin:

  • Talon historiasta ja iästä kertovat tyylipiirteet säilytetään.
  • Tehdään mahdollisimman vähän muutoksia ja käytetään kaikki asumisen sisältämät mukautumismahdollisuudet.
  • Käytetään alkuperäisen rakennustyylin mukaisia materiaaleja.
  • Energiakorjauksissa huomioidaan vaikutus julkisivuun.
  • Sovelletaan rakennuksessa alkujaan käytettyjä työtapoja.
  • Ulkonäköä muutettaessa huomioidaan muu rakennuskanta.
  • Talon tulisi korjattunakin olla muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään ympäristöönsä sopiva.

Muista: Vanhasta kiinteistöstä löytyy todennäköisesti myös tuotteita ja rakennusosia, jotka sisältävät asbestia. Asbestin purku kuuluu ammattilaisten tehtäviin.

Lue asbestista lisää.

Peruskorjauksessa piilee tulipalovaara

Rakennuksen peruskorjauksen metalli- ja putkitöiden yhteydessä tehtävät hionta-, katkaisu- ja hitsaustyöt aiheuttavat palovaaran. Näitä töitä tehtäessä on aina noudatettava erityisen suurta varovaisuutta.

Helposti käy niin, että pienestä putken katkaisutyöstä lentävä kipinä sytyttää tulipalon ja koko rakennus tuhoutuu. Työskentelytilat ovat usein ahtaita ja lähellä oleva, ehkä osin purettu, purueristeinen seinä tai lattia on pölykerroksen peitossa. Työskentelyssä käytettävän katkaisulaikan tai hitsauspuikon kipinät saattavat lentää rakenteiden sisään, mistä niiden havaitseminen ajoissa on vaikeaa.

Ajan kuivaamat rakenteet sekä rakenteiden ontelomaiset kotelot hankaloittavat omalta osaltaan sammutustöitä ja edesauttavat palon räjähdysmäistä leviämistä.

Huolellisuus ympäristön suojauksessa on siis paikallaan. Alueelta tulee poistaa ylimääräiset purut sekä pölyt ja ympäröivät rakenteet pitää suojata kipinöiltä, mikäli työskentely kipinöitä aiheuttaa. Kipinöitä aiheuttavia töitä tehtäessä tulisi toisen henkilön toimia palovahtina.

Tulityön tekemisen jälkeen pitäisi palovahdin olla paikalla niin kauan kuin tulityölupa sitä edellyttää siltä varalta, että rakenteisiin on varotoimista huolimatta päässyt kipinä kytemään.

Säännöllinen huolto on tärkeää

Rakennuksen säilymisen kannalta on tärkeää, että sitä huolletaan. Korjausten avulla saadaan jatkettua rakennuksen käyttöikää ja korjauksilla vaikutetaan myös rakennuksen arvoon. Käytännössä kuitenkin lähes kaikki Suomen pientalot ovat ilman minkäänlaista hoitosuunnitelmaa.

Jokaisella talonomistajalla on kyllä käsitys siitä, miten taloa tulee ylläpitää, mutta nämä käsitykset yleensä poikkeavat toisistaan ratkaisevasti. Ihminen, joka ei toimi rakennusalalla, kiinnittää usein huomionsa vain sellaiseen, minkä näkee ja osaa itse tehdä. Todellisuudessa oman talon hoito unohtuu liian helposti.

Omakotitalon ylläpidon kannalta on keskeistä tunnistaa valmiin talon erilaiset tarpeet. Uusille kiinteistöille edellytetäänkin nykyisin huoltokirjaa ja suositeltavaa olisi ottaa huoltokirja käyttöön myös jokaiselle korjatulle talolle.

Lue lisää huoltokirjasta

Info

Info

Laajemmissa korjauksissa rakennus käydään läpi perusteellisesti, jopa kokonaan. Näitä korjauksia kutsutaan seuraavilla nimityksillä:

– Peruskorjaus:
talon remontoitavat osat palautetaan alkuperäiseen, uutta vastaavaan kuntoon. Esimerkiksi ulkoverhouslaudoituksen uusiminen kuuluu peruskorjaukseen

– Perusparannus:
talon remontoitavat osat tehdään ominaisuuksiltaan alkuperäistä paremmiksi. Esimerkiksi vanhojen kaksinkertaisten ikkunoiden vaihto kolminkertaisiin kuuluu perusparannuksen toimenpiteisiin.

– Laajennus:
talon ulkovaippaa lisätään tai rakentamattomia osia talosta otetaan käyttöön.

Osa remontointitöistä luvanvaraisia

Yleensä lupa tarvitaan silloin, kun muutetaan rakennuksen käyttötarkoitusta tai kosketaan rakennuksen kantaviin rakenteisiin, myöskään palo-osastoja ei saa muuttaa ilman lupaa.

Toisin sanoen lupa tarvitaan sellaisiin korjaus- ja muutostöihin, jotka ovat verrattavissa uuden rakennuksen rakentamiseen.

Korjauksiin, jotka liittyvät rakennuksen ylläpitoon, ei yleensä tarvita erillistä lupaa. Tällaisia ylläpitoon liittyvä töitä ovat esimerkiksi pintarakenteiden korjaukset sekä uusimiset.

Aina kuitenkin kannattaa olla yhteydessä oman kunnan rakennustarkastajaan, joka osaa parhaiten ottaa kantaa tehtävän työn luvanvaraisuuteen sekä antaa asemakaavan pohjalta tietoa korjaamiseen liittyvistä reunaehdoista.

Talo
asuminen
hankkeen aloitus
huolto
huoneisto
kunnossapito
työmaa
koti
sisustus
suunnittelu
turvallisuus
kiinteistö
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kuvassa yhdistelmä kirjasta ja kannettavasta tietokoneesta. Tietokoneen näytöllä lukee huoltokirja.
Kodin huoltokirja: enää ei tarvitse muistaa ulkoa
Mikä on huoltokirja?Huoltokirja on eräänlainen kodinomistajan käsikirja, joka vuoden 2000 alusta asti on ollut pakollinen kaikissa uusissa asuinrakennuksissa.Huoltokirja itsessään on kiinteistön ylläpitoon liittyvä asiakirjakokonaisuus, johon kootaan kaikki tarvittavat tiedot kiinteistöstä ja sen hoidosta. Huoltokirjan avulla pystytään helpommin hallitsemaan kiinteistön elinkaarta ja tekemään tarvittavat huoltotoimet ajallaan.
Kattoremontti onnistuu myös talvella, miehet katolla naulaimet kädessään.
Kattoremontti talvella? Miksipä ei
Eihän kattoa nyt voi repiä auki keskellä talvea? Miten ihmeessä muka kattoremontin voi talvella toteuttaa? Tuleekohan siitä mitään kun katollakin on lunta ja jäätä?Kyllä, kattoremontin voi toteuttaa talvella – tässä esittelemme kymmenen hyvää syytä, miksi remonttia ei tarvitse jättää keväälle tai kesään. Tutustu väitteisiin ja Kattokeskuksen asiantuntijan vastauksiin, miten työ oikeasti sujuu.
asbestipitoinen kattolevy sekä rakennuspiirustus
Purkukartoitus – mikä se on ja milloin sitä tarvitaan?
Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astuu voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.
Humoristinen kuva lapsista onkimassa ja sukeltelemassa tulvivassa valkoisessa keittiössä.
Ehkäise vesivuodot ajoissa – tarkista nämä
Vesivahinkojen määrä on kasvanut rajusti viime vuosien aikana johtuen pääasiassa rakennuskannan vanhenemisesta, vettä käyttävien laitteiden lisääntymisestä sekä vääristä rakennustekniikoista.Vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia reilusti yli 30 000 vesivahingosta, mutta todellinen määrä saattaa olla huomattavasti enemmänkin, sillä kaikkia vahinkoja ei ilmoiteta vakuutusyhtiöön. Keskimäärin vahinkoja sattuu noin 90-100 kappaletta päivittäin. VTT:n selvityksen mukaan suurin osa vuotovahingoista sattuu omakotitaloissa ja useimmiten kyseessä on 1960-1980-luvuilla rakennettu talo. Vahinkoja toki sattuu niin uudemmissa kuin vanhemmissakin taloissa.
Huoneiston sisäseinien käsittely
Sisäpintojen käsittely
Sisärappauksia ja -tasoituksia on aikojen kuluessa tehty monentyyppisillä materiaaleilla ja menetelmillä. Vanhimpien kohteiden saneerauksessa pinnoitteiden alta paljastuu usein paksu vaalea kalkkirappaus. Rappauksien täyteaineina on voitu käyttää olkia, savea tai erilaisia karvoja. 50-luvulla tehdyt rappaukset saattavat sisältää kalkin lisäksi sementtiä.
202011_67478.jpg
Näin toimii älykäs ilmanvaihto - ratkaisu kaikkiin tarpeisiin
Älykäs ilmanvaihto parantaa terveyttä ja säästää samalla energiaa. Tutkimusten mukaan ilmanlaatu vaikuttaa merkittävästi ihmisten jaksamiseen ja terveydentilaan. Huonolaatuinen ilma aiheuttaa mm. väsymystä, hengitystieoireita sekä päänsärkyä. Pahimmillaan se voi jopa vahingoittaa terveyttä ja aiheuttaa vakavia sairauksia. Asunnon sisällä riittämätön ja tasapainoton ilmanvaihto voi johtaa kosteusarvojen kohoamiseen ja synnyttää kasvualustan homeelle ja mikrobeille.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton