Kylpyhuoneen ja saunan LVI-tekniikka

Rakentamismääräysten mukaan rakennus on suunniteltava ja toteutettava siten, että sisäilma on terveellinen, turvallinen ja viihtyisä kaikissa tavanomaisissa käyttötilanteissa ja sääolosuhteissa. Tämä tarkoittaa muun muassa lämpö- ja kosteuskuormituksen sekä henkilömäärän aiheuttamien sisäisten kuormien huomioimista. Saunoissa ja pesutiloissa kosteusrasitus on erityisen voimakasta, joten ilmanvaihdon ja lämmöneristyksen suunnittelu korostuu näissä tiloissa.

Pesuhuoneen ja saunan yhteydessä olevan käyttövesijärjestelmän on oltava toimiva, energiatehokas ja rakenteita suojaava. Mahdollisiin vesivuotoihin on varauduttava suunnitteluvaiheessa niin, että vesi ei pääse rakenteisiin aiheuttamaan vaurioita. Hyvin suunniteltu käyttövesiverkosto ehkäisee piilevät vuodot ja helpottaa myöhempää huoltoa ja korjaamista.

Käyttövesiputket suojaputkeen

Nykyisin uudis- ja korjausrakentamisessa suositaan rakenteisiin upotettavia käyttövesiputkia, jotka asennetaan suojaputkien sisään. Tämä ns. "putki putkessa" -ratkaisu on turvallinen, sillä:

• Mahdollinen vuoto ei pääse rakenteisiin, vaan vesi ohjautuu näkyviin suojaputkea pitkin.
• Putken uusiminen onnistuu ilman seinien avaamista, jos putki on asennettu määräysten mukaisesti vetokelpoisesti.
• Putken liitokset tehdään vain näkyvillä paikoilla – ei koskaan rakenteiden sisään.

Hanakulmarasiat estävät piilovuodot

Hanakulmarasia on koteloitu liitospiste, jossa käyttövesiputki yhdistetään vesikalusteeseen, kuten pesualtaaseen tai suihkuun. Rasia tiivistää putken tulokohdan ja ohjaa mahdollisen vuodon näkyviin, jolloin kosteus ei pääse rakenteisiin.

Paineenkesto, lämpötilat ja materiaalit

Käyttövesiputkien on kestettävä:

• Paine: yleensä mitoitettu kestämään vähintään 10 bar.
• Lämpötila: kylmävesijohdot enintään 25 °C, lämminvesijohdot enintään 65 °C, hetkellisesti max. 80 °C.

Putkistojen yleisimpiä materiaaleja ovat PEX-muoviputket ja komposiittiputket. Kupariputkia käytetään yhä, mutta ne eivät sovellu kaikkiin käyttökohteisiin – erityisesti piiloon jäävät kupariputket voivat korrodoitua ajan myötä.

Vanhat putket uusiksi remontin yhteydessä

Korjausrakentamisessa vanhat putket, erityisesti kupariputket rakenteiden sisällä, tulisi aina tarkistaa ja tarvittaessa uusia. Uusimisen yhteydessä on hyvä siirtyä nykyaikaiseen vedettävään suojaputkijärjestelmään, joka täyttää nykyiset turvallisuus- ja huollettavuusvaatimukset.

Hyvä nyrkkisääntö lattiakaivon tarpeelle on se, että lattiakaivo tulisi olla aina, kun tilassa on vesipiste. Keittö on käytännössä poikkeus tähän asiaan, mutta kylpy- ja pesuhuoneissa, WC-tiloissa, kodinhoitohuoneessa sekä saunassa tulisi olla viemäröinti.

Ilmanvaihdon tärkein tehtävä kosteiden tilojen yhteydessä on ylimääräisen kosteuden poistaminen. Helpoin tapa nykyaikaisen ilmanvaihdon yhteydessä on kosteusanturi, joka säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan.

Rakentamismääräysten mukaan ilmanvaihtojärjestelmän tulee ottaa talteen vähintään 45 % poistoilman lämpöenergiasta, ellei tätä kompensoida eristysratkaisuilla tai muilla toimenpiteillä. Lisäksi järjestelmän on voitava tehostaa ilmanvaihdon ilmavirtaa vähintään 30 % tavanomaisesta käyttötilanteesta kosteus- tai hiilidioksidiperusteisesti.

Saunassa ilmanvaihto on erityisen tärkeää viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta. Ilman on vaihduttava riittävän usein, ja suositus onkin noin kuusi kertaa tunnissa. Hyvä ilmankierto varmistaa riittävän hapen määrän ja poistaa kosteuden ja epäpuhtaudet.

Saunan tuloilmana käytetään lämmitettyä ulkoilmaa. Koneellisen ilmanvaihdon yhteydessä raitisilmaputki suositellaan sijoitettavaksi kiukaan yläpuolelle, seinään tai kattoon noin 500 mm:n korkeudelle kiukaasta. Putken halkaisijan tulisi olla 50–100 mm. Poistoilman on puolestaan hyvä sijaita mahdollisimman kaukana kiukaasta ja lähellä lattiaa, jotta ilmankierto toimii tehokkaasti. Poistoaukon pinta-alan tulisi olla noin kaksinkertainen verrattuna tuloilmakanavaan.

Paloturvallisuuden vuoksi kylmää ulkoilmaa ei saa johtaa suoraan sähkökiukaan alaosaan, erityisesti jos kiukaassa sijaitsee lämpötilan säädin tai rajoitin. Tällainen järjestely voi häiritä kiukaan toimintaa tai aiheuttaa vikatilanteen. Tämä ei ole kuitenkaan määräys, vaan suositus tai tuoteohje.

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroihin ja ilman tiheyseroihin: lämmin ilma nousee ylöspäin ja poistuu rakennuksesta poistoventtiilin tai hormin kautta, kun taas viileä ulkoilma virtaa sisään korvausilmaventtiilien tai suunniteltujen rakoventtiilien kautta.

Saunassa painovoimainen ilmanvaihto voi toimia kohtuullisesti, jos rakennuksessa on riittävä ilmavirtaus ja korvausilma pääsee sisään hallitusti. Ilman tulee päästä virtaamaan saunan läpi alhaalta ylöspäin siten, että happirikas korvausilma saadaan saunojien hengityskorkeudelle ja lämmin, kostea ilma poistuu katon rajasta.

Toimivan painovoimaisen ilmanvaihdon edellytyksiä ovat:

• riittävä korkeus- ja lämpötilaero poiston ja tuloilman välillä
• kunnolla sijoitetut ilmanvaihtoventtiilit (esim. korvausilma ovessa tai kiukaan lähellä, poisto katon rajassa)
• savupiipun tai ilmanvaihtohormin veto (mieluiten erillinen hormi ilmanvaihdolle).

Painovoimainen ilmanvaihto soveltuu parhaiten yksinkertaisiin rakennuksiin, kuten kesäkäyttöisiin mökkeihin, joissa on puulämmitteinen kiuas ja joissa ilmanvaihtoa voidaan tehostaa myös avaamalla ikkunaa tai tuuletusluukkua. Nykyisin painovoimaista ilmanvaihtoa ei yleensä suositella uudisrakennusten ensisijaiseksi ratkaisuksi, sillä se ei täytä nykyaikaisia ilmanvaihdon säätö- ja energiatehokkuusvaatimuksia.