Kylpyhuoneen ja saunan LVI-tekniikka

Rakennusmääräyskokoelman mukaan, rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Tässä yhteydessä on huomioitava, mm. sisäiset kuormitustekijät kuten lämpö- ja kosteuskuormitus sekä henkilökuormat. Käytännössä saunassa ja pesuhuoneessa nämä asiat korostuvat.

Mahdolliseen vesivahinkoon ja sen nopeaan havaitsemiseen tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton tunkeutuminen rakenteisiin. Käyttövesijärjestelmässä tämä on ratkaistavissa esimerkiksi käyttämällä suojaputkeen asennettuja vesijohtoputkia. Suojaputkien tulee lisäksi olla varustettuja hanakulmarasioilla, jolloin mahdollisesta putkivuodosta aiheutuva kosteusrasitus ei pääse rakenteisiin. Järjestelmässä rikkoontuneiden putkien uusiminen on myös helppoa.

Hyvä nyrkkisääntö lattiakaivon tarpeelle on se, että lattiakaivo tulisi olla aina, kun tilassa on vesipiste. Keittö on käytännössä poikkeus tähän asiaan, mutta kylpy- ja pesuhuoneissa, WC-tiloissa, kodinhoitohuoneessa sekä saunassa tulisi olla viemäröinti.

Ilmanvaihdon tärkein tehtävä kosteiden tilojen yhteydessä on ylimääräisen kosteuden poistaminen. Helpoin tapa nykyaikaisen ilmanvaihdon yhteydessä on kosteusanturi, joka säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Määräysten mukaan lmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen vähintään 30 % ilmanvaihdon tarvitsemasta lämpömäärästä. Tätä asiaa voidaan kompensoida myös rakennuksen vaipan lämmöneristävyyttä parantamalla.

Saunahuoneen ilmanvaihtoon tulee kiinnittää huomiota. Ei ole yhdentekevää, missä saunan tuloilma- ja poistoilma-aukot sijaitsevat. Hyvä ilmankierto pitää saunan ilman raikkaana ja happirikkaana saunojia varten. Saunan ilman tulisi vaihtua kuusi kertaa tunnissa. Saunan tuloilmana käytetään lämmitettyä ulkoilmaa. Raitisilmaputki tulisi koneellisen ilmanvaihdon yhteydessä sijoittaa kiukaan yläpuolelle seinään tai kattoon noin 500 mm korkeudelle kiukaasta ja putken halkaisijan pitäisi olla 50 – 100 mm. Ilman tulisi poistua mahdollisimman kaukana kiukaasta ja samalla mahdollisimman läheltä lattiaa. Poistoilma-aukon pinta-alan tulisi olla kaksi kertaa raitisilmaputkea suurempi.

Paloturvallisuuden takia kylmää ulkoilmaa ei saa tuoda suoraan sähkökiukaan alaosaan varsinkaan, jos lämpötilansäätimen tai -rajoittimen tuntoelin sijaitsee kiukaassa.

Painovoimaisen ilmanvaihdon yhteydessä ulkoilma otetaan venttiilien tai suunniteltujen ikkunarakojen kautta. Käytännössä painovoimainen ilmanvaihto soveltuu uudisrakentamisessa lähinnä kesäasuntoihin, joissa on puukiuas.