Korjausrakentamisen energiamääräykset muuttuvat 2027 – mitä omakotitalon remontoijan pitää tietää?

Rakentamislain mukaan energiatehokkuutta parannetaan rakennuksen rakentamisluvanvaraisessa korjaus- tai muutostyössä sekä käyttötarkoituksen muutoksessa, kun parantaminen on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Velvoite koskee remontin yhteydessä tehtäviä energiaparannuksia. Siirtymäaika vuoteen 2030 saakka määrittää, mitä asetusta korjaushankkeessa kulloinkin sovelletaan.

Rakentamislupa on vuoden 2025 alussa käyttöön tullut lupa, joka korvasi aiemmat rakennusluvan ja toimenpideluvan. Korjaus voi edellyttää lupaa esimerkiksi silloin, kun rakennuksen vaippaan tai taloteknisiin järjestelmiin tehtävät muutokset vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen. Ratkaisevinta on työn vaikutus rakennukseen, joten tarkista oman hankkeesi lupatarve ennen lopullisia suunnitelmia. Rakentaja.fi:n oppaasta selviää, milloin remontti tarvitsee rakentamisluvan ja mitä suunnitelmia lupahakemukseen tarvitaan.

Laajoissa remonteissa on huomioitava myös uusiutuva energia. Lain mukaan remontti on laajamittainen, kun esimerkiksi ulkoseinien, yläpohjan tai talotekniikan korjausten laskennalliset kustannukset ylittävät 25 prosenttia rakennuksen arvosta. Tontin arvoa ei lasketa mukaan. Jos rakennuksen arvo on 200 000 euroa, raja ylittyy korjausten laskennallisten kustannusten ollessa yli 50 000 euroa.

Tällaisessa remontissa vähintään 38 prosenttia rakennuksen laskennallisesta ostoenergiasta on oltava peräisin uusiutuvista energialähteistä, jos vaatimus on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa sekä rakennuksen käyttöön soveltuva. Laskelmassa huomioidaan myös verkosta ostettavan sähkön ja kaukolämmön keskimääräinen uusiutuvan energian osuus. Vaatimuksen täyttyminen osoitetaan energialaskelmalla.

Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksista on laissa myös poikkeuksia. Niitä ovat esimerkiksi alle 50 neliömetrin kerrosalan rakennukset, alle neljä kuukautta vuodessa käytettäväksi tarkoitetut loma-asunnot sekä tietyin edellytyksin suojellut rakennukset. Rakentamislain 37 §:ssä määritellään kaikki poikkeukset.

Ympäristöministeriön uusi asetus 869/2026 tulee voimaan 1.1.2027. Silloin sen mukaiset energiatehokkuusratkaisut voidaan ottaa käyttöön korjaushankkeissa. Siirtymäaikana voidaan käyttää myös nykyisiä, vuoden 2013 asetukseen ja vuoden 2017 muutokseen perustuvia vaatimuksia.

Uuden asetuksen soveltaminen on pakollista julkisten elinten omistamissa rakennuksissa viimeistään 1.1.2028 ja kaikissa asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa rakennuksissa viimeistään 1.1.2030.

Omakotitalon omistajalle tämä tarkoittaa, että vuosina 2027–2029 tehtävän korjauksen energiatehokkuus voidaan suunnitella soveltuvan vanhan tai uuden asetuksen mukaan.

Omakotitalon omistaja valitsee yhdessä suunnittelijan kanssa, kumman asetuksen vaatimuksia remontissa noudatetaan siirtymäaikana 2027–2029. Kunnan rakennusvalvonta ratkaisee, edellyttääkö korjaushanke rakentamislupaa, ja valvoo luvanvaraisissa hankkeissa vaatimusten noudattamista.

Kyse on siis kahdesta eri asiasta: rakentamislaki on voimassa koko ajan, mutta energiatehokkuutta koskevan vanhan tai uuden asetuksen välillä on siirtymäaikana valinnanmahdollisuus.

Vuonna 2026 voimassa olevassa sääntelyssä korjaushankkeen energiatehokkuuden parantaminen voidaan osoittaa kolmella vaihtoehtoisella tavalla.

1. Korjattavat rakennusosat voidaan parantaa asetuksen U-arvovaatimuksiin
2. Rakennuksen laskennallinen energiankulutus voidaan saattaa rakennustyypille asetetulle tasolle.
3. Rakennuksen E-lukua voidaan pienentää vaaditusti.

Pien-, rivi- ja ketjutalon laskennallisen energiankulutuksen vaihtoehdossa rajana on 180 kWh/(m² vuodessa). E-lukuun perustuvassa vaihtoehdossa vaaditaan 20 prosentin parannus asetuksen mukaiseen vertailutasoon. Molemmat lasketaan vakioidulla käytöllä: talon toteutuneeseen sähkön- ja lämmönkulutukseen vaikuttavat lisäksi esimerkiksi sää ja asukkaiden käyttötottumukset.

Vuoden 2027 asetuksessa rakennusosien energiatehokkuutta voidaan parantaa kahdella tavalla: joko korjattavat rakennusosat täyttävät uudet U-arvovaatimukset tai rakennuksen laskennallinen E-luku alenee asetuksen edellyttämälle tasolle.

Pien-, rivi- ja ketjutalon E-luvun vaatimuksena on edelleen vähintään 20 prosentin pienennys laskennalliseen vertailutasoon nähden. Uuden asetuksen laskennassa noudatetaan kuitenkin sen omia laskentasääntöjä. Taloteknisten järjestelmien uusimiseen liittyvät vaatimukset on täytettävä valitusta rakennusosien tarkastelutavasta riippumatta.

E-luku ottaa huomioon rakennuksen laskennallisen ostoenergiankulutuksen ja energiamuotojen kertoimet. Sen perusteista saa lisätietoa artikkelista Mikä on talon E-luku ja miksi siitä kannattaisi kiinnostua?.

Uusi asetus huomioi myös vaiheittain tehdyt energiakorjaukset. Esimerkiksi aiemmin toteutetun yläpohjan lisäeristyksen vaikutus voidaan laskea hyväksi myöhemmässä rakentamisluvanvaraisessa hankkeessa, kun toimenpiteestä ja sen energiatehokkuusvaikutuksesta on riittävät selvitykset. Säilytä siis myös ilman lupaa tehtyjen energiakorjausten suunnitelmat, tuotetiedot ja muut dokumentit.

Ikkunoiden lämmöneristävyyttä kuvataan U-arvolla: mitä pienempi arvo on, sitä vähemmän lämpöä siirtyy ikkunan läpi. Vuoden 2026 rakennusosakohtaisessa vaihtoehdossa uusien ikkunoiden ja ulko-ovien U-arvon on oltava enintään 1,0 W/(m²K). Uuden asetuksen mukainen vaatimus on uusille ikkunoille ja umpinaisille ulko-oville enintään 0,8 W/(m²K) sekä lasiaukollisille ulko-oville enintään 1,0 W/(m²K).

Korjaushankkeessa sovellettava vaatimustaso kannattaa kirjata jo ikkunatarjouspyyntöön. Vanhojen ikkunoiden ja ovien korjauksessa lämmönpitävyyttä parannetaan mahdollisuuksien mukaan.

U-arvon merkitykseen ja rakennusosien lämmönläpäisyyn voi perehtyä oppaassa Rakennusosien U-arvot. Sen taulukko koskee uudisrakentamisen vertailuarvoja; korjaushankkeen vuoden 2027 vaatimukset on esitetty tässä artikkelissa.

Uusi asetus kiristää rakennusosakohtaisen vaihtoehdon vaatimuksia myös seinille ja yläpohjalle. Ulkoseinän ja yläpohjan alkuperäinen U-arvo kerrotaan luvulla 0,45. Ulkoseinän korjatun rakenteen U-arvo saa silti olla enintään 0,17 W/(m²K) ja yläpohjan enintään 0,09 W/(m²K). Alapohjalle tulee vastaava laskentaperiaate ja enimmäisarvo 0,17 W/(m²K).

Rakenne ja sen kosteustekninen toiminta määräävät, miten lisäeristys toteutetaan. Ulkoseinän lisäeristäminen edellyttää nykyisen rakenteen tutkimista. Yläpohjassa on huolehdittava riittävästä tuuletuksesta; alapohjassa on varmistettava tarvittaessa routaeristys ja ryömintätilan tuuletus. Näitä valintoja käsitellään tarkemmin artikkelissa Vanhan talon lisäeristys – mihin lisäeristettä kannattaa laittaa?.

Julkisivuremontti on usein tarkoituksenmukainen ajankohta seinien lisäeristämiselle. Vesikaton pelkkä katteen vaihto puolestaan eroaa yläpohjan lämmöneristyksen korjaamisesta: energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät vaatimukset arvioidaan sen perusteella, mihin rakennusosiin työ tosiasiallisesti kohdistuu.

Koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vähimmäisvaatimus nousee uuden asetuksen mukaisissa uudistuksissa 45 prosentista 55 prosenttiin vuosihyötysuhteena. Asetuksessa on lisäksi ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon rajat. Vuosihyötysuhde kuvaa koko vuoden aikana talteen saatavaa lämpöä. Se eroaa yksittäisissä mittausolosuhteissa ilmoitetusta lämpötilahyötysuhteesta.

Lämmitysjärjestelmää uusittaessa tarkastellaan lämmöntuoton ja lämmönjaon hyötysuhdetta sekä niiden yhteensopivuutta. Uusi asetus sisältää myös lämpöpumpun kausisuorituskykyä koskevan laskennallisen vaatimuksen. Lämmitysjärjestelmä mitoitetaan rakennuksen lämmitystehon tarpeen mukaan. Suunnittelija määrittelee kohteen perusteella, miten vaatimukset täyttyvät ja millaiset laite- sekä järjestelmätiedot tarvitaan niiden osoittamiseen.

Ikkunoiden uusiminen ja talon tiivistäminen muuttavat myös korvausilman kulkua. Vanhan talon painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto on tarkistettava korjausten yhteydessä, jotta riittävä tuloilma saadaan hallitusti. Lisää käytännön ohjeita löydät artikkelista Remontti tiivistää talosi – varmista, että ilmanvaihto toimii oikein!.

Remontin valmistuttua lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän toiminta on tarvittavilta osin tarkistettava, tasapainotettava ja säädettävä. Uuden asetuksen 12 § edellyttää tätä todennettavasti esimerkiksi merkittävän lisäeristämisen, ikkunoiden uusimisen sekä lämmitys- tai ilmanvaihtojärjestelmän muutoksen yhteydessä. Luvanvaraisessa hankkeessa tehdyistä tarkistuksista esitetään todennus rakennusvalvonnalle loppukatselmuksessa.

Aloita korjattavan rakennusosan kunnosta ja suunnitellun työn laajuudesta. Ikkunaremontissa tarvitset tiedon uusien ikkunoiden U-arvosta ja siitä, miten korvausilma järjestetään. Lisäeristyksessä on tutkittava seinän tai yläpohjan rakenne sekä mahdollinen kosteuden kertyminen. Ilmanvaihdon tai lämmityksen uusimisessa tarvitaan nykyisen järjestelmän lähtötiedot ja uuden järjestelmän mitoitus.

Kun hanke on määritelty, suunnittelija selvittää sovellettavat energiatehokkuusvaatimukset ja laatii niiden täyttymistä osoittavat laskelmat. Luvanvaraisessa hankkeessa tarvittavat suunnitelmat ja laskelmat toimitetaan rakennusvalvonnalle. Urakkatarjoukset kannattaa pyytää samojen suunnitelmien perusteella ja sopia tarjouksessa myös järjestelmien säädöistä, mittauksista ja dokumentoinnista.

Jos remontissa uusitaan useita rakennusosia tai taloteknisiä järjestelmiä, koko projektin eteneminen on hyvä suunnitella ennen ensimmäisen urakan tilaamista. Kunnon selvittämisestä valvontaan ja huoltokirjaan etenevät työvaiheet löytyvät oppaasta Pientalon korjaushanke vaihe vaiheelta.

Energiatodistus kertoo rakennuksen laskennallisesta energiatehokkuudesta ja sitä käytetään muun muassa rakennuksen myynnin ja vuokrauksen yhteydessä. Korjaushankkeessa tarvittava energiatehokkuusselvitys puolestaan osoittaa, miten suunnitellut toimenpiteet täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Nykyisen lain mukaan energiatodistus tarvitaan pääsääntöisesti uuden rakennuksen rakentamisen sekä rakennuksen myynnin ja vuokrauksen yhteydessä, laissa säädetyin poikkeuksin.

Energiatodistusta koskevaa lakia valmistellaan muutettavaksi. Hallituksen esityksessä HE 155/2026 ehdotetaan, että energiatodistus tarvittaisiin jatkossa myös laajamittaisen korjauksen rakentamislupahakemukseen, laissa säädetyin poikkeuksin. Esitys on 28.10.2026 edelleen eduskunnan käsittelyssä, joten sen ehdotukset ovat toistaiseksi vasta valmisteltuja muutoksia.

Lähteet

Rakentamislaki 751/2023, 30, 37 ja 42 §

Ympäristöministeriön korjausrakentamisen asetus 4/13 (2013)

Ympäristöministeriön asetusmuutos 2/17 (2017)

Ympäristöministeriön asetus 869/2026

Valtioneuvoston tiedote 8.10.2026: asetukset annettu

Motiva: Pientalon remonttien ja kunnossapidon suunnittelu

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013

Hallituksen esitys HE 155/2026 (vireillä)