Kahdeksan kysymystä rakennusluvan hakemisesta

Voit asioida Lupapisteessä silloin kuin sinulle sopii - koko hankkeen ajan. Pääset täydentämään hankkeen tietoja sähköisessä työtilassa yhdessä muiden hankkeen osapuolten kesken. Voit käydä vuoropuhelua asiointikunnan viranomaisten kanssa palvelun kautta ja lupahakemuksen jättämisen jälkeen saat hanketta koskevat viranomaispäätökset suoraan Lupapisteeseen. Asiointia voidaan kunnasta riippuen jatkaa palvelussa aina hankkeen valmistumiseen asti. Lupapisteen avulla pidät itsesi sekä muut osapuolet tietoisena hankkeen etenemisestä - kellon ympäri.

Rakennuslupien hankkiminen on tähän asti ollut pitkä prosessi. Tarvitaan useita liitteitä sekä piirustuksia, lausuntoja eri osapuolilta. Hyvin usein käykin niin että jokin oleellinen paperi puuttuu ja sitä myötä prosessi viivästyy jälleen. Tämän prosessin moni kokee ikävänä sekä aikaa vievänä – ja ennen kaikkea hankalana. Tähän on nyt tullut apu.

Rakennuslupien hankkiminen on tähän asti ollut pitkä prosessi. Tarvitaan useita liitteitä sekä piirustuksia, lausuntoja eri osapuolilta. Hyvin usein käykin niin että luvan saamisen kannalta jokin oleellinen paperi puuttuu ja sitä myötä prosessi viivästyy jälleen. Tämän tapahtumasarjan moni kokee ikävänä sekä aikaa vievänä – ja ennen kaikkea hankalana. Tähän on nyt tullut helpotusta. Lupapiste-palvelun kautta voidaan edistää rakennuslupa-asiointia verkossa, vuorovaikutuksessa asiointikunnan viranomaisen kanssa. Tarpeellisten tietojen tallentaminen voidaan hoitaa näppärästi yhteisen hakemusnäkymän kautta ja eri osapuolet pysyvät tietoisena hankkeen etenemisestä – vuorokauden ympäri.Tutustu Lupapisteen palveluun

Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelijan sekä vastaava työnjohtaja.Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksessa tai erillisessä korkeusasemakatselmuksessa rakennusvalvontaviranomainen myös tarkistaa, että rakennuksen korkeusasema on sopiva.Aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi (laadunvarmistusselvitys). Aloituskokouksessa tai laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä.Jotta ymmärtää aloituskokouksen merkityksen, pitää selata läpi liitteen mukainen tekstihirviö. Tämä on todella vaikeaselkoista tekstiä jopa ammattilaisen luettavaksi ja tulkittavaksi. Siitä johtuen rakennustarkastajatkin ovat ottaneet varsin kirjavan käytännön jopa omakotitalojen aloituskokousten pitämistavassa. Tätä osoittaa myös jo vähän vanha Ympäristöministeriön teettämä selvitys, josta tässä lainaus:"Aloituskokouksen (MRL 121 § ja MRA 74 §) oli ottanut käyttöön vastanneista 274 kuntaa (91 %). 19 kuntaa (6 %) ei ollut ottanut aloituskokousta käyttöön. Lomarakennus oli yleisin hanke, jossa aloituskokousta ei pidetty (232 kuntaa, 77 % vastanneista). Muita hankkeita, joissa aloituskokousta ei pidetty, olivat mm. talousrakennukset (100 kuntaa), varastot (22 kuntaa), pienehköt kohteet (24), laajennukset (15) sekä parisenkymmentä muuta kohdetta mm. katoksista yksinkertaisiin halleihin, joissa ei tule kosteusvaurioita. Yli 50 000 asukkaan kunnissa seitsemässä prosentissa ei pidetty aloituskokousta omakotitalohankkeessa. 2001-5000 asukkaan kuntaluokassa aloituskokous omakotitalohankkeessa jäi pitämättä 16 %:ssa ja alle 2000 kunnissa 20 %:ssa. Kaikkiaan 260 kuntaa (86 %) ilmoitti, että aloituskokouksesta oli ollut paljon tai jonkin verran hyötyä rakennustyön valvonnassa. 13 kuntaa (4 %) oli sitä mieltä, ettei siitä ollut hyötyä. Suurin hyöty koettiin olleen yli 50 000 asukkaan kunnissa."Tutkimustulosta ei pidä suoraan alkaa tulkita, mutta vaikuttaisi siltä, että pienten kuntien tarkastajat tuntevat tekijät ja siitä syystä liiankin helposti jää aloituskokous pitämättä. Isommissa kunnissa ainakin joissain on menty toiseen äärimmäisyyteen. Aloituskokoukset saattavat kestää "ikuisuuden".Omakotitalon rakentamisen aloituskokouksessa on saada omistaja , rakennuttaja, tajuamaan vastuunsa. Toisena asiana pitää selvitä, miten tuota vastuuta voi jakaa. Kaikkein tärkeimpänä on pystyä ohjaamaan rakentaja niin, että talosta tulee hyvä, eikä rakennusvirheitä täynnä oleva katiska. Rakennustarkastaja ei siis pyöritä mitään byrokratiaa, vaikka laissa ja asetuksessa määrätäänkin tilaisuus pidettäväksi. Lainsäätäjän ja viranomaisten tavoitteena on turvata rakentajan etu ja välttää virheet.Lain sanonnalla huolehtimisvelvollisuus on varsin vaikuttava merkitys. Sen mukaan rakentaja ottaa myös omakotitalon rakentamisessa vastuun koko rakentamisesta. Tämä vastuu pitää osata jakaa. Tätä silmällä pitäen lainsäätäjä on antanut lisäohjeistusta pääsuunnittelijasta, muista suunnittelijoista, heidän kelpoisuudestaan, suunnittelijoiden tehtävistä ja suunnitelmista. Nämä asiat käydään myös aloituskokouksessa läpi. Kun suunnittelusopimukset tehdään pätevien suunnittelijoiden kanssa oikein, suunnitelmat ovat hyvät ja vältetään yksi neljästä rakennusvirheestä.Yhä edelleen liian helposti valitaan suunnittelija halvalla ja suunnitelmat ovat sitten sitä luokkaa, että virheitä syntyy. Vastaavan työnjohtajan merkitystä ei ymmärretä ja siinäkin tingitään palkasta. Nämä ovat asioita, joihin aloituskokouksessa tulisi myös puuttua ja varmistaa, että kaikki on kunnossa. Näissä asioissa auttaa myös rakennustyöhön palkattu hyvä valvoja, joka huolehtii rakentajan puolesta, että kaikki luonnistuu niin kuin pitääkin.Aloituskokouslainsäädäntöä...

Avainsanoja onnistuneeseen rakennusprojektiin ovat huolellinen suunnittelu, kohtuullinen aikataulu sekä taitavien ammattilaisten käyttö. Kun projektin kanssa lähdetään ajoissa liikkeelle, jää hyvin aikaa tutustua eri vaihtoehtoihin, tehdä päätöksiä ajoissa ja rauhassa sekä ehkä yksi tärkeimmistä - mahdollisuus nauttia projektista.Kiinteistön tulevan käyttäjän sekä rakennuttajan/remontoijan välillä saattaa joskus ilmetä pieniä ja miksei vähän suurempiakin ongelmia. Tavallisin ja ehkä myös yleisin ongelma projektin koosta riippumatta on, että työn lopputulokselle asetetut odotukset ja itse toteutunut lopputulos eivät välttämättä kohtaakaan odotetulla tavalla. Myös urakan lopullinen hinta sekä urakkaan kuuluva sisältö saattavat yllättää, mikäli sopimukset on tehty suullisesti eikä mitään varsinaista dokumenttia sovitusta löydy. Takuukorjaustöistä kannattaa aina selvittää, mitkä eivät takuun piiriin kuulu ja kauanko työlle oleva takuu on voimassa.

Massiivitiilisten Poroton-kennoharkkojen tuote- ja rakennemallit löytyvät nyt suunnittelijoiden suosimasta ProdLib-tuotekirjastosta. Rakennemallit on laadittu huomioiden Suomen rakentamismääräykset ja olosuhteet. Kaikki esitetyt ulkoseinäratkaisut täyttävät 0,17 W/m2K lämmöneristävyysvaatimuksen. Rakennekuvat ovat myös selailtavissa ja ladattavissa pdf-koosteena Wienerbergerin verkkosivuilta.