Mitkä ovat pääsuunnittelijan tehtävät pientalohankkeessa?

Omakotitalon tai huvilan rakentaminen lyhyen kaavan mukaan: on tarve ja tahtotila, rahoitus on kunnossa, ostetaan tontti, valitaan toteutustapa, hoidetaan luvat, rakennetaan ja muutetaan asumaan.

Lähteä yksin vetämään rakentamis- tai remonttihanketta ilman ammattiapua saattaa olla haastavaa ja stressaavaa. Ilman ammattilaisten ohjausta ja asiantuntemusta voi olla vaikeuksia tehokkaassa suunnittelussa, kustannusten hallinnassa ja odottamattomien ongelmien ratkaisemisessa. Lisäksi ammattilaiset voivat tarjota arvokkaita neuvoja ja vinkkejä, jotka voivat säästää aikaa, vaivaa ja kustannuksia pitkällä aikavälillä. Yhteistyö ammattilaisten kanssa varmistaa, että lopputulos vastaa odotuksia ja rakentamisen standardeja sekä pysyy tiukasti budjetissa.Rakentajan tai remontoijan kannattaakin palkata osaava ammattilainen projektin veto- ja suunnitteluvastuuseen.

Espoolaisen arkkitehti- ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja Tero Seppänen, arkkitehti SAFA, on toiminut myös pääsuunnittelijakouluttajana ja tuntee hyvin lain vaatimukset pääsuunnittelijan vaativaan tehtävään. Seppäsen mukaan pientalohankkeen pääsuunnittelija on rakennuttajan luottohenkilö, joka antaa laaja-alaisen osaamisensa pientalorakennuttajan päätöksenteon tueksi jo hankkeen alkumetreillä.

Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua kokous koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelijan sekä vastaava työnjohtaja.Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksessa tai erillisessä korkeusasemakatselmuksessa rakennusvalvontaviranomainen myös tarkistaa, että rakennuksen korkeusasema on sopiva.Aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi (laadunvarmistusselvitys). Aloituskokouksessa tai laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä.Jotta ymmärtää aloituskokouksen merkityksen, pitää selata läpi liitteen mukainen tekstihirviö. Tämä on todella vaikeaselkoista tekstiä jopa ammattilaisen luettavaksi ja tulkittavaksi. Siitä johtuen rakennustarkastajatkin ovat ottaneet varsin kirjavan käytännön jopa omakotitalojen aloituskokousten pitämistavassa. Tätä osoittaa myös jo vähän vanha Ympäristöministeriön teettämä selvitys, josta tässä lainaus:"Aloituskokouksen (MRL 121 § ja MRA 74 §) oli ottanut käyttöön vastanneista 274 kuntaa (91 %). 19 kuntaa (6 %) ei ollut ottanut aloituskokousta käyttöön. Lomarakennus oli yleisin hanke, jossa aloituskokousta ei pidetty (232 kuntaa, 77 % vastanneista). Muita hankkeita, joissa aloituskokousta ei pidetty, olivat mm. talousrakennukset (100 kuntaa), varastot (22 kuntaa), pienehköt kohteet (24), laajennukset (15) sekä parisenkymmentä muuta kohdetta mm. katoksista yksinkertaisiin halleihin, joissa ei tule kosteusvaurioita. Yli 50 000 asukkaan kunnissa seitsemässä prosentissa ei pidetty aloituskokousta omakotitalohankkeessa. 2001-5000 asukkaan kuntaluokassa aloituskokous omakotitalohankkeessa jäi pitämättä 16 %:ssa ja alle 2000 kunnissa 20 %:ssa. Kaikkiaan 260 kuntaa (86 %) ilmoitti, että aloituskokouksesta oli ollut paljon tai jonkin verran hyötyä rakennustyön valvonnassa. 13 kuntaa (4 %) oli sitä mieltä, ettei siitä ollut hyötyä. Suurin hyöty koettiin olleen yli 50 000 asukkaan kunnissa."Tutkimustulosta ei pidä suoraan alkaa tulkita, mutta vaikuttaisi siltä, että pienten kuntien tarkastajat tuntevat tekijät ja siitä syystä liiankin helposti jää aloituskokous pitämättä. Isommissa kunnissa ainakin joissain on menty toiseen äärimmäisyyteen. Aloituskokoukset saattavat kestää "ikuisuuden".Omakotitalon rakentamisen aloituskokouksessa on saada omistaja , rakennuttaja, tajuamaan vastuunsa. Toisena asiana pitää selvitä, miten tuota vastuuta voi jakaa. Kaikkein tärkeimpänä on pystyä ohjaamaan rakentaja niin, että talosta tulee hyvä, eikä rakennusvirheitä täynnä oleva katiska. Rakennustarkastaja ei siis pyöritä mitään byrokratiaa, vaikka laissa ja asetuksessa määrätäänkin tilaisuus pidettäväksi. Lainsäätäjän ja viranomaisten tavoitteena on turvata rakentajan etu ja välttää virheet.Lain sanonnalla huolehtimisvelvollisuus on varsin vaikuttava merkitys. Sen mukaan rakentaja ottaa myös omakotitalon rakentamisessa vastuun koko rakentamisesta. Tämä vastuu pitää osata jakaa. Tätä silmällä pitäen lainsäätäjä on antanut lisäohjeistusta pääsuunnittelijasta, muista suunnittelijoista, heidän kelpoisuudestaan, suunnittelijoiden tehtävistä ja suunnitelmista. Nämä asiat käydään myös aloituskokouksessa läpi. Kun suunnittelusopimukset tehdään pätevien suunnittelijoiden kanssa oikein, suunnitelmat ovat hyvät ja vältetään yksi neljästä rakennusvirheestä.Yhä edelleen liian helposti valitaan suunnittelija halvalla ja suunnitelmat ovat sitten sitä luokkaa, että virheitä syntyy. Vastaavan työnjohtajan merkitystä ei ymmärretä ja siinäkin tingitään palkasta. Nämä ovat asioita, joihin aloituskokouksessa tulisi myös puuttua ja varmistaa, että kaikki on kunnossa. Näissä asioissa auttaa myös rakennustyöhön palkattu hyvä valvoja, joka huolehtii rakentajan puolesta, että kaikki luonnistuu niin kuin pitääkin.Aloituskokouslainsäädäntöä...

Puu on rakennusmateriaali, joka on tuttu meille suomalaisille. Puuta on joka puolella. On käytännössä mahdotonta löytää taloa, jossa ei olisi käytetty puuta.Puuta käytetään runkomateriaalina sekä sisustusmateriaalina. Puu on ominaisuuksiltaan lujaa ja kevyttä. Suhteessa painoonsa, puu on lujempaa kuin mikään muu rakennusmateriaali. Puu muistuttaa lämmönjohtavuudeltaan lämmöneristeitä. Siksi kosteus ei tiivisty puun pinnalle ja se tuntuu miellyttävältä niin kuumassa kuin kylmässäkin.Puun lämpölaajeneminen on varsin vähäistä. Vain noin kolmannes teräksen ja betonin lämpölaajenemisesta. Puu on hygroskooppinen materiaali, joka asettuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa. Puu turpoaa jonkin verran kostuessaan ja kutistuu kuivuessaan. 95 mm leveä lauta kutistuu leveydestään 2 mm, jos kosteusprosentti laskee 10:een. Pituussuunnassa eläminen on erittäin pientä, vain 1 mm metriä kohti.

Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astuu voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.