Vesi- ja viemärityöt omakotitalossa – mitä rakentajan pitää tarkistaa?
Omakotitalon rakentamisen vaiheet, osa 6
Omakotitalon vesi- ja viemärityöt tehdään KVV-suunnitelmien mukaan. Käyttövesiputket, viemärit, hulevesijärjestelmä ja vesikalusteet toteutetaan niin, että vuodot havaitaan ja laitteisto on huollettavissa.
Vesi- ja viemärityöt alkavat suunnittelusta ennen ensimmäistä putkiasennusta. Käyttövesiputket, viemärit, hulevesijärjestelmä ja mahdollinen kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä vaikuttavat perustuksiin, alapohjaan, märkätiloihin, tekniseen tilaan ja pihan korkoihin.
Omakotitalossa putket jäävät usein rakenteiden sisään, alapohjan alle tai maan alle. Siksi vesi- ja viemärilaitteisto suunnitellaan ja toteutetaan niin, että se on turvallinen, tiivis, huollettava ja mahdollisen vuodon osalta havaittava.
Vesi- ja viemärityöt tehdään KVV-suunnitelmien mukaan
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoa koskevat ratkaisut kuuluvat erityissuunnitteluun. KVV-suunnitelmista selviävät käyttövesijärjestelmän, viemärien, vesikalusteiden, hulevesien ja mahdollisten pumppaamojen reitit, materiaalit, mitoitus ja liittymät.
Suunnitelmien pitää olla käytössä ennen työvaiheita, joissa putkia jää perustusten, alapohjan, seinien tai märkätilarakenteiden sisään. Myöhässä tehty putkireitti johtaa helposti läpivienteihin, kotelointeihin, huolto-ongelmiin ja rakenteellisiin kompromisseihin.
Vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelussa huomioidaan turvallisuus, terveellisyys, käyttövarmuus, kestävyys ja energiatehokkuus. Suunnitelmasta pitää käydä ilmi käytettävät osat, tuotteet ja materiaalit. Rakennuttajan kannalta tämä tarkoittaa, ettei putkia, liittimiä ja vesikalusteita valita työmaalla sattumanvaraisesti.
Lue myös rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoja koskevista määräyksistä
KVV-työnjohtaja vastaa vesi- ja viemäritöiden työnjohdosta
Rakennusvalvonta määrää hankkeen mukaan tarvittavat työnjohtajat. Omakotitalossa tarvitaan yleensä vastaava työnjohtaja sekä hankkeen sisällön mukaan KVV-työnjohtaja ja IV-työnjohtaja.
KVV-työnjohtaja vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamisen työnjohdosta oman erityisalansa osalta. Hänen tehtävänään on huolehtia, että asennukset tehdään suunnitelmien, määräysten ja hyvän asennustavan mukaan. KVV-työnjohtaja ei ole muodollinen nimi lomakkeessa, vaan keskeinen vastuuhenkilö työvaiheessa, jossa putket, liitokset, vesikalusteet ja viemärit jäävät myöhemmin peittoon.
Rakennuttajan kannattaa varmistaa ennen töiden aloitusta, kuka toimii KVV-työnjohtajana, milloin hän käy työmaalla ja miten tarkastukset dokumentoidaan. Jos KVV-työnjohtaja on urakoitsijan organisaatiossa, rakennuttajan pitää silti tietää, kuka tehtävää hoitaa ja missä vaiheissa hän tarkastaa työn.
Vesiliittymä tai oma kaivo ratkaistaan ennen putkireittejä
Käyttövesijärjestelmän suunnittelu alkaa siitä, mistä talousvesi tulee. Taajama-alueella omakotitalo liittyy tavallisesti vesihuoltolaitoksen verkostoon. Liittymiskohta, vesimittarin paikka, tonttivesijohdon reitti ja mahdolliset liittymisehdot selvitetään vesihuoltolaitokselta.
Vesimittari sijoitetaan paikkaan, jossa se on helposti asennettavissa, luettavissa ja huollettavissa eikä jäädy. Samalla suunnitellaan talokohtaiset sulkuventtiilit niin, että veden saa katkaistua nopeasti vuoto- tai huoltotilanteessa.
Haja-asutusalueella vedenhankinta perustuu usein omaan kaivoon tai muuhun kiinteistökohtaiseen ratkaisuun. Veden laatu selvitetään ennen teknistä suunnittelua. Vesilaitteistoon johdettavan veden pitää täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset, eikä vesilaitteistosta otettava vesi saa vaarantaa terveyttä tai aiheuttaa maku- ja hajuhaittoja.
Oma kaivo vaikuttaa myös laitteistoon. Veden laatu, rauta, mangaani, kovuus, happamuus ja mahdolliset epäpuhtaudet vaikuttavat putkimateriaaleihin, vedenkäsittelyyn ja huoltotarpeeseen. Vesijärjestelmä suunnitellaan mitatun veden laadun perusteella, ei oletuksen varaan.
Kylmän ja lämpimän veden lämpötilat ovat terveysasia
Käyttövesijärjestelmässä lämpötilat vaikuttavat suoraan turvallisuuteen ja terveyteen. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan kylmävesilaitteistossa olevan veden lämpötila saa olla enintään 20 celsiusastetta. Vähintään kahdeksan tunnin käyttämättömän jakson jälkeen veden lämpötila saa olla enintään 24 celsiusastetta.
Lämminvesilaitteistossa olevan veden lämpötilan on oltava vähintään 55 celsiusastetta, ja lämmintä vettä on saatava lämminvesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa. Lämminvesilaitteistosta saatavan veden lämpötila saa olla korkeintaan 65 celsiusastetta.
Lämpötilavaatimuksilla ehkäistään mikrobikasvua, legionellariskiä, palovammoja ja putkiston toimintahäiriöitä. Kylmävesijohtoja ei sijoiteta lämpimien putkien, lämmityslinjojen tai lämpimien tilojen viereen niin, että kylmä vesi lämpenee. Lämminvesijärjestelmän mitoitus, kiertojohto ja eristykset suunnitellaan niin, että vähintään 55-asteinen lämmin käyttövesi saadaan lämminvesikalusteesta 20 sekunnin kuluessa.
Käyttövesiputket sijoitetaan niin, että vuoto havaitaan
Käyttövesiputkessa on paine jatkuvasti. Siksi vesivuotojen havaittavuus on käyttövesijärjestelmän tärkeimpiä vaatimuksia. Rakenteisiin jäävän putkiston vuoto ei saa jatkua huomaamatta seinän, lattian tai alapohjan sisällä.
Vesijohdot ja niihin liitetyt laitteet suunnitellaan niin, että mahdollinen vesivuoto on helposti havaittavissa ja että vesijohdot sekä laitteet ovat tarkastettavissa, korjattavissa ja vaihdettavissa. Seinärakenteissa olevissa kytkentäjohdoissa ei saa olla liitoksia.
Käytännössä putket viedään suojaputkissa, avattavissa koteloissa, teknisessä tilassa tai muissa ratkaisuissa, joissa vuotovesi ohjautuu näkyville. Jakotukit sijoitetaan paikkaan, jossa niitä pääsee tarkastamaan ja huoltamaan.
Piiloon jäävä liitos on omakotitalon vesijärjestelmässä riski. Jos putki lävistää rakenteita, läpiviennit tiivistetään ja suojataan suunnitelmien mukaan. Märkätiloissa käyttövesiputkien läpiviennit sovitetaan yhteen vedeneristyksen kanssa.
Lue myös käyttövesijärjestelmän suunnittelusta, materiaaleista ja eristyksestä
Vesikalusteiden paikat pitää päättää ajoissa
Vesikalusteet vaikuttavat putkireitteihin, viemäreihin, vedeneristykseen, kalustetukiin ja huollettavuuteen. Siksi wc-istuimen, pesualtaan, suihkun, kylpyammeen, pesukoneen, keittiön vesipisteen, ulkovesipostin ja teknisen tilan laitteiden paikat pitää päättää riittävän aikaisin.
Kalusteiden vaihtaminen toiseen malliin rakentamisen aikana ei ole ainoastaan ulkonäköpäätös. Hana, seinä-wc, lattiakaivo, suihkuseinä, allaskaluste tai kodinhoitohuoneen pesupiste muuttaa putkireittejä, kiinnityksiä ja mitoitusta.
Seinäkiinnitteiset altaat, wc-istuimet, kaapistot ja tukikahvat tarvitsevat rakenteeseen riittävät tuet ennen seinien sulkemista. Pesualtaan päällä nojataan, allaskaappia kuormitetaan ja wc-istuimen kiinnitys joutuu käytössä rasitukselle. Tuki tehdään runkovaiheessa, ei valmiin levypinnan läpi arvaamalla.
Märkätiloissa lattiakaivojen, putkiläpivientien ja vesikalusteiden sijoitus ratkaistaan yhdessä vedeneristyksen, kaatojen ja pintamateriaalien kanssa. Virhe lattiakaivon kohdalla näkyy usein vasta käytössä, jolloin korjaus tarkoittaa märkätilarakenteiden avaamista.
Lue myös märkätilan vedeneristyksen huolellisesta toteutuksesta
Viemärit tehdään oikeaan korkoon ja kannatetaan kunnolla
Viemärijärjestelmä perustuu painovoimaan silloin, kun jätevesi johdetaan viettoviemärissä pois rakennuksesta. Viemärien kallistukset, putkikoot, puhdistusaukot, tuuletus ja liittyminen ulkopuoliseen viemäriin tehdään KVV-suunnitelman mukaan.
Viemärien pitää olla kannatettuja ja kiinnitettyjä niin, että mekaaniset voimat ja lämpölaajeneminen eivät aiheuta painaumia tai haitallisia muutoksia. Tämä korostuu alapohjan alla, ryömintätilassa, paalutetuissa kohteissa ja pehmeillä maapohjilla. Jos maa painuu ja viemäri ei ole oikein kannatettu, putkeen syntyy notkoja, liitokset rasittuvat ja virtaus häiriintyy.
Maahan asennetun viemärin pitää kestää maan kuormitus, maaperän syövyttävyys ja maaperän painuminen. Vesijohdot ja viemärit sijaitsevat erillään toisistaan ja niiden pitää olla tunnistettavissa.
Padotuskorkeus pitää huomioida ennen kuin alimman kerroksen viemäripisteitä päätetään. Jos viemäripiste jää padotuskorkeuden alapuolelle, jätevedet pumpataan tai järjestelmä suojataan suunnitelmien mukaisesti. Padotusriski ei ole paperiasia, vaan viemäritulvan riski väärin toteutetussa järjestelmässä.
Viemärin tuuletus estää hajuhaittoja
Viemärilaitteistosta ei saa aiheutua hajuhaittaa. Viemäripisteissä käytetään vesilukkoja, ja viemärien tuuletus järjestetään niin, että vesilukot eivät tyhjene haitallisen painevaihtelun seurauksena.
Viemärien pitää olla yhteydessä rakennuksen vesikaton yläpuolelle ulottuvaan tuuletusviemäriin. Kylmässä tilassa oleva tuuletusviemäri lämmöneristetään, jotta se ei jäädy umpeen vesihöyrystä.
Puhdistusaukot suunnitellaan niin, että sekä vaaka- että pystyviemärit ovat puhdistettavissa. Puhdistusaukon puuttuminen ei näy uutena talona, mutta tukostilanteessa se ratkaisee, pääseekö viemäriin käsiksi ilman rakenteiden avaamista.
Haja-asutusalueella jätevesijärjestelmä suunnitellaan erikseen
Jos kiinteistö ei liity kunnalliseen viemäriin, jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisessa järjestelmässä. Haja-asutusalueiden jätevesistä säädetään ympäristönsuojelulaissa ja valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.
Jätevesijärjestelmä valitaan kiinteistön käytön, maaperän, pohjavesialueen, vesistöetäisyyden, tontin koon ja kunnan määräysten mukaan. Ratkaisu voi olla esimerkiksi umpisäiliö, maasuodattamo, maahanimeyttämö, pienpuhdistamo tai erillisratkaisu wc-vesille ja harmaille vesille.
Jätevesijärjestelmän suunnittelua ei kannata jättää rakennusvaiheen loppuun. Järjestelmä vaikuttaa tontin käyttöön, kaivantoihin, putkikorkoihin, huoltoyhteyksiin, purkupaikkaan ja käyttökustannuksiin. Kunnan rakennusvalvonnalta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta tarkistetaan, mitä selvityksiä ja suunnitelmia hankkeessa edellytetään.
Lue myös jätevesijärjestelmän valinnasta haja-asutusalueella
Hulevedet ja salaojavedet pidetään erillään jätevesistä
Hulevesi tarkoittaa maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesiä ei johdeta jätevesiviemäriin eikä jätevesiä hulevesilaitteistoon.
Hulevesijärjestelmän ensisijainen ratkaisu on hulevesien viivyttäminen ja imeyttäminen kiinteistöllä. Jos imeyttäminen ei onnistu maaperän tai sijainnin vuoksi, kiinteistölle rakennetaan hulevesilaitteisto, jonka kautta vedet johdetaan avo-ojaan, vesistöön tai kunnan hulevesiviemäriin.
Perustusten kuivatusvedet, salaojavedet ja kattovedet käsitellään suunnitelmien mukaan. Niitä ei sekoiteta jätevesijärjestelmään. Virheellinen hulevesiliitos kuormittaa jätevesiviemäriä, kasvattaa tulvariskiä ja voi aiheuttaa haittaa jätevedenpuhdistukselle.
Hulevesien hallinta liittyy suoraan perustusten kuivana pysymiseen. Maanpinnat kallistetaan rakennuksesta poispäin, syöksytorvien vedet johdetaan hallitusti pois sokkelin viereltä ja hulevesikaivot pidetään puhdistettavina.
Käyttöönotossa tarkistetaan tiiviys, virtaamat ja lämpötilat
Vesi- ja viemärilaitteistoa ei oteta käyttöön pelkän silmämääräisen tarkastuksen perusteella. Vesilaitteiston tiiviys todetaan, järjestelmä huuhdellaan ja tarvittavat mittaukset tehdään ennen käyttöönottoa.
Käyttöönotossa tarkistetaan vesilaitteiston tiiviys, paine, vesikalusteiden virtaamat, lämpimän käyttöveden saanti, lämpimän käyttöveden kierto, viemärien tiiviys, puhdistusaukot, lattiakaivot, pumppaamot, sulkuventtiilit ja vuodonilmaisun toiminta. Tarkastukset kirjataan rakennustyön tarkastusasiakirjaan.
Piiloon jäävät putkireitit, suojaputkien päät, läpiviennit, lattiakaivot, viemärikannakkeet ja jakotukit kannattaa kuvata ennen rakenteiden sulkemista. Dokumenteista on hyötyä myöhemmin huollossa, korjauksissa, laiteuusinnoissa ja mahdollisen vuodon selvittämisessä.
Kun putkisto on suunniteltu oikein, seuraavat työvaiheet onnistuvat paremmin
Vesi- ja viemärityöt vaikuttavat seuraaviin työvaiheisiin. Lattiarakenteet, märkätilat, lämmitysputkistot, kalusteasennukset, tekninen tila ja sisätyöt onnistuvat paremmin, kun putkireitit, läpiviennit, kaadot ja tarkastusmahdollisuudet on ratkaistu ajoissa.
Seuraavassa vaiheessa rakentaminen etenee lattiarakenteisiin ja lämmitysputkistoihin. Siinä vaiheessa putkien, eristeiden, lattialämmityksen, betonivalujen ja pintarakenteiden yhteensovittaminen korostuu.
Lue seuraavaksi Lattiarakenteet ja lämmitysputkisto – mitä sisätöiden alussa tarkistetaan?
Info
Omakotitalon rakentamisen vaiheet
Tämä artikkeli on osa Rakentaja.fi omakotitalon rakentamisen vaiheita käsittelevää sarjaa. Edellisessä osassa käsiteltiin julkisivua, ikkunoita ja ulko-ovia. Tässä osassa työmaa etenee käyttövesi-, viemäri- ja hulevesijärjestelmiin.
Lue edellinen osa Omakotitalon julkisivu, ikkunat ja ulko-ovet – näin talon vaippa rakennetaan
Lue seuraava osa Lattiarakenteet ja lämmitysputkisto – mitä sisätöiden alussa tarkistetaan?
Lähteet
Rakentamislaki 751/2023: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230751
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2017/1047
Ympäristöministeriö, Suomen säädöskokoelma 1047/2017: https://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/sk20171047.pdf
Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokista sekä koulutuksista 1063/2024: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2024/1063
Ympäristönsuojelulaki 527/2014: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 157/2017: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2017/157
Rakentaja.fi, Rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoja koskevat määräykset: https://rakentaja.fi/artikkelit/rakennusten-vesi-ja-viem%C3%A4rilaitteistoja-koskevat-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ykset-uuteen-asetukseen/
Rakentaja.fi, Käyttövesijärjestelmä – suunnittelu, materiaalit ja eristys: https://rakentaja.fi/artikkelit/k%C3%A4ytt%C3%B6vesij%C3%A4rjestelm%C3%A4/
Rakentaja.fi, Legionellabakteeri hanavedessä – ehkäise riski kotona ja mökillä: https://rakentaja.fi/artikkelit/ala-saasta-sahkoa-vaarassa-paikassa-valta-legionellatartunta-hanavedesta/
Rakentaja.fi, Jätevesijärjestelmän valinta haja-asutusalueella: https://rakentaja.fi/artikkelit/onko-j%C3%A4tevesij%C3%A4rjestelm%C3%A4n-hankinta-edess%C3%A4/
Rakentaja.fi, Salaojat, sadevesiviemärit ja rännikaivot: https://rakentaja.fi/artikkelit/terveell%C3%A4-talolla-on-kuivat-jalat-2/
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat