Rakentamislupahakemuksen liitteet 2026 – täydellinen lista omakotirakentajalle

Uusi rakentamislaki yhdisti vuoden 2025 alussa rakennusluvan, toimenpideluvan ja toimenpideilmoituksen yhdeksi lupamuodoksi, jonka nimi on rakentamislupa. Vuoden 2026 alusta voimaan tuli myös rakentamislupahakemuksen liitteitä koskeva rakentamislain 61 §, käsittelyaikatakuu ja vaatimus toimittaa suunnitelmat tietomallimuodossa tai muutoin koneluettavassa muodossa.

Käytännön tasolla muutos tarkoittaa, että pientalohankkeessa hakemuksen perusliitteet kevenivät, mutta hakemuksen valmistelu vaatii edelleen pätevää pääsuunnittelijaa. Puutteellinen hakemus ei käynnistä käsittelyaikatakuun kelloa, joten huolellisuus säästää aikaa.

Ympäristöministeriön linjauksen mukaan rakentamislupahakemuksen liitteeksi riittävät pääpiirustustasoiset suunnitelmat, pääpiirustustasoinen suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa sekä selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa. Muita liitteitä on tarpeen esittää vain, jos rakennusvalvonta niitä perustellusta syystä pyytää (RakL 61 §).

Käytännössä omakotihankkeessa rakennusvalvonta pyytää lähes aina seuraavia liitteitä:

Liitteiden tarkkaa määrää ei voi antaa valtakunnallisesti, vaan se vahvistetaan oman kunnan rakennusvalvonnasta. Käytännöt vaihtelevat hieman kunnittain.

Pääpiirustukset ovat lupahakemuksen ydin. Niihin kuuluvat asemapiirros, pohjapiirustukset, leikkauspiirustukset ja julkisivupiirustukset. Pääpiirustukset laatii pätevä rakennussuunnittelija ja allekirjoittaa ne sähköisesti. Sisältövaatimukset on määritelty ympäristöministeriön asetuksessa 216/2015 ja sitä koskevassa ohjeessa YM3/601/2015.

Asemapiirros laaditaan yleensä mittakaavaan 1:200 tai 1:500, erittäin suurissa kohteissa myös 1:1 000. Asemapiirros näyttää, miten rakennus sijoittuu tontille. Siitä on käytävä ilmi muun muassa rakennuspaikan rajat, lähiympäristön kiinteistöjen tunnukset, katujen nimet, kaavamerkinnät, rakennuspaikan korkeusasemat, rakennukset ja rakennelmat, etäisyys rantaviivasta, vesijohdot, viemärit, kaivot, voimajohdot, piha-alueen liikennejärjestelyt, pelastustiet, aidat, oleskelualueet, autopaikat sekä istutukset ja puusto.

Pohjapiirustus näyttää huoneiden mitat, käyttötarkoitukset, ovet, ikkunat, kantavat rakenteet ja kalusteet pääpiirteissään. Leikkauspiirustus näyttää rakenteiden korkeudet ja liittymäkohdat. Julkisivupiirustus näyttää rakennuksen ulkonäön kaikilta sivuilta, korkeusasemat, kattokaltevuudet, materiaalit, pintakäsittelyt ja värit sekä ilmansuunnan. Pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustusten yleisin mittakaava on 1:100.

Mittakaavan on aina oltava käsittelyn kannalta tarkoituksenmukainen, ja piirustusten tulee olla ilmoitetun mittakaavan mukaisia. Pientalossa tarvitaan tyypillisesti myös hormin leikkauspiirustus, jos rakennukseen tulee tulisija.

Kunnat antavat lisäksi omia tarkempia ohjeitaan piirustusten esitystavasta, tiedostomuodoista ja nimiöistä. Tarkista oman kunnan rakennusvalvonnan sivut ennen kuin pääsuunnittelija aloittaa työn.

Vuoden 2026 alusta rakentamislupahakemuksen suunnitelmat on toimitettava tietomallimuotoisina tai muutoin koneluettavassa muodossa. Käytännössä tämä tarkoittaa kahta vaihtoehtoa.

Suunnitelmamalli on rakennuksen suunnitelmaa kuvaava pääpiirustustasoinen IFC-muotoinen tietomalli, joka toimitetaan rakentamislupahakemuksen yhteydessä. Suunnitelmamallin laatiminen edellyttää, että pääsuunnittelija käyttää tietomallintamiseen tarkoitettua ohjelmistoa.

Muu koneluettava muoto tarkoittaa hankkeen ydintietojen syöttämistä rakennusvalvonnan sähköisen asiointipalvelun lomakkeisiin. Tämän lisäksi hakemukselle liitetään pdf-muotoiset pääpiirustukset.

Kuntien tekninen valmius vastaanottaa tietomallimuotoisia liitteitä vaihtelee vielä vuoden 2026 aikana. Oman kunnan rakennusvalvonnasta kannattaa varmistaa, kumpi tapa on käytössä, ennen kuin suunnittelija aloittaa työn.

Energiaselvitys on pakollinen uusille rakennuksille, joista se laissa vaaditaan (RakL 37 §). Se osoittaa, että rakennus täyttää energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Energiaselvityksen laatii pätevä energiasuunnittelija, ja sen sisältö perustuu ympäristöministeriön asetuksiin.

Pohjatutkimus ja perustamistapalausunto vaaditaan, jos rakennuspaikan maaperä, korkeuserot tai pohjavesi edellyttävät tarkempaa arviointia. Käytännössä pohjatutkimus tehdään useimmissa uudisrakennushankkeissa, koska perustamistapa pitää valita maaperän mukaan.

Kosteudenhallintaselvitys on pakollinen luvanvaraisessa hankkeessa (ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017, 12 §). Se osoittaa, miten rakennushankkeen kosteudenhallinta hoidetaan tilaamisesta käyttöönottoon. Selvitys voidaan tehdä Kuivaketju10-toimintamallin avulla, joka on alalla vakiintunut vapaaehtoinen menettely. Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä sitoutuu Kuivaketju10-toimintamalliin ja nimeää kosteuskoordinaattorin, selvityksen sisällöksi useissa kunnissa riittää ilmoitus sitoutumisesta. Vaihtoehtoisesti hankkeelle voi laatia oman vastaavan toimintamallin Topten-ohjekortin mukaisesti.

LVI-suunnitelmat ja jätevesiselvitykset koskevat hanketta, jossa kiinteistö liittyy kunnalliseen verkkoon tai rakentaa oman jätevesijärjestelmän.

Rakennusvalvonta voi pyytää lisäksi muun olennaisen selvityksen, joka on tarpeen luvan ratkaisemiseksi. Tavanomaisessa omakotitalohankkeessa lista pysyy kohtuullisena.

Vuoden 2026 alusta rakentamislakiin tuli uusia vaatimuksia rakennuksen vähähiilisyydestä. Pientaloihin nämä eivät kuitenkaan vaikuta lupavaiheessa.

Ympäristöministeriön mukaan ilmastoselvitystä ja rakennustuoteluetteloa ei vaadita pientaloilta, alle 30 neliömetrin rakennuksilta eikä korjaushankkeilta. Velvoite koskee muun muassa rivitaloja, asuinkerrostaloja, toimistoja, liikerakennuksia sekä sairaaloita ja suuria varastoja.

Hiilijalanjäljen raja-arvoista säädetään valtioneuvoston asetuksessa 2/2026, joka tuli voimaan 9.1.2026. Sekään ei koske omakotitaloja.

Pientalon rakentajan on silti hyvä tietää, että rakentamislain 38 § velvoittaa kaikki rakennushankkeet vähähiiliseen suunnitteluun ja rakentamiseen sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla, vaikka erillistä ilmastoselvitystä ei vaadita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pääsuunnittelijan kannattaa miettiä materiaalivalintoja, energiatehokkuutta ja rakennuksen elinkaarta jo suunnitteluvaiheessa.

Rakentamislupahakemuksesta on pääsääntöisesti ilmoitettava naapureille. Naapurilla tarkoitetaan viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön omistajaa ja haltijaa. Kuulemisen tarkoitus on antaa naapurille mahdollisuus tutustua hankkeeseen ja esittää huomautuksia ennen luvan myöntämistä.

Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos kuuleminen on naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Käytännössä omakotihankkeessa naapureita kuullaan lähes aina.

Hakija voi liittää hakemukseensa selvityksen, että naapurit ovat tietoisia hankkeen tiedoista ja heidän kantansa siihen on selvitetty. Tämä nopeuttaa hakemuksen käsittelyä, koska kunnan ei tarvitse erikseen järjestää kuulemiskierrosta.

Naapurin huomautus ei estä hanketta automaattisesti, mutta se voi tuoda esiin asian, joka rakennusvalvonnan on arvioitava. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennuksen sijoittuminen lähelle rajaa, näkymät, hulevesien ohjautuminen tai paloturvallisuus.

Luvanvaraisessa hankkeessa rakennusvalvonta määrää tarvittavat työnjohtajat. Omakotitalossa tarvitaan yleensä vastaava työnjohtaja sekä hankkeen mukaan KVV-työnjohtaja (kiinteistön vesi- ja viemäritöiden työnjohtaja) ja IV-työnjohtaja (ilmanvaihtotöiden työnjohtaja).

Rakentamislain ja pätevyyslain (812/2023) myötä työnjohtajan pätevyys osoitetaan pätevyystodistuksella, jonka antaa ympäristöministeriön valtuuttama toimielin. Tällaisia toimielimiä ovat FISE Oy, Kiwa Inspecta Sertifiointi Oy, Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy sekä Eurofins Expert Services Oy.

Pätevyystodistus on pakollinen 1.1.2025 alkaen kaikille vastaaville työnjohtajille, KVV-työnjohtajille ja IV-työnjohtajille. Siirtymäaikana eli 1.1.2030 saakka voi toimia tehtävässä myös sillä perusteella, että rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt henkilön vastaavaan tehtävään aiemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että moni nykyisin toimiva työnjohtaja on jo hyväksytty, mutta uusien ammattilaisten on hankittava pätevyystodistus.

Vastaava työnjohtaja huolehtii rakennustyön johtamisesta ja siitä, että työ etenee luvan, suunnitelmien ja määräysten mukaisesti. Häntä ei kannata etsiä vasta siinä vaiheessa, kun kaivinkone on tulossa tontille.

Käsittelyaikatakuun kolmen kuukauden kello alkaa kulkea vasta, kun hakemus on niin täydellinen, että viranomainen voi käsitellä sen. Puutteet siirtävät aloitusta usein viikoilla.

• Asemapiirros puutteellinen. Rajat, korkeudet, lähiympäristö tai etäisyydet puuttuvat. Asemapiirros on pääpiirustusten tärkein liite, ja sen tarkkuusvaatimukset ovat suuret.
• Hallintaoikeusselvitys ei kelpaa. Kauppakirja ilman lainhuutoa ei riitä, jos kiinteistö ei ole vielä hakijan nimissä. Tarkista tilanne ennen hakemuksen jättämistä.
• Naapureiden kuuleminen kesken. Hakemus jätetään ilman, että kaikki naapurit on kuultu. Tämä voi viivästyttää käsittelyä kuukaudella tai pidempään.
• Energiaselvitys puuttuu tai laatija ei ole pätevä. Pätevyysvaatimukset uudistuivat rakentamislain myötä.
• Pääpiirustukset väärässä mittakaavassa tai tiedostomuodossa. PDF-tiedostot on tulostettava oikeassa mittakaavassa, ja kunnan ohjeen mukainen nimiö pitää olla paikallaan.
• Allekirjoitukset puuttuvat. Rakennussuunnittelijan on allekirjoitettava pääpiirustukset sähköisesti, ja allekirjoituksen on näyttävä piirustusten nimiössä.
• Tietomallimuotoinen suunnitelma toimitettu väärässä muodossa. IFC-malli on tehtävä asetusten mukaisesti, ja kunnan asiointipalvelun on tuettava sen vastaanottoa.
• Työnjohtaja ilman pätevyystodistusta. Uudet pätevyysvaatimukset tulivat voimaan 1.1.2025. Tarkista, että työnjohtajalla on voimassa oleva FISE-, Kiwa-, SETI- tai Eurofins-pätevyys tai siirtymäsäännöksen mukainen hyväksyntä.

Pääsuunnittelijan rooli korostuu juuri tässä. Hänen tehtävänsä on tarkistaa hakemuksen kokonaisuus ennen sen jättämistä.

Rakentamislaki täsmensi pääsuunnittelijan tehtävää. Hän vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja yhteensovittamisesta sekä auttaa rakennushankkeeseen ryhtyvää valitsemaan tarvittavat erityissuunnittelijat.

Omakotihankkeessa pääsuunnittelija näkee ensimmäisenä, jos suunnitelma ei sovi kaavaan, tontille tai teknisiin vaatimuksiin. Hän tarkistaa hakemuksen liitteet ennen kuin se jätetään rakennusvalvontaan. Tämä on tärkeämpää kuin koskaan, koska käsittelyaikatakuun aikana hakija ei voi enää keskeyttää käsittelyä korjatakseen puutteita ilman aikataulun pidentymistä.

Pääsuunnittelija kannattaa ottaa mukaan jo ennen pääpiirustusten tilaamista. Hän pystyy arvioimaan, mitä suunnitelmia, selvityksiä ja asiantuntijoita hanke tarvitsee, ja varmistamaan, että lupahakemus etenee ilman turhia korjauskierroksia.

LUKUVINKKI! Muuttiko uusi rakentamislaki pääsuunnittelijan tehtäviä pientalohankkeessa?

Saat alennuskoodeja verkkokauppoihin, remppaneuvontaa ja lakineuvontaa. Jo 190 000 aktiivista jäsentä.

Mitä liitteitä rakentamislupahakemukseen tarvitaan vuonna 2026?

Vähimmäisliitteet ovat pääpiirustukset, suunnitelmamalli tai koneluettavat tiedot sekä selvitys rakennuspaikan hallintaoikeudesta. Hankkeen mukaan vaaditaan myös energiaselvitys, pohjatutkimus, kosteudenhallintaselvitys, naapurien kuuleminen ja muut tarpeelliset selvitykset.

Pitääkö liitteiden olla tietomallimuodossa?

Vuoden 2026 alusta lähtien suunnitelmat on toimitettava joko suunnitelmamallina (IFC-tietomalli) tai muutoin koneluettavassa muodossa. PDF-pääpiirustukset liitetään aina mukaan. Tietomalliin perustuva hakeminen ei vielä ole mahdollista kaikissa kunnissa, joten varmista tilanne omasta rakennusvalvonnasta.

Tarvitaanko pientalossa ilmastoselvitys?

Ei tarvita. Ympäristöministeriön mukaan ilmastoselvitystä ei vaadita pientaloilta, alle 30 neliömetrin rakennuksilta eikä korjaushankkeilta. Velvoite koskee esimerkiksi kerrostaloja ja toimitilakiinteistöjä.

Tarvitaanko rakennustuoteluettelo pientaloon?

Ei. Rakennustuoteluettelo vaaditaan vain niiltä hankkeilta, joilta vaaditaan myös ilmastoselvitys. Pientalot eivät kuulu tähän joukkoon.

Kuka saa laatia pääpiirustukset?

Pääpiirustukset laatii pätevä rakennussuunnittelija. Pätevyys osoitetaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen, kuten FISE Oy:n, antamalla pätevyystodistuksella. Hankkeen vaativuusluokka määrittää, millainen pätevyys vaaditaan.

Tarvitseeko KVV- ja IV-työnjohtajalla olla pätevyystodistus?

Kyllä. Rakentamislain ja pätevyyslain (812/2023) myötä työnjohtajien pätevyys osoitetaan 1.1.2025 alkaen pätevyystodistuksella, jonka antaa FISE Oy, Kiwa Inspecta Sertifiointi Oy, SETI Oy tai Eurofins Expert Services Oy. Siirtymäaika voimassa 1.1.2030 saakka.

Mitä tapahtuu, jos hakemus on puutteellinen?

Käsittelyaikatakuun kolmen kuukauden kello ei käynnisty ennen kuin hakemus liitteineen mahdollistaa käsittelyn. Rakennusvalvonta pyytää täydennyksiä, ja jokainen täydennyskierros pidentää aikataulua. Huolellisesti valmisteltu hakemus on aina nopein.

Kuinka kauan rakentamisluvan käsittely kestää?

Vuoden 2026 alusta tavanomaisen hankkeen, kuten omakotitalon, rakentamislupahakemus on ratkaistava kolmen kuukauden kuluessa. Erityisen vaativissa hankkeissa käsittelyaika on kuusi kuukautta. Jos kunta ylittää määräajan omasta syystään, lupamaksusta palautetaan 20 prosenttia jokaiselta viivästyneeltä kuukaudelta.

Lähteet: Finlex: Rakentamislaki 751/2023, 37 §, 38 §, 61 § ja 68 a § Finlex: Laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta 812/2023 Ympäristöministeriö: Rakentamislaki sekä siihen tehdyt korjaukset voimaan vuoden alusta (19.12.2024) Ympäristöministeriö: Asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta (1027/2024) Ympäristöministeriö: Asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (216/2015) ja ohje YM3/601/2015 Ympäristöministeriö: Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) Kuntaliitto: Rakentamislupahakemuksen käsittelymääräaika (RakL 68 a §), yleiskirje 2025 FISE Oy, Kiwa Inspecta Sertifiointi Oy, SETI Oy, Eurofins Expert Services Oy: pätevyystodistukset Topten-rakennusvalvontojen yhtenäiset käytännöt