sadevesijärjestelmät

Kesän sade- ja ukkoskuurot sekä syksyn runsaat lehtisateet pistävät katon ja erityisesti rännit ja sadevesijärjestelmät koville. Tukkeutuneet sadevesikourut näkyvät nopeasti: vesi valuu hallitsemattomasti yli reunan, kastelee ulkoseinän ja sokkelin sekä rasittaa rakennuksen perustuksia. Pitkittyessään ongelma voi johtaa vakaviin kosteus- ja homevaurioihin. Siksi rännien puhdistus ja sadevesijärjestelmän tarkastus kannattaa tehdä säännöllisesti – mieluiten jo ennen runsaita sateita.Rännien tarkastus kertoo nopeasti, toimiiko sadevesijärjestelmä niin kuin pitää. Vesikourujen tehtävä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti syöksyputkiin ja edelleen pois rakennuksen viereltä. Jos kouru vuotaa, kaato on muuttunut tai syöksyputki ei vedä, vesi voi päätyä seinälle, sokkelin viereen tai perustusten tuntumaan.Tarkastus kannattaa tehdä vähintään keväällä ja syksyllä sekä aina silloin, jos rankkasateella huomaa veden tulvivan kourun yli tai valuvan väärästä kohdasta. Puhdistus poistaa lehdet ja roskat, mutta tarkastuksessa katsotaan, ovatko kourut, saumat, kiinnikkeet ja syöksyputket kunnossa.

Vesikouruihin kertyy lehtiä, neulasia, siitepölyä, sammalta ja katolta irtoavaa roskaa pitkin vuotta. Siksi rännien puhdistus ei ole vain syksyn huoltotyö, vaikka moni tarttuu siihen viimeistään ennen talvea. Puiden lähellä sijaitsevassa talossa kourut voivat kaivata puhdistusta myös keväällä tai keskellä kesää rankkasateiden jälkeen.Kun vesikouru tai syöksytorvi tukkeutuu, sadevesi ei pääse kulkemaan hallitusti pois katolta. Silloin vesi voi tulvia kourun yli, roiskua seinälle tai valua väärään paikkaan rakennuksen vierelle. Puhdistuksen tarkoitus on yksinkertainen: sadeveden pitää päästä kulkemaan vapaasti kourusta syöksytorveen ja siitä pois rakennuksen viereltä.

Toimiva sadevesijärjestelmä kerää katolta tulevat sade- ja sulamisvedet ja ohjaa ne hallitusti pois rakennuksen viereltä ja tontilta. Kun rännit, syöksyputket ja vedenpoisto toimivat oikein, vesi ei valu julkisivulle, sokkelin viereen tai rakenteisiin. Puutteellinen sadevesijärjestelmä voi näkyä ensin roikkuvina tai vuotavina ränneinä, mutta pahimmillaan se lisää kosteusvaurioiden riskiä.

Rankkasade yltyy ja kova kuuro koettelee ensimmäisenä viemäreitä. Vanhassa talossa ylimääräinen vesi löytyy usein suoraan kellarin lattiakaivosta: parissa tunnissa tullut sade täyttää kaupungin hulevesiviemärit, eivätkä ne ehdi vetää. Rankkasateiden aikaan pahimmat vahingot ehtii torjua itse, kun tietää mitä pihalla ja kellarissa kannattaa tarkistaa ennen seuraavaa kovaa kuuroa.Yksi asia on hyvä muistaa: tulvasuojaus on kiinteistön omistajan vastuulla. Jos vesi nousee padotuskorkeuden alapuolelle ja vaurioittaa kellaria, vahingot jäävät lähtökohtaisesti omistajalle, eivät vesilaitokselle. Ennakointi on siis myös rahakysymys.

Syksyn saapuessa on hyvä varautua sateisiin ja talven tuloon. Välillä runsaidenkin syyssateiden vesimäärän hallittuun poistoon kannattaa varautua muutamalla pienellä huolto- ja tarkistustoimenpiteellä. Syyshuolto auttaa samalla myös kevään sulamisvesien suhteen.

Tontin raivausta suunniteltaessa kannattaa huomioida rakennusten rakentamiseen tarvittava tila. Puita ja muuta kasvillisuutta ei ole hyvä jättää rakennuksen välittömään läheisyyteen. Kasvillisuus on yleensä vaan rakennustöiden tiellä ja vaurioituu myös helposti. Säästettäväksi aiotut puut ja pensaat tuleekin siksi suojata ajoissa – ja huolella.Suunniteltujen rakennuksen, ympäröivien tonttien ja rakenteiden korot kannattaa mitata ensimmäiseksi, jotta mahdolliset maantäytöt saadaan tehtyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Hyvin suunniteltu ja oikein mitoitettu sadevesijärjestelmä on keskeinen osa rakennuksen kosteudenhallintaa. Sen tehtävä ei ole ainoastaan kerätä vettä katolta, vaan myös hallita veden virtausta siten, ettei kuormitus kohdistu perustuksiin, julkisivuun tai eristerakenteisiin. Pitkällä aikavälillä toimiva sadevesien ohjaus suojaa koko kiinteistön rakenteellista kestävyyttä.

Salaojien tarkoitus on johtaa vesi pois rakennuksen läheisyydestä. Mikäli salaojia ei ole, päätyy liiallinen vesi rakennukseen, ja tällöin rakenteisiin kertyy ylimääräistä kosteutta. Salaojien ja salaojituskerroksen sijoituspaikka on rakennuksen ulkopuolella, sen ympärillä. Kun salaojaputken sijaintia määritellään suhteessa viereiseen seinäanturaan tai vaihtoehtoisesti matalaan perustettuun perusmuuriin, tulee salaojaputken kokonaisuudessaan olla seinäanturan alapuolella. Joka tapauksessa salaojat tulee sijoittaa niin syvälle maahan, että ne eivät pääse talvisin jäätymään.

Kuivat perustukset pitävät rakennuksen kuivana. Perustuksista lähtee koko rakennuksen rakentaminen ja se onkin tehtävä huolella. Kantavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota veden ja kosteuden kulkeutumiseen rakenteessa. Mm. maasta nouseva kosteus sekä sade yms. vedet rasittavat perustuksia.Jo rakennusta suunniteltaessa on otettava huomioon rakennuksen korkeusasema sekä pinta- ja pohjavedet. Kunnollinen rakennuspohjan kuivatusjärjestelmä pitää perustukset terveinä.

Vesikaton on estettävä sadeveden, lumen ja sulamisveden tunkeutuminen kattorakenteisiin, seiniin ja sisätiloihin. Räystäiden tekeminen riittävän ulkoneviksi on suositeltavaa seinärakenteiden suojaamiseksi. Katto on suunniteltava ja rakennettava siten, että vesi poistuu katolta suunnitellulla tavalla rakennusta vahingoittamatta. Veden poistaminen katolta hoidetaan käyttäen tarvittaessa kattokaivoja tai räystäskouruja ja syöksytorvia.