Vesi seisoo salaojakaivossa – mitä kannattaa tarkistaa?

Salaojajärjestelmän pitää olla tarkastettavissa ja huollettavissa. Tarkastuskaivot toimivat järjestelmän huoltopisteinä, joiden kautta voidaan seurata veden kulkua sekä tarvittaessa kuvata ja huuhdella putkistoa. Ympäristöministeriön ohje edellyttää, että salaojituksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan myös järjestelmän tarkastettavuus ja huollettavuus.

Tarkastuskaivojen kannet kannattaa pitää näkyvissä ja helposti avattavina. FISE on nostanut maan alle peittyneet tarkastuskaivot ja huollon laiminlyönnin esiin salaojituksen toimintaan liittyvinä puutteina.

Avaa kaivo säännöllisesti sekä erityisesti kevään sulamisvesien ja runsaiden sateiden aikaan. Tarkista vedenpinnan korkeus suhteessa kaivoon tuleviin putkiin, veden virtaus sekä kaivon pohjalle kertyneen hiekan tai lietteen määrä.

Kuivan jakson aikana kaivo voi olla kuiva. Märän maan aikana salaojiin kulkeutuu enemmän vettä, jolloin järjestelmän toimintaa on helpompi havainnoida.

Jos vesi virtaa sateella kaivon läpi ja poistuu järjestelmästä, kyse on salaojien normaalista toiminnasta.

Jos vedenpinta pysyy sateen jälkeen pitkään kaivoon liittyvien salaojaputkien suuaukkojen yläpuolella tai vesi ei poistu eteenpäin, järjestelmän toimintaa pitää selvittää tarkemmin.

Mahdollisia syitä ovat esimerkiksi putkessa oleva tukos, putken painuma, virheellinen kallistus, veden poistumisreitin häiriö tai liian korkealle nouseva vedenpinta purkupäässä. FISE nostaa puutteellisen kallistuksen ja maan painumisesta syntyvät notkot tyypillisiksi salaojien toimintaan vaikuttaviksi vioiksi.

Vettä ei pumpata kaivosta automaattisesti sadevesikaivoon. Ensin selvitetään, miksi vesi ei poistu suunnitellusti ja miten kyseisen kiinteistön salaojavedet on tarkoitettu johdettaviksi.

Salaojaputkistoon kertynyt irtonainen maa-aines tai muu poistettava tukos voidaan joissakin tilanteissa puhdistaa huuhtelulla. Tarkastuskaivot on tarkoitettu myös putkiston huoltoa varten.

Huuhtelu kannattaa tehdä hallitusti tarkastuskaivojen kautta. Samalla seurataan, kulkeeko vesi seuraavaan kaivoon ja edelleen kohti järjestelmän purkupaikkaa.

Huuhtelu soveltuu tilanteeseen, jossa putkiston rakenne ja korkeusasemat ovat kunnossa ja ongelmana on poistettavissa oleva kertymä. Painunutta, rikkoutunutta tai väärään suuntaan viettävää putkea huuhtelu ei korjaa.

Jos tukos uusiutuu nopeasti tai huuhtelu ei auta, putkiston kunto selvitetään tarkemmin.

Salaojaputkisto voidaan kuvata tarkastuskaivon kautta kameralla. Kuvauksessa nähdään esimerkiksi putkeen kertynyttä maa-ainesta, näkyviä rikkoutumia, liitoskohtien vaurioita ja kohtia, joissa vesi jää seisomaan.

Kuvaus antaa tietoa putken sisäpuolisesta kunnosta. Tarvittaessa tutkimusta täydennetään korkeusasemien mittauksilla, veden purkureitin tarkastuksella tai koekaivulla. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan salaojien korjaustarve ja korjauksen laajuus selvitetään tapauskohtaisesti kuntotutkimuksilla.

Kosteusjälki sokkelissa, kellarin seinässä tai alapohjassa antaa aiheen selvittää kosteuden alkuperä. Salaojien toiminta on silloin yksi tutkittava osa kokonaisuutta.

Perustusten kosteudenhallinnasta, sadevesistä ja patolevyistä kerrotaan tarkemmin Rakentajan artikkelissa Sadevedet, salaojat ja patolevyt – perustusten kosteussuojaus.

Yksittäinen vaurio voidaan korjata paikallisesti, kun vauriokohta pystytään paikantamaan ja järjestelmän muut osat toimivat suunnitellusti.

Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi yksittäinen rikkoutunut putkiosuus tai rajattu painuma. Korjauksessa avataan vain tarvittava alue, vaurioitunut osa uusitaan ja samalla tarkistetaan putken korkeusasema, kallistus ja ympäröivän salaojituskerroksen kunto.

Paikallisen korjauksen järkevyys arvioidaan tutkimustulosten perusteella. Jos samalla havaitaan laajasti virheellisiä korkeusasemia, painumia tai puutteita salaojituskerroksessa, korjaustarve ulottuu yksittäistä kohtaa laajemmalle. FISE suosittelee puutteellisen järjestelmän korjaamista asiantuntijan laatiman salaojasuunnitelman perusteella.

Koko järjestelmän uusiminen tulee harkittavaksi, kun vauriot ovat laajoja tai järjestelmän perusrakenne on puutteellinen.

Syynä voivat olla esimerkiksi useat putkipainumat, virheelliset korkeusasemat, toimimaton veden poistumisreitti tai salaojituskerroksen laajat puutteet. Myös puuttuvat tarkastuskaivot vaikeuttavat järjestelmän huoltoa ja kunnon seurantaa. Ympäristöministeriö korostaa, että korjauksen laajuus määritetään tapauskohtaisen kuntotutkimuksen perusteella.

Jos koko järjestelmän uusiminen on ajankohtaista, remontin suunnittelua, työvaiheita ja kustannuksia käsitellään Rakentajan pääartikkelissa Salaojaremontti omakotitaloon – milloin se tarvitaan ja mitä remontti maksaa?.

Salaojajärjestelmän toimintaan vaikuttaa myös se, miten rakennuksen ympärillä oleva vesi ohjataan.

Katolta tulevat sade- ja sulamisvedet kuuluvat omaan sadevesijärjestelmäänsä. Ympäristöministeriön ohjeessa edellytetään, ettei sadevesi pääse salaojaputkistoon. Myös FISE korostaa sadevesien erottamista salaojista.

Tarkista samalla syöksytorvien ja rännikaivojen toiminta sekä maanpinnan kallistukset. Jos pintavesi jää seisomaan sokkelin viereen, salaojien huoltaminen yksin ei poista rakennukseen kohdistuvaa muuta kosteusrasitusta.

Jos tarkastuksessa herää kysymys putkien oikeasta sijainnista, kallistuksesta tai käytetystä salaojaputkesta, aihe käsitellään erikseen Rakentajan asennusartikkelissa Salaojien asennus – miten salaojitus rakennetaan oikein?.

Siinä käydään läpi salaojien korkeusasema, putkien kaltevuudet, salaojituskerros, tarkastuskaivot sekä rakennuksen perustusten salaojitukseen sopivan putken valinta.

Ympäristöministeriön ohjeessa salaojaputkien ensisijaisena kaltevuutena käytetään 1:100:aa ja vähimmäiskaltevuutena 1:200:aa. Putket asennetaan riittävän syvälle tai eristetään niin, etteivät ne jäädy.

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017), erityisesti 16–17 §. Asetuksessa säädetään rakennuspohjan salaojituksen tavoitteista ja siitä, millä edellytyksillä rakennuspohja voidaan jättää salaojittamatta.

Ympäristöministeriö: Rakennusten kosteustekninen toimivuus, ohje 2020. Ohje käsittelee muun muassa salaojien korkeusasemia, kaltevuuksia, jäätymisen estämistä, tarkastettavuutta ja korjaustarpeen selvittämistä.

FISE: Puutteellinen salaojitus. Virhekortissa käsitellään muun muassa puutteellisia kallistuksia, painumia, tarkastuskaivojen saavutettavuutta ja korjaussuunnittelua.

Uponor: salaojakaivot ja rakennusten kuivatusjärjestelmät.