• Etusivu
  • Rakentaminen

Sadevedet, salaojat ja patolevyt

Rakentajan toimitus
Päivitetty 09.01.2014
20121_29119.jpg

Salaojat asennetaan vettä hyvin läpäisevän salaojituskerroksen, salaojasoran sisään.

Kuivat perustukset pitävät rakennuksen kuivana. Perustuksista lähtee koko rakennuksen rakentaminen ja se onkin tehtävä huolella. Kantavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota veden ja kosteuden kulkeutumiseen rakenteessa. Mm. maasta nouseva kosteus sekä sade yms. vedet rasittavat perustuksia.

Jo rakennusta suunniteltaessa on otettava huomioon rakennuksen korkeusasema sekä pinta- ja pohjavedet. Kunnollinen rakennuspohjan kuivatusjärjestelmä pitää perustukset terveinä.

Sade- ja sulamisvedet

Sade- ja sulamisvedet on johdatettava pois rakennuksen vierestä mm. muokkaamalla maa rakennuksen ympärillä poispäin viettäväksi. Kolmen metrin matkalla korkeuseron tulisi olla 150 mm. Rakennuksen läheisyydestä sadevesi johdatetaan pois esim. sadevesiviemäreillä tai ojilla. Rinnerakentamisessa ylhäältä tulevat vedet ohjataan rakennuksen ohi. Pintamaan tulisi olla niin tiivistä, että vesi ei pääse siitä läpi.

Hulevesi on esimerkiksi maan pinnalta ja rakennuksen katolta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Vesien ohjausreittien suunnittelun yhteydessä tulisi aina huolehtia, että reitin tukkeutuessa vedelle olisi vapaa ns. tulvareitti. Sadevesiviemärit sijoitetaan selkeisiin linjoihin. Putkien suositeltavat peitesyvyydet ovat 1,5 m Etelä-Suomessa, 1,8 m Keski-Suomessa ja 2,2 m Pohjois-Suomessa.

Huom! Sadevesiä ei saa johdattaa salaojiin!

Salaojat

Kapillaarinen vesi maasta ehkäistään salaojakerroksella, joka on yleensä karkeaa kiviainesta, sekä kosteuden- ja vedeneristyksillä. Salaojakerrokset ja putket asennetaan rakennuksen ympärille, sekä tarvittaessa sen alle. Salaojaputkien korkeimman kohdan tulee olla vähintään 0,4 m viereisen tai yläpuolisen maanvastaisen lattian alapinnan alapuolella. Alapohjan alla salaojaputken tulee olla kapillaarisen nousun katkaisevan salaojituskerroksen alapuolella. Viereiseen seinäanturaan tai matalaan perustetun perusmuurin anturaan nähden salaojaputken tulee olla joka kohdassa sen alapintaa alempana.

Kapillaarikerros estää veden kapillaarisen nousun maasta. Mitä karkeampaa maa-aines on, sitä tehokkaammin se estää veden / kosteuden nousun.
Kapillaarikerros estää veden kapillaarisen nousun maasta. Mitä karkeampaa maa-aines on, sitä tehokkaammin se estää veden / kosteuden nousun.

Salaojaputkien jäätyminen on myös estettävä. Vaikka rakennuksen vierellä käytetäänkin routaeristystä, salaojaputken tulisi olla vähintään 500 mm etäisyydellä maanpinnasta. Routasuojaamattomien salaojien peitesyvyyden tulee olla vähintään 0,8 m Etelä-Suomessa, 1,0 m Keski-Suomessa ja 1,2 m Pohjois-Suomessa. Salaojaputkien sisähalkaisijan vähimmäiskoko on 90 mm.

"Salaojaputkiin päin kallistetulle kaivupohjalle rakennettavan salaojituskerroksen paksuuden tulee olla alapohjan alla vähintään 0,2 m. Tämän salaojituskerroksen tulee olla suorassa yhteydessä alapohjan alla tai perustusten ulkopuolella olevia salaojaputkia ympäröiviin salaojituskerroksiin. Rakennuksen alta salaojituskerrosta jatketaan rakennuksen ulkopuolista salaojaputkea ympäröivään salaojituskerrokseen sokkelipalkkien tai perusanturoiden ali tai anturoihin tehdään salaojituskerroksen kohdalle riittävä määrä veden virtauksen mahdollistavia reikiä." (RakMK C2)

"Salaojaputkea ympäröivän salaojituskerroksen paksuuden tulee olla putken alla ja sivuilla vähintään 0,1 m ja päällä vähintään 0,2 m. Perusmuuria, sokkelipalkkia tai kellarin seinää vasten olevan pystysuuntaisen salaojituskerroksen paksuuden tulee olla vähintään 0,2 m." (RakMK C2)

Salaojajärjestelmään on asennettava vähintään yksi lietepesällinen kokoojakaivo. Järjestelmän tarkastamisen ja puhdistamisen kannalta tulee asentaa riittävä määrä tarkastuskaivoja ja putkia. Salaojaputkien tulee viettää kaivoon päin vähintään 1:200 ja poikkeustapauksissakin minimissään 1:333. Tavallinen kaltevuus on 1:100. Salaojakaivon nimellishalkaisija on vähintään 315 mm ja lietepesän korkeus on vähintään 200 mm. Tarkastusputken nimellishalkaisija on yleensä 200 mm.

Patolevy

Patolevyn tarkoitus on poistaa kosteutta perustuksista. Lämpimästä sokkelista vesihöyry kondensoituu patolevyn pintaan ja valuu salaojiin. Patolevy muodostaa kapillaarikatkon ja veden valutuskerroksen. Lisäksi se estää ympäröivässä maassa olevan veden kosketuksen perusmuuriin. Kuivatettavan rakenteen patolevyä vasten olevan pinnan tulee läpäistä vesihöyryä.

Patolevyn asennusohjeita löytyy esimerkiksi tuotteen valmistajien sivustoilta. Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.

Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.
Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.
Lisää ratkaisuja perustusten kosteudenhallintaan

Lähteet:
Rakentamismääräyskokoelma
RT-kortisto

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi -uutiskirje
Remppa suunnitteilla? Tontti varattu? DIY houkuttelee? Sisustustrendit hakusessa? Rakentaja.fi -uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden remontoijien ja rakentajien projekteihin, vertaile sisustustrendejä ja nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuotevinkit.

Aiheeseen liittyvää

20175_49343.jpg
Näin pidät veden poissa kattosi rakenteista
Vesikaton tehtävänä on suojata taloasi tuulelta ja tuiskulta sekä pitää alapuoliset rakenteet kuivina ja terveinä. Rakennuksesi hyvinvointiin vaikuttavat oleellisesti myös ilmanvaihtoratkaisut, joilla likainen ja kostea sisäilma ohjataan ulos ja puhdas ilma tuodaan sen tilalle.
201910_60767.jpg
Miten korjata tulipesän pienet halkeamat?
Vaikka tulipesät rakennetaankin kestämään kovia lämpötilojen vaihteluita, rapautuvat nekin ajan myötä käytössä. Tulipesä on mahdollista korjata myös itse, kunhan noudattaa muutamia helppoja työvaiheita.
20228_79224.jpg
Näin toteutettiin uudet märkätilat sekä sähköistys 75 vuotta vanhaan hirsitaloon
Vuonna 1947 valmistuneen kaksikerroksisen hirsitalon sähköistys ja käyttövesi- sekä viemäröinnin putkitukset uusittiin vastaamaan nykypäivää. Jo alussa tiedettiin, että projekti ei välttämättä tule olemaan helppo, koska talossa aiottiin asua osittain samaan aikaan remontin edetessä. Remontin tavoitteena oli käytettävän energian monipuolisuuden ja hyötysuhteen parantaminen sekä asumisviihtyvyyden nostaminen.Miten remontti sujui? Pääsimme kurkistamaan perhe Piiraisen hirsitaloremonttia.
20171_48051.jpg
Toivetalo puusta
Suomen valmistalojen ykkönen, Kastelli, julkaisi viime viikolla Suomen 100–vuotisjuhlavuoden kunniaksi Ready-omakotimalliston, joka sisältää valmiina suomalaisten rakentajaperheiden halutuimmat toiveet. Yksi rakentajaperheiden suosituimmista toiveista oli puusta tehty talo. Suomessa uusista omakotitaloista 88 % on puutaloja. Näistä 74 % on puurunkoisia ja 14 % hirsitaloja. Talon ulkoverhous tehdään myös enenevässä määrin puusta.Tutustu Kastelli-talojen mallistoonTilaa Kastelli-taloesiteJätä yhteydenottopyyntö Kastelli-talosta
201210_32602.jpg
Tulikiven näyttävät uutuudet kuuluvatHiisi-tuoteperheeseen
Tulikiven Hiisi-tulisijat varaavat pienestä koostaan huolimatta tehokkaasti lämpöä, joka siirtyy huonetilaan miellyttävänä säteilylämpönä. Hiisi on vähäpäästöinen hybriditakka, jonka tulipesässä voidaan polttaa sekä pellettejä että puuta.
200711_7320.jpg
Kastelli Kartano 171
Kartano-malliston kookkaimpia malleja, jonka komea ulkonäkö kätkee sisälleen muhkeat tilat. Alakerran avarien oleskelutilojen yhteydessä on pariovin erotettu kirjasto/työhuone. Makuuhuoneesta on yhteys reilunkokoisiin pesutiloihin. Yläkerran suuri makuuhuone voi haluttaessa toimia myös työ- ja harrastetilana tai siitä voi erottaa pienen lapsen nukkumatilan. Monikäyttöisestä aulasta on mukava yhteys talon paraatioven yläpuolelle sijoitetulle parvekkeelle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton