• Etusivu
  • Talo

Saunatilan suunnittelu

Rakentajan toimitus
Päivitetty 02.11.2023
20128_31842.jpg

Sauna on meille suomalaisille melkeinpä pyhäasia. Se on paikka, jossa puhdistaudutaan ja rentoudutaan. Siksi hyvin toimivalla ja tunnelmallisella saunalla on iso merkitys osana laadukasta asumista. Hyvät löylyt eivät kuitenkaan ole itsestään selvyys. Suunnittelemalla ja mitoittamalla tilan rakenteet, materiaalit, kiuas, ilmanvaihto ja valaistus oikein, saadaan saunasta tarkoituksen mukainen tila, joka palvelee saunojia parhaalla mahdollisella tavalla.

Tässä artikkelissa keskitytään saunatilan mitoitusta ja rakenteita koskeviin rakennusmääräyksiin sekä hyvän rakentamistavan mukaisiin ohjeisiin, jotka tulee huomioida suunnittelussa.

Kosteustekninen toiminta

Saunatiloihin kohdistuu poikkeuksellisen suuri kosteusrasitus verrattuna muihin huone- ja asuintiloihin. Olennainen vaatimus niin sauna kuin muidenkin rakennuksen tilojen suunnittelussa on, että tilat tulee suunnitella ja rakentaa siten, ettei siitä aiheudu käyttäjille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille.

Info

Info

Rakennusmääräykset velvoittavat märkätilojen suunnittelusta seuraavaa:

  • Vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin.
  • Lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys.
  • Vedeneristyksen tulee olla riittävän sitkeä, jotta se saumoineen kestää rakennustyön aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset alustan liikkeet.
  • Vedeneristyksenä toimiva lattianpäällyste tai lattiapäällysteen alla oleva vedeneristys on ulotettava riittävän korkealle seinälle sekä liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen estämään veden pääsy seinä- ja lattiarakenteiden sisään.
  • Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava niin tiivis, että vesi ei pääse vedeneristyksen alapuolisiin rakenteisiin vaikka vedenpinta kaivossa nousisi liitoksen yläpuolelle.

Lämmöneristystä koskevat vaatimukset

Saunatilan lämmöneristys on myös toteutettava huolella, jotta kuuma ilma pysyisi saunatilassa eikä aiheuttaisi viereisiin rakenteisiin ja tiloihin vaurioita. Hyvin ja tiiviisti eristetty sauna myös lämpiää nopeammin ja pitää yllä saavutetun lämpötilan paremmin.

Lämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan rakennusosien lämmönläpäisykertoimina U käytetään seuraavia vertailuarvoja:

seinä0,17 W/m2K
hirsiseinä (n.180mm)0,40 W/m2K
yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja0,09 W/m2K
ryömintätilaan rajoittuva alapohja0,17 W/m2K
maata vastaan oleva rakennusosa0,16 W/m2K
ikkuna, kattoikkuna, ovi1,0 W/m2K
Info

Info

Rakennusmääräykset velvoittavat lämmöneristyksestä seuraavaa:

  • Rakennuksen tilojen rakennusosien tulee olla lämpö- ja kosteusteknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että tilassa voidaan saavuttaa käyttötarkoituksen edellyttämät sisäilmasto-olot energiatehokkaasti.
  • Erityisen lämmintä tai jäähdytettävää kylmää tilaa rajoittavien rakennusosien on lisäksi oltava lämpö- ja kosteusteknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, ettei viereisten huonetilojen käytölle eikä rakenteille aiheudu haittaa.
  • Sekä rakennuksen vaipan että tilojen välisten rakenteiden tulee olla niin ilmanpitäviä, että vuotokohtien läpi tapahtuvat ilmavirtaukset eivät aiheuta merkittäviä haittoja rakennuksen käyttäjille tai rakenteille ja rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä voi toimia suunnitellusti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden liitosten ja läpivientien suunnitteluun sekä rakennustyön huolellisuuteen. Rakenteisiin on tarvittaessa tehtävä erillinen ilmansulku.

OHJEITA SAUNATILOJEN SUUNNITTELUUN

Tilamitoituksen periaatteet

Saunatilan koon mitoitukseen vaikuttaa ensisijaisesti käyttäjien lukumäärä. Laudepituudeksi tulee varata 600 mm henkilöä kohden ja istuintason syvyydeksi 450...900 mm. Jalka- ja porrastason leveyden tulisi olla 300…400 mm sekä porrastasojen nousun enintään 300 mm. Tavallisesti saunan tilamitoituksessa huonekorkeus on 2000...2200 mm siten, että istuintason ja katon väliseksi tilaksi jää 1000...1200 mm.

Lauteiden sijoitustavalla on myös vaikutusta tilan mitoitukseen. Lauteiden tyypillisimmät sijoitustavat ovat: suorat yhdellä seinällä, kulmittain, vastakkain tai kehänä kiukaan ympärillä. Suora laude on tavallisin ja rakenteeltaan yksinkertaisin laudetyyppi.

20128_31845.jpg

Lauteiden rakenne

Lauteiden koolla on vaikutusta kiinnitykseen ja tuentaan. Esimerkiksi pienet lauteet voidaan tukea seinistä, keskisuuret seinistä ja lattiasta ja suuret vain lattiasta käyttämällä puu- tai teräskannatteita. Puukannatteiden etäisyys toisistaan saa olla enintään 600 mm lauteiden pituussuunnassa. Kannatteiden kiinnitys tehdään 45 mm x 70 mm kokoisten seinään kiinnitettyjen poikittaistukien päälle. Myös lattiaan tuettujen lauteiden lattiatuet tehdään vähintään saman vahvuisesta puutavarasta. Korkeuden säätöä varten lattiatukien alapäähän kiinnitetään säädettävät teräksiset tallat. Roustumisen estämiseksi kiinnityksessä käytetään sinkittyjä teräsnuloja tai messinkisiä tai sinkittyjä ruuveja.

jännevälikannatteen koko
45 mm x 95 mm
2000...2500 mm45 mm x 120 mm
2500...3000 mm45 mm x 145 mm

jännevälikannatteen koko45 mm x 95 mm2000...2500 mm45 mm x 120 mm2500...3000 mm45 mm x 145 mm

Laudetasot tulisi tehdä lämpöä heikosti sitovasta höylätystä puusta, esimerkiksi vähäoksaisesta kuusesta, haavasta tai abachista. Tiikki kestää myös hyvin kulutusta ja kosteutta, mutta se kuumenee löylyssä. Männyn haittana on sen pihkaavuus.

Laudelautojen paksuus on tavallisesti 22 mm tai 28 mm ja leveys 95 mm tai 120 mm. Lautojen yläpinnan särmät tulee olla pyöristetty käyttömukavuuden vuoksi. Laudat asennetaan 10 mm välein toisistaan ja kiinnitys tapahtuu ruuveilla alapuolelta poikittaistukiin (28 mm x 95 mm). Istuintasojen poikittaistukien etäisyys toisistaan saa olla enintään 600 mm.

Turvallisuuden varmistamiseksi kiukaan ympärille tulee rakentaa suojakaide, jolla estetään horjahtaminen kuumalle kiukaalle. Jos lauteille nousuun tarvitaan enemmän kuin kaksi askelmaa, porras tulee varustaa joko lattiaan tai seinään kiinnitetyllä kaiteella, joka rakennetaan kiukaan suojakaiteen tapaan.

Kiukaan vaikutus saunatilan mitoitukseen

Saunatilan mitoitukseen vaikuttaa edeltävien lisäksi kiukaan tilantarve ja lämmitystapa. Puukiuas vaatii hieman enemmän tilaa ja suojaetäisyyttä kuin sähkökiuas. Tämän lisäksi puukiukaassa on huomioitava hormin vaatima tilan tarve sekä palotekninen suojaus.

Puukiukaiden suojaetäisyydet palava-aineisiin rakenteisiin ovat kiukaan etupinnasta 1000 mm, takapinnasta 500 mm ja sivupinnasta 500 mm. Näitä etäisyyksiä voidaan tarvittaessa pienentää 50 % yksinkertaista ja 75 % kaksinkertaista kevyttä suojusta käytettäessä.

Suojaetäisyydet ovat alapinnassa 250 mm ja yläpinnassa 1200 mm. Yläpinnan etäisyyttä voidaan pienentää 25 % yksinkertaista ja 50 % kaksinkertaista kevyttä suojusta käytettäessä.

Yksinkertainen kevyt suojus voidaan tehdä esimerkiksi 7 mm paksuisesta palamattomasta kuituvahvisteisesta sementtilevystä tai kalsiumsilikaattilevystä. Suojaus voidaan myös toteuttaa vähintään 1 mm paksuisesta kuumasinkitystä pellistä, jonka kiinnityspisteet ovat 40... 50 cm välein. Kaksinkertainen kevyt suojus tehdään kahdesta edellä mainitusta levystä tai pellistä.

Kiukaan tulipesän edessä oleva puu tai muu palava-aineinen lattia tulee suojata metallilevyllä, joka liittyy tiiviisti lattiaan ja tulisijaan. Suojattavan alueen tulee ulottua vähintään 100 mm luukun molemmille sivuille ja vähintään 400 mm sen eteen.

Sähköllä lämmitettävien alle 20 kW tehoisten sähkökiukaiden asennuksessa on noudatettava voimassa olevia sähköturvallisuusmääräyksiä sekä kiukaan mukana tulevia valmistajan asennusohjeita. Asennusohjeen suojaetäisyyksiä palavamateriaalisista rakenteista ei saa alittaa. Saunan vähimmäiskorkeus on kiuaskohtainen, mutta aina vähintään 1900 mm.

20128_31849.jpg

Saunatilan ikkunat ja ovet

Saunatiloissa, joko löylyhuoneessa tai pesuhuoneessa on suositeltavaa olla pienehkö ikkuna, jotta tilaan saadaan valoisuutta ja avarampi tilavaikutelma. Ikkunan kautta voidaan myös tehostaa jälkituuletusta.

Saunatiloihin asennettavien ovien tulee olla kosteisiin tiloihin tarkoitettuja. Tällaisia ovia ovat esimerkiksi paneeli-, peili- tai lasiovet. Saunan paneeliovi on molemmin puolin paneloitu ja kosteuseristetty eikä siinä ole erillistä lämmöneristystä. Saunan ovessa olisi kuitenkin hyvä olla lasia valoisuuden ja tilantunnun lisäämiseksi. Kokolasinen ovi tehdään aina karkaistusta turvalasista.

Kulkutien ovelta lauteille tulisi olla riittävän kaukana polttavasta kiukaasta. Jos kiuas on oven vieressä, kannattaa saranointi tehdä kiukaan puolelta. Oven tulee avautua saunatilasta ulospäin. Oviaukon vähimmäisleveydeksi riittää 600 mm (ovi SO 7). Oven tulee olla kynnyksetön ja allapuolisen ilmaraon ainakin 50 mm korkea.

Pintarakenteiden ominaisuudet

Saunan pintaverhouksilta edellytetään pientä lämmönvaraamiskykyä, jotta lämpöä ei kulu rakenteiden lämmittämiseen eivätkä pinnat polta ihoa. Lisäksi pintamateriaalin on kestettävä hyvin kuumuutta ja kosteutta. Materiaalin on myös pystyttävä sekä sitomaan että luovuttamaan kosteutta. Puu täyttää parhaiten nämä ominaisuudet. Vähäoksainen kuusi sopii erinomaisesti saunan kaikkiin pintoihin.

Seinä- ja kattopinnoissa höylättyjen pintaverhouslautojen siistiin kiinnittämiseen suositellaan piilonaulausta. Lahoamattomuus edellyttää, että saunan kostea ilma pääsee tuulettumaan pois verhouksen takaa. Vaakapaneloinnissa pystyssä olevien alusrimojen väliin syntyy ilmarako jolloin tausta pääseen hyvin tuulettumaan. Tällön myös saunaa korjattaessa on helpompi uusia alimpia huonokuntoisia vaakalautoja. Puista seinäverhousta ei kuitenkaan tule asentaa lattiaan asti. Puulämmitteisen kiukaan yhteydessä on huomioitava kiukaan yläpuolisen katton suojaus, joka tehdään palomääräysten mukaan käyttäen esimerkiksi kuitusementtilevyjä.

Saunan lattianpäällysteenä voidaan käyttää tavallista kostean tilan lattiapinnoitetta. Alapohjan ollessa lämmöneristetty, on päällysteen oltava vesitiivis tai alusrakenne on eristettävä kosteutta vastaan kermieristyksellä. Vesitiiviinä päällysteenä voidaan käyttää kosteisiin tiloihin tarkoitettua muovimattoa hitsatuin saumoin, jolloin kermieristys voidaan jättää pois. Betonilattia päällystetään tavallisesti keraamisilla laatoilla, joiden on hyvä olla karheita tai nastapintaisia liukastumisen estämiseksi. Lattia tehdään kaltevaksi lattiakaivoon päin. Lattian vähimmäiskaltevuudet ovat: puulattia 1:30, laatoitettu lattia 1:100 ja muovimatolla päällystetty lattia 1:100.

Saunan LVIS tekniikkaa käsittelevä artikkeli on luettavissa täältä.

Lähteet:
Rakennusmääräyskokoelma
RT-kortisto

Talo
suunnittelu
sauna
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20229_79467.jpg
Led-valaistuksen suunnittelu on tärkeää - miksi?
Valaistussuunnittelu on yksi tärkeimmistä osa-alueista, kun suunnitellaan kodin remonttia tai rakentamista, eikä sitä ole järkevää jättää viime hetkeen. Harva onnistuu valaistuksen ostamisessa vain menemällä (verkko)kauppaan ja kasaamalla kärryn täyteen lamppuja ja valaisimia.Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä valaistussuunnittelussa kannattaa huomioida, ja mitä hyötyä valaistussuunnittelusta on.
Weberin WeberSafe -vedeneristysjärjestelmän havainnekuva
Kestäviä märkätiloja – pohjatyöt ja vedeneristys
Kylpyhuone on yksi niistä kodin tiloista, joissa huolellisuus ja tarkkuus itse tekemisessä palkitaan. On tärkeää toteuttaa pohjatyöt asianmukaisesti ja varmistaa, että vedeneristys on tiivis ja asiaankuuluvasti tehty. Mitä pohjatöitä tulee tehdä seinien ja lattian osalta – miten vedeneristys toteutetaan oikein?
202211_80136.jpg
Tiesitkö tämän led-valojen yleisen puutteen? Hinnalla on merkitystä
Edullinen led-valo ei välttämättä toista lainkaan tiettyjä värisävyjä. Alan ammattilainen kertoo, miten valaistussuunnittelu toteutetaan onnistuneesti.
202112_73898.jpg
Kerrostalot maan tasalle ja uutta tilalle: Näin toimii purkava täydennys­rakentaminen
Helsingin Mellunmäessä käynnistyy Suomen suurin purkavan täydennysrakentamisen hanke. Mistä siinä on kyse?
20189_54840.jpg
Piha- ja salaojaremontti ajankohtaista?
Taloyhtiön piha- ja salaojaremontin tarvekartoitus sekä suunnittelu kannattaa ehdottomasti antaa luotettavan suunnittelutiimin hoidettavaksi. Suunnittelua johtaa kokenut pääsuunnittelija. Piha- ja rakennesuunnittelija kiinnitetään taloyhtiön palvelukseen heti alussa.Arkkitehti- ja insinööritoimisto Doventus Oy:n arkkitehti ja toimitusjohtaja Tero Seppänen, tiivistää: – Yhteistyö on voimaa ja asiakas voittaa aina, kun suunnittelijoiden yhteistyö toimii heti hankkeen alusta saakka. Tarjoamme rakennesuunnitteluun yhdistettynä pihasuunnitteluosaamisen ja lopputuloksena on salaojaremontin jälkeen teknisesti erinomaisesti toimiva ja viihtyisämpi hyvin suunniteltu pihaympäristö. Myös kiinteistön arvo nousee.
201711_51018.jpg
Kosteudenhallintakoordinaattori-PRO
Kosteudenhallintakoordinaattori -PRO29.1.2019 klo 9.00 - 16.00. Aloituspäivä Hämeenkylänkartanossa, Juustenintie 1, VantaaVantaa 29.1.2019 -Hakuaika 10.12.2018 - 24.1.2019ToimialaTalonrakennus ja kiinteistöKohderyhmäKoulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on vahva rakennusalan koulutus ja kokemus sekä edellytykset toimia kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävissä. Kosteudenhallintakoordinaattorilta edellytetään tyypillisesti vastaavaa pätevyyttä, kuin kohteen vastaavalta työnjohtajalta.SisältöVahvan osaamisen pohja kosteudenhallintaan liittyvän rakennusfysiikan koulutuksella. Mielenkiintoiset caset tekevät päivästä erinomaisen hyödylliset:- Rakennusfysiikka 29.1.2019.- Rakennusfysiikka, kosteudenhallinta 30.1.2019.Kosteudenhallintakoordinaattorikoulutus (sisällössä huomioitu kaavaillun FISE:n kosteudenhallintakoordinaattoripätevyyden alustavissa kaavailuissa olevat asiat):- Suunnitteluvaiheenohjaus ja valvonta 5.2.2019.- Työmaatoteutuksenohjaus ja valvonta 6.2.2019.- Käyttöönottovaiheenohjaus ja valvonta 12.3.2019.- Kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävät 19.3.2019.- Seminaaripäivä/ Näyttötyö, useita mahdollisuuksia vuodessa.PRO-osaajanlisäpäivät, joilla syvennetään osaamista:- Märkätilarakentaminen 13.3.2019.- Erityisosa-alueet ja kosteudenhallinnanjohtaminen 9.4.2019.Koulutus henkilökohtaistetaan huomioiden aiemmin hankittu osaaminen. Opiskelija osallistuu koulutukseen siinä puitteissa, mitä ammattitaidon vahvistaminen edellyttää. Koulutus muodostuu koulutuspäivistä, tentistä sekä näyttötyöstä.TavoitteetKoulutuksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää opiskelijan valmiuksia toimia kosteudenhallintakoordinaattorina ja opettaa hyödyntämään Kuivaketju10:n mukaista toimintamallia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton