Saunatilan suunnittelu
Sauna on meille suomalaisille melkeinpä pyhäasia. Se on paikka, jossa puhdistaudutaan ja rentoudutaan. Siksi hyvin toimivalla ja tunnelmallisella saunalla on iso merkitys osana laadukasta asumista. Hyvät löylyt eivät kuitenkaan ole itsestään selvyys. Suunnittelemalla ja mitoittamalla tilan rakenteet, materiaalit, kiuas, ilmanvaihto ja valaistus oikein, saadaan saunasta tarkoituksen mukainen tila, joka palvelee saunojia parhaalla mahdollisella tavalla.
Tässä artikkelissa keskitytään saunatilan mitoitusta ja rakenteita koskeviin rakennusmääräyksiin sekä hyvän rakentamistavan mukaisiin ohjeisiin, jotka tulee huomioida suunnittelussa.
Kosteustekninen toiminta
Saunatiloihin kohdistuu poikkeuksellisen suuri kosteusrasitus verrattuna muihin huone- ja asuintiloihin. Olennainen vaatimus niin sauna kuin muidenkin rakennuksen tilojen suunnittelussa on, että tilat tulee suunnitella ja rakentaa siten, ettei siitä aiheudu käyttäjille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille.
Info
Rakennusmääräykset velvoittavat märkätilojen suunnittelusta seuraavaa:
- Vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin.
- Lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiaan päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys.
- Vedeneristyksen tulee olla riittävän sitkeä, jotta se saumoineen kestää rakennustyön aikaiset rasitukset ja käytön aikaiset alustan liikkeet.
- Vedeneristyksenä toimiva lattianpäällyste tai lattiapäällysteen alla oleva vedeneristys on ulotettava riittävän korkealle seinälle sekä liitettävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen estämään veden pääsy seinä- ja lattiarakenteiden sisään.
- Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Vedeneristyksen ja lattiakaivon liitoksen on oltava niin tiivis, että vesi ei pääse vedeneristyksen alapuolisiin rakenteisiin vaikka vedenpinta kaivossa nousisi liitoksen yläpuolelle.
Lämmöneristystä koskevat vaatimukset
Saunatilan lämmöneristys on myös toteutettava huolella, jotta kuuma ilma pysyisi saunatilassa eikä aiheuttaisi viereisiin rakenteisiin ja tiloihin vaurioita. Hyvin ja tiiviisti eristetty sauna myös lämpiää nopeammin ja pitää yllä saavutetun lämpötilan paremmin.
Lämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan rakennusosien lämmönläpäisykertoimina U käytetään seuraavia vertailuarvoja:
seinä | 0,17 W/m2K |
---|---|
hirsiseinä (n.180mm) | 0,40 W/m2K |
yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja | 0,09 W/m2K |
ryömintätilaan rajoittuva alapohja | 0,17 W/m2K |
maata vastaan oleva rakennusosa | 0,16 W/m2K |
ikkuna, kattoikkuna, ovi | 1,0 W/m2K |
Info
Rakennusmääräykset velvoittavat lämmöneristyksestä seuraavaa:
- Rakennuksen tilojen rakennusosien tulee olla lämpö- ja kosteusteknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että tilassa voidaan saavuttaa käyttötarkoituksen edellyttämät sisäilmasto-olot energiatehokkaasti.
- Erityisen lämmintä tai jäähdytettävää kylmää tilaa rajoittavien rakennusosien on lisäksi oltava lämpö- ja kosteusteknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, ettei viereisten huonetilojen käytölle eikä rakenteille aiheudu haittaa.
- Sekä rakennuksen vaipan että tilojen välisten rakenteiden tulee olla niin ilmanpitäviä, että vuotokohtien läpi tapahtuvat ilmavirtaukset eivät aiheuta merkittäviä haittoja rakennuksen käyttäjille tai rakenteille ja rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä voi toimia suunnitellusti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden liitosten ja läpivientien suunnitteluun sekä rakennustyön huolellisuuteen. Rakenteisiin on tarvittaessa tehtävä erillinen ilmansulku.
OHJEITA SAUNATILOJEN SUUNNITTELUUN
Tilamitoituksen periaatteet
Saunatilan koon mitoitukseen vaikuttaa ensisijaisesti käyttäjien lukumäärä. Laudepituudeksi tulee varata 600 mm henkilöä kohden ja istuintason syvyydeksi 450...900 mm. Jalka- ja porrastason leveyden tulisi olla 300…400 mm sekä porrastasojen nousun enintään 300 mm. Tavallisesti saunan tilamitoituksessa huonekorkeus on 2000...2200 mm siten, että istuintason ja katon väliseksi tilaksi jää 1000...1200 mm.
Lauteiden sijoitustavalla on myös vaikutusta tilan mitoitukseen. Lauteiden tyypillisimmät sijoitustavat ovat: suorat yhdellä seinällä, kulmittain, vastakkain tai kehänä kiukaan ympärillä. Suora laude on tavallisin ja rakenteeltaan yksinkertaisin laudetyyppi.
Lauteiden rakenne
Lauteiden koolla on vaikutusta kiinnitykseen ja tuentaan. Esimerkiksi pienet lauteet voidaan tukea seinistä, keskisuuret seinistä ja lattiasta ja suuret vain lattiasta käyttämällä puu- tai teräskannatteita. Puukannatteiden etäisyys toisistaan saa olla enintään 600 mm lauteiden pituussuunnassa. Kannatteiden kiinnitys tehdään 45 mm x 70 mm kokoisten seinään kiinnitettyjen poikittaistukien päälle. Myös lattiaan tuettujen lauteiden lattiatuet tehdään vähintään saman vahvuisesta puutavarasta. Korkeuden säätöä varten lattiatukien alapäähän kiinnitetään säädettävät teräksiset tallat. Roustumisen estämiseksi kiinnityksessä käytetään sinkittyjä teräsnuloja tai messinkisiä tai sinkittyjä ruuveja.
jänneväli | kannatteen koko |
---|---|
45 mm x 95 mm | |
2000...2500 mm | 45 mm x 120 mm |
2500...3000 mm | 45 mm x 145 mm |
jännevälikannatteen koko45 mm x 95 mm2000...2500 mm45 mm x 120 mm2500...3000 mm45 mm x 145 mm
Laudetasot tulisi tehdä lämpöä heikosti sitovasta höylätystä puusta, esimerkiksi vähäoksaisesta kuusesta, haavasta tai abachista. Tiikki kestää myös hyvin kulutusta ja kosteutta, mutta se kuumenee löylyssä. Männyn haittana on sen pihkaavuus.
Laudelautojen paksuus on tavallisesti 22 mm tai 28 mm ja leveys 95 mm tai 120 mm. Lautojen yläpinnan särmät tulee olla pyöristetty käyttömukavuuden vuoksi. Laudat asennetaan 10 mm välein toisistaan ja kiinnitys tapahtuu ruuveilla alapuolelta poikittaistukiin (28 mm x 95 mm). Istuintasojen poikittaistukien etäisyys toisistaan saa olla enintään 600 mm.
Turvallisuuden varmistamiseksi kiukaan ympärille tulee rakentaa suojakaide, jolla estetään horjahtaminen kuumalle kiukaalle. Jos lauteille nousuun tarvitaan enemmän kuin kaksi askelmaa, porras tulee varustaa joko lattiaan tai seinään kiinnitetyllä kaiteella, joka rakennetaan kiukaan suojakaiteen tapaan.
Kiukaan vaikutus saunatilan mitoitukseen
Saunatilan mitoitukseen vaikuttaa edeltävien lisäksi kiukaan tilantarve ja lämmitystapa. Puukiuas vaatii hieman enemmän tilaa ja suojaetäisyyttä kuin sähkökiuas. Tämän lisäksi puukiukaassa on huomioitava hormin vaatima tilan tarve sekä palotekninen suojaus.
Puukiukaiden suojaetäisyydet palava-aineisiin rakenteisiin ovat kiukaan etupinnasta 1000 mm, takapinnasta 500 mm ja sivupinnasta 500 mm. Näitä etäisyyksiä voidaan tarvittaessa pienentää 50 % yksinkertaista ja 75 % kaksinkertaista kevyttä suojusta käytettäessä.
Suojaetäisyydet ovat alapinnassa 250 mm ja yläpinnassa 1200 mm. Yläpinnan etäisyyttä voidaan pienentää 25 % yksinkertaista ja 50 % kaksinkertaista kevyttä suojusta käytettäessä.
Yksinkertainen kevyt suojus voidaan tehdä esimerkiksi 7 mm paksuisesta palamattomasta kuituvahvisteisesta sementtilevystä tai kalsiumsilikaattilevystä. Suojaus voidaan myös toteuttaa vähintään 1 mm paksuisesta kuumasinkitystä pellistä, jonka kiinnityspisteet ovat 40... 50 cm välein. Kaksinkertainen kevyt suojus tehdään kahdesta edellä mainitusta levystä tai pellistä.
Kiukaan tulipesän edessä oleva puu tai muu palava-aineinen lattia tulee suojata metallilevyllä, joka liittyy tiiviisti lattiaan ja tulisijaan. Suojattavan alueen tulee ulottua vähintään 100 mm luukun molemmille sivuille ja vähintään 400 mm sen eteen.
Sähköllä lämmitettävien alle 20 kW tehoisten sähkökiukaiden asennuksessa on noudatettava voimassa olevia sähköturvallisuusmääräyksiä sekä kiukaan mukana tulevia valmistajan asennusohjeita. Asennusohjeen suojaetäisyyksiä palavamateriaalisista rakenteista ei saa alittaa. Saunan vähimmäiskorkeus on kiuaskohtainen, mutta aina vähintään 1900 mm.
Saunatilan ikkunat ja ovet
Saunatiloissa, joko löylyhuoneessa tai pesuhuoneessa on suositeltavaa olla pienehkö ikkuna, jotta tilaan saadaan valoisuutta ja avarampi tilavaikutelma. Ikkunan kautta voidaan myös tehostaa jälkituuletusta.
Saunatiloihin asennettavien ovien tulee olla kosteisiin tiloihin tarkoitettuja. Tällaisia ovia ovat esimerkiksi paneeli-, peili- tai lasiovet. Saunan paneeliovi on molemmin puolin paneloitu ja kosteuseristetty eikä siinä ole erillistä lämmöneristystä. Saunan ovessa olisi kuitenkin hyvä olla lasia valoisuuden ja tilantunnun lisäämiseksi. Kokolasinen ovi tehdään aina karkaistusta turvalasista.
Kulkutien ovelta lauteille tulisi olla riittävän kaukana polttavasta kiukaasta. Jos kiuas on oven vieressä, kannattaa saranointi tehdä kiukaan puolelta. Oven tulee avautua saunatilasta ulospäin. Oviaukon vähimmäisleveydeksi riittää 600 mm (ovi SO 7). Oven tulee olla kynnyksetön ja allapuolisen ilmaraon ainakin 50 mm korkea.
Pintarakenteiden ominaisuudet
Saunan pintaverhouksilta edellytetään pientä lämmönvaraamiskykyä, jotta lämpöä ei kulu rakenteiden lämmittämiseen eivätkä pinnat polta ihoa. Lisäksi pintamateriaalin on kestettävä hyvin kuumuutta ja kosteutta. Materiaalin on myös pystyttävä sekä sitomaan että luovuttamaan kosteutta. Puu täyttää parhaiten nämä ominaisuudet. Vähäoksainen kuusi sopii erinomaisesti saunan kaikkiin pintoihin.
Seinä- ja kattopinnoissa höylättyjen pintaverhouslautojen siistiin kiinnittämiseen suositellaan piilonaulausta. Lahoamattomuus edellyttää, että saunan kostea ilma pääsee tuulettumaan pois verhouksen takaa. Vaakapaneloinnissa pystyssä olevien alusrimojen väliin syntyy ilmarako jolloin tausta pääseen hyvin tuulettumaan. Tällön myös saunaa korjattaessa on helpompi uusia alimpia huonokuntoisia vaakalautoja. Puista seinäverhousta ei kuitenkaan tule asentaa lattiaan asti. Puulämmitteisen kiukaan yhteydessä on huomioitava kiukaan yläpuolisen katton suojaus, joka tehdään palomääräysten mukaan käyttäen esimerkiksi kuitusementtilevyjä.
Saunan lattianpäällysteenä voidaan käyttää tavallista kostean tilan lattiapinnoitetta. Alapohjan ollessa lämmöneristetty, on päällysteen oltava vesitiivis tai alusrakenne on eristettävä kosteutta vastaan kermieristyksellä. Vesitiiviinä päällysteenä voidaan käyttää kosteisiin tiloihin tarkoitettua muovimattoa hitsatuin saumoin, jolloin kermieristys voidaan jättää pois. Betonilattia päällystetään tavallisesti keraamisilla laatoilla, joiden on hyvä olla karheita tai nastapintaisia liukastumisen estämiseksi. Lattia tehdään kaltevaksi lattiakaivoon päin. Lattian vähimmäiskaltevuudet ovat: puulattia 1:30, laatoitettu lattia 1:100 ja muovimatolla päällystetty lattia 1:100.
Saunan LVIS tekniikkaa käsittelevä artikkeli on luettavissa täältä.
Lähteet:
Rakennusmääräyskokoelma
RT-kortisto