• Etusivu
  • Rakentaminen

Salaojien asennus, huolto ja korjaus

Vedet pois perustusten luota

Rakentajan toimitus
Päivitetty 06.11.2023
Salaoja_1338

© Rakentaja.fi

Salaojien tarkoitus on johtaa vesi pois rakennuksen läheisyydestä. Mikäli salaojia ei ole, päätyy liiallinen vesi rakennukseen, ja tällöin rakenteisiin kertyy ylimääräistä kosteutta. Salaojien ja salaojituskerroksen sijoituspaikka on rakennuksen ulkopuolella, sen ympärillä. Kun salaojaputken sijaintia määritellään suhteessa viereiseen seinäanturaan tai vaihtoehtoisesti matalaan perustettuun perusmuuriin, tulee salaojaputken kokonaisuudessaan olla seinäanturan alapuolella. Joka tapauksessa salaojat tulee sijoittaa niin syvälle maahan, että ne eivät pääse talvisin jäätymään.

Salaojan tarkastuskaivot ovat huoltopisteitä, joiden kautta salaojat voi tarvittaessa huuhdella.

Salaojaan kertyvät vedet ja katolta sadevesiviemäriin kootut sadevedet johdetaan yhteisen perusvesikaivon kautta kunnalliseen sadevesiviemäriin, avo-ojaan tai maahanimeytykseen.

Info

Info

Muista!

Salaojiin ei koskaan johdeta katolta sadevesiä, vaan niitä varten asennetaan oma järjestelmänsä.

Salaojien asennus

Perustusten ja alapohjan kuivana pysymisestä vastaavan salaojan asentamisessa kannattaa olla huolellinen, sillä sen toimintahäiriöt ja korjaaminen tulevat helposti kalliiksi. Laadukkaan ja toimivan salaojajärjestelmän takaavat luotettavat materiaalit sekä huolellisesti toteutettu työ. Suosittelemme, että salaojien asennukseen käytetään ammattilaista. Varsinkaan kaivinkoneen käyttö ei ole aloittelijan puuhaa, eikä lapionvarressa heiluminen millään tavalla mielekästä. Salaojien kaivuutyö on suuri, mutta ehdottomasti kannattava urakka.

Salaojien tyypilliset vauriot

Salaojien toimiessa huonosti (tai ei ollenkaan) on korjaustyöt aloitettava ongelman aiheuttajan selvittämisellä. Kun ongelman aiheuttaja on selvillä, on korjauksen lopputulos pysyvämpi ja helpompi tehdä. Vanhemmissa kiinteistöissä salaojaputket saattavat olla materiaaliltaan tiiltä tai muovia. Tällaisten salaojaputkien halkaisijat ovat nykypäivän mittapuun mukaan liian pieniä, vaikka salaojat muuten toimisivatkin. Salaojan sorakerros voi myös olla vanhemmissa kohteissa liian ohut tai tehty jopa vääränlaisesta maa-aineksesta. Myös salaojan asennuksessa on saattanut sattua asennusvirheitä, kuten notkokohdan syntyminen koko putken pituusmatkalla. Ajan kuluessa myös puiden sekä kasvillisuuden juuristo on saattanut päästä tukkimaan salaojaa.

Selkeitä merkkejä salaojien toimimattomuudesta on kosteuden nousu rakenteisiin ja siitä seuraavat mahdolliset terveydelliset ja rakenteelliset ongelmat sekä kosteus- ja mikrobivauriot rakennuksen alapohjassa olevissa rakenteissa. Kosteusongelmia epäiltäessä kannattaa ottaa yhteyttä alan ammattilaiseen, joka kykenee paikallistamaan mahdollisesti hyvinkin piilossa olevat ongelmakohdat.

Korjauksista/huolloista

On tärkeää, että maa viettää poispäin rakennuksesta. Salaojien tarkastuskaivoista on helppo tarkistaa vedenpinnan taso; jos vedenpinta on liian korkealla, pumpataan liika vesi pois sadevesikaivoon. Routaeristystä lisäämällä voidaan taas vaikuttaa maanpinnan routimiseen ja sitä myötä tapahtuvaan salaojan liikkumiseen ja jäätymiseen.

Mikäli salaoja on päässyt tukkeutumaan maa-aineksesta muusta syystä kuin putken painumisesta, voidaan salaojaa yrittää avata paineellisen veden avulla. Veden suihkutus aloitetaan tarkastuskaivosta ja katsotaan, että vesi pääsee valumaan toiseen kaivoon. Aina tämä ei onnistu, sillä putki on voinut rikkoutua – siinä tapauksessa vaihtoehtona on putken uusiminen.

Rakentaminen
sadevesijärjestelmät
salaojat
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20161_45137.jpg
Uponor- salaoja- ja sadevesijärjestelmä
Talon perustuksen ja ympäristön suojaaminen veden aiheuttamilta haitoilta on ehdottoman tärkeää sekä rakennukselle että sen asukkaille. Salaoja kerää maassa olevan veden pois perustusten luota. Tarvittaessa se varmistaa myös, ettei pohjaveden pinta pääse nousemaan liian lähelle talon alapohjaa. Putkiston huoltoa varten tarvitaan salaojakaivo joka toisessa mutkakohdassa. Salaojakaivo sijoitetaan rakennuksen jokaiseen nurkkaan. Sadevesiviemäri johtaa katolta valuvat sadevedet pois, jotta ne eivät keräänny lammikoiksi pihalle ja muodosta uhkaa perustusten ja kellarien kuivuudelle. Sadevesiviemärit alkavat heti kourujärjestelmään kuuluvien syöksytorvien alta. Niiden väliin sijoitetut rännikaivot siivilöivät ensin suurimmat roskat pois.Piha-alueen nopea kuivuminen keväällä ja sateiden jälkeen varmistetaan sijoittamalla sopivaan paikkaan siiviläkannella varustettu sadevesikaivo. Se viemäröidään suoraan perusvesikaivoon. Salaojan ja sadevesiviemärin johtamat vedet kootaan perusvesikaivoon. Salaojaputken liittymässä kaivon sisällä oleva padotusventtiili varmistaa, että tulvatilanteissakaan vedet eivät pääse nousemaan salaojien kautta takaisin talon perustuksiin. Perusvesikaivosta vedet viemäröidään edelleen joko kunnalliseen sadevesiviemäriin tai läheiseen avo-ojaan tai imeytetään esimerkiksi kivipesän kautta tontin maaperään. Toimiva kuivatus suojaa talon rakenteet kosteus-, home- ja routavaurioilta sekä estää tulvat kellarissa ja lammikot ja keväiset jäätiköt kulkuväylillä.
202012_67777.jpg
Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?
Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.
20173_48483.jpg
Kellari kuivaksi oikein tehdyllä salaojaremontilla
Kostea, tunkkainen kellari, jossa seinän rappaukset kupruilevat, on tyypillinen näky useissa kerros- ja omakotitaloissa. Moni haluaisi ottaa kellaritilat hyötykäyttöön. Terve, hengittävä ja energiatehokas kellarin seinä on mahdollista toteuttaa rakennusfysiikan peruslakeja hyödyntävällä ratkaisulla. Toteutus kannattaa yhdistää linjasaneeraukseen tai erilliseen salaojaremonttiin.
20072_3487.jpg
Aluskate pidentää kattosi ikää
Varsinainen katemateriaali suojaa kattorakenteita sateelta ja lumelta – mutta kosteuden varsinainen pysäyttäjä on katteen alle asennettava aluskate. Katteen alle pääsee aina kosteutta. Tuiskuava lumi löytää tiensä esimerkiksi tiilikatteen alle ja kondensoituva kosteus pääsee kattorakenteisiin, ellei aluskate sitä pysäytä. Aluskatteen laatuun kannattaa panostaa – muutaman kymmenen euron säästö aluskatevalinnassa ei kannata. Laadukas aluskate on halpa vakuutus katollesi!
201411_41557.jpg
Kelluva lattia on paras askeläänen eristäjä
Kaksi- tai useampikerroksisessa taloissa yläkerrasta ei pitäisi kantautua ääniä toisiin tiloihin. Kävelyn, puheen, television ja musiikin äänien kuuluu jäädä kerrokseen, jossa niitä soitetaan. Samoin kävelyn ääntä ei pidä kuulla alakerrassa.
20073_4051.jpg
Avautuva Lumon lasiseinä tuo uusia ideoita ulko- ja sisätiloihin
Lumon lasiseinä luo uusia mahdollisuuksia muunnella tiloja ja niiden käyttötarkoitusta. Sillä voidaan jakaa ja laajentaa ravintola- ja liiketiloja sekä muita tiloja, joissa vaaditaan helppoa muunneltavuutta. Kokonaan sivuun käännettynä lasit vievät vähän tilaa. Tyylikäs ulkonäkö istuu hyvin ympäröivään arkkitehtuuriin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton