• Etusivu
  • Rakentaminen

Sadevedet, salaojat ja patolevyt

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.04.2025
Salaojat

Salaojat asennetaan vettä hyvin läpäisevän salaojituskerroksen, salaojasoran sisään.

Kuivat perustukset pitävät rakennuksen kuivana. Perustuksista lähtee koko rakennuksen rakentaminen ja se onkin tehtävä huolella. Kantavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota veden ja kosteuden kulkeutumiseen rakenteessa. Mm. maasta nouseva kosteus sekä sade yms. vedet rasittavat perustuksia.

Jo rakennusta suunniteltaessa on otettava huomioon rakennuksen korkeusasema sekä pinta- ja pohjavedet. Kunnollinen rakennuspohjan kuivatusjärjestelmä pitää perustukset terveinä.

Sade- ja sulamisvedet

Sade- ja sulamisvedet on johdatettava pois rakennuksen vierestä mm. muokkaamalla maa rakennuksen ympärillä poispäin viettäväksi. Kolmen metrin matkalla korkeuseron tulisi olla 150 mm. Rakennuksen läheisyydestä sadevesi johdatetaan pois esim. sadevesiviemäreillä tai ojilla. Rinnerakentamisessa ylhäältä tulevat vedet ohjataan rakennuksen ohi. Pintamaan tulisi olla niin tiivistä, että vesi ei pääse siitä läpi.

Hulevesi on esimerkiksi maan pinnalta ja rakennuksen katolta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Vesien ohjausreittien suunnittelun yhteydessä tulisi aina huolehtia, että reitin tukkeutuessa vedelle olisi vapaa ns. tulvareitti. Sadevesiviemärit sijoitetaan selkeisiin linjoihin. Putkien suositeltavat peitesyvyydet ovat 1,5 m Etelä-Suomessa, 1,8 m Keski-Suomessa ja 2,2 m Pohjois-Suomessa.

Huom! Sadevesiä ei saa johdattaa salaojiin!

Salaojat

Kapillaarinen vesi maasta ehkäistään salaojakerroksella, joka on yleensä karkeaa kiviainesta, sekä kosteuden- ja vedeneristyksillä. Salaojakerrokset ja putket asennetaan rakennuksen ympärille, sekä tarvittaessa sen alle. Salaojaputkien korkeimman kohdan tulee olla vähintään 0,4 m viereisen tai yläpuolisen maanvastaisen lattian alapinnan alapuolella. Alapohjan alla salaojaputken tulee olla kapillaarisen nousun katkaisevan salaojituskerroksen alapuolella. Viereiseen seinäanturaan tai matalaan perustetun perusmuurin anturaan nähden salaojaputken tulee olla joka kohdassa sen alapintaa alempana.

<p data-block-key="snfrm">Kapillaarikerros estää veden kapillaarisen nousun maasta. Mitä karkeampaa maa-aines on, sitä tehokkaammin se estää veden / kosteuden nousun.</p>
Kapillaarikerros estää veden kapillaarisen nousun maasta. Mitä karkeampaa maa-aines on, sitä tehokkaammin se estää veden / kosteuden nousun.

Salaojaputkien jäätyminen on myös estettävä. Vaikka rakennuksen vierellä käytetäänkin routaeristystä, salaojaputken tulisi olla vähintään 500 mm etäisyydellä maanpinnasta. Routasuojaamattomien salaojien peitesyvyyden tulee olla vähintään 0,8 m Etelä-Suomessa, 1,0 m Keski-Suomessa ja 1,2 m Pohjois-Suomessa. Salaojaputkien sisähalkaisijan vähimmäiskoko on 90 mm.

"Salaojaputkiin päin kallistetulle kaivupohjalle rakennettavan salaojituskerroksen paksuuden tulee olla alapohjan alla vähintään 0,2 m. Tämän salaojituskerroksen tulee olla suorassa yhteydessä alapohjan alla tai perustusten ulkopuolella olevia salaojaputkia ympäröiviin salaojituskerroksiin. Rakennuksen alta salaojituskerrosta jatketaan rakennuksen ulkopuolista salaojaputkea ympäröivään salaojituskerrokseen sokkelipalkkien tai perusanturoiden ali tai anturoihin tehdään salaojituskerroksen kohdalle riittävä määrä veden virtauksen mahdollistavia reikiä." (RakMK C2)

"Salaojaputkea ympäröivän salaojituskerroksen paksuuden tulee olla putken alla ja sivuilla vähintään 0,1 m ja päällä vähintään 0,2 m. Perusmuuria, sokkelipalkkia tai kellarin seinää vasten olevan pystysuuntaisen salaojituskerroksen paksuuden tulee olla vähintään 0,2 m." (RakMK C2)

Salaojajärjestelmään on asennettava vähintään yksi lietepesällinen kokoojakaivo. Järjestelmän tarkastamisen ja puhdistamisen kannalta tulee asentaa riittävä määrä tarkastuskaivoja ja putkia. Salaojaputkien tulee viettää kaivoon päin vähintään 1:200 ja poikkeustapauksissakin minimissään 1:333. Tavallinen kaltevuus on 1:100. Salaojakaivon nimellishalkaisija on vähintään 315 mm ja lietepesän korkeus on vähintään 200 mm. Tarkastusputken nimellishalkaisija on yleensä 200 mm.

Patolevy

Patolevyn tarkoitus on poistaa kosteutta perustuksista. Lämpimästä sokkelista vesihöyry kondensoituu patolevyn pintaan ja valuu salaojiin. Patolevy muodostaa kapillaarikatkon ja veden valutuskerroksen. Lisäksi se estää ympäröivässä maassa olevan veden kosketuksen perusmuuriin. Kuivatettavan rakenteen patolevyä vasten olevan pinnan tulee läpäistä vesihöyryä.

Patolevyn asennusohjeita löytyy esimerkiksi tuotteen valmistajien sivustoilta. Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.

<p data-block-key="izhse">Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.</p>
Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.

Lähteet:
Rakentamismääräyskokoelma
RT-kortisto

Rakentaminen
sadevesijärjestelmät
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20107_22627.jpg
Kaunis ja kestävä Sadetar
Toimivan kattokokonaisuuden viimeistelee tyylikäs ja toimiva sadevesijärjestelmä. 150 neliön katolla 20 mm:n sade tarkoittaa 3000 litraa poisjohdettavaa vettä, kaatosateessa, vieläkin suurempaa määrää, joten kestävyyttä vedenpoistossa tarvitaan. Icopalin Sadetar selviää haasteesta voittajana, siksipä Icopal myöntääkin Sadetar-sadevesijärjestelmälle kymmenen vuoden takuun!
myyrinkarin taloyhtiö myyrmäessä
Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?
Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.
20219_72267.jpg
Toimimaton ränni voi johtaa kosteusongelmiin
Kesän sade- ja ukkoskuurot pistävät katon ja erityisesti sadevesijärjestelmät koville. Ränneissä puutteelliset huollot näkyvät heti − hallitsemattomasti kouruista yli valuva vesi kastelee ulkoseinän ja sokkelin. Ongelman jatkuessa se altistaa rakennuksen kosteusvaurioille. Ennen kesän sateita on hyvä varmistaa, ettei sadevesijärjestelmät ole tukkiutuneet lehdistä, havuista tai muista roskista.
Viikon kysymys mietityttää.
Viikon kysymys: Vanhan hirsisaunan eristäminen?
Kysymys:Kyseessä on n. 60 v. vanha hirsirunkoinen rantasauna. Remontoimme sitä sisäpuolelta. Remppamiehemme ehdotti sisäpuolelle seuraavaa: pystykoolaus, sen päälle hopeapaperi, sen päälle vaakakoolaus ja sitten panelointi. Mietityttää voiko vanhaan rakennukseen käyttää uudenaikaista hopeapaperia. Syntyykö paperin ja hirren väliin kondensaatiovettä? Saunaa ei ole lämpöeristetty ja se on pääasiallisesti käytössä vain kesäaikaan.
20143_38257.jpg
Luotettavaa tekniikkaa
Bosch -lämpöpumpun harkittu kokonaisuus erottuu edukseen luotettavuuden ja laadun ansiosta. Miellyttävä ulkoasu on yksi Compress AA -lämpöpumpun monista eduista.
Neljä upeaa valaisinta: Pillar Tilt, Spike, Luxor ja Kartano Pole.
Syksyn pihavalaisinäänestys on ratkennut - katso äänestäjien suosikki
Syyskuussa (5.–26.9.2023) järjestetyssä pihavalaisinäänestyksessä lukijat saivat valita suosikkivalaisimisensa neljän ehdokkaan joukosta. Ääniä annettiin 1 338 kappaletta, ja suurimman äänipotin keräsi Airamin Luxor-aurinkokennovalaisinsetti, jolla saa valaistua pihapolkuja ja puutarhan reuna-alueita ilman ylimääräisiä sähkövetoja. Kaikkien äänestäjien kesken arvotun palkinnon voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Voittaja valitsi itselleen Kartano Pole -valaisimet.
Punertavaa palahuopakattoa ollaan asentamassa katolle.
Bitumikate sopii suomalaiseen maisemaan
Bitumikatteet – tuttavallisemmin huopakatteet – ovat tuttuja kattomateriaaleja erityisesti huviloiden, piilopirttien, rantamökkien ja muiden vapaa-ajan asuntojen katoilla. Yhtälailla bitumikate istuu omakotitalon katteeksi – se voi olla eleettömän tyylikäs, tasainen pinta tai rakennuksen tyyliä korostava kuviollinen, muotoonleikattu kattolaattakate. Bituminen kate näyttää hyvältä isolla, monimuotoisella huvilan tai omakotitalon katolla yhtälailla kuin pienen mökin kodikkaana katteena.
20107_22495.jpg
Sääolot huomioitava puumateriaalien valinnassa
Puupintoja koettelevat sääolot on tärkeää huomioida puumateriaalien valinnassa ja huollossaSuomen sateinen ilmasto ja ilmastonmuutos asettavat omat haasteensa ja vaatimuksensa puupinnoille. Julkisivut ovat osin räystäiden ja muiden rakenteiden suojaamia, mutta pihan rakenteiden, kuten terassien, laitureiden ja aitojen puupinnat ovat jatkuvasti säälle altistuneita. Puupintaisia julkisivuja on Suomessa niin julkisissa rakennuksissa kuin omakotiasunnoissa ja mökeissä. Lisäksi puuta käytetään pihojen rakenteissa ja kalusteissa. Pientaloissa puujulkisivujen suosio on ollut myös vahvassa kasvussa. Ulkopintojen osalta on tärkeää ottaa sääolosuhteet huomioon puumateriaalin, puun suojauksen ja pinnoitteen tai maalin valinnassa ja huollossa.Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa ovat maantieteellisesti otollisia alueita puurakentamiselle. Euroopan osalta Atlantin rannikon ilmasto on selvästi ankarampi kuin Suomen ja etenkin Pohjois-Suomen ilmasto. VTT:n erikoistutkija Hannu Viitasen mukaan tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Suomessa on perinteisesti ollut pakkastalvia ja lämpötilat eivät nouse jatkuvasti homeelle ja laholle otollisiin lämpötiloihin.Ilmaston vaikutukset ovat moninaisia, sillä esimerkiksi sademäärät, ilman kosteus, lämpötila ja sen vaihtelu, tuulisuus ja auringon säteily vaikuttavat ulkoseiniin ja pihojen puurakenteisiin kohdistuvaan säärasitukseen. Perinteisesti loppukesä ja erityisesti syksy, jolloin sateet tulevat pääosin vetenä, ovat haastavinta aikaa puurakenteille. Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa puupinnoille, mikäli talvet ovat yhä lämpimämpiä, jolloin vesi tulee enemmissä määrin sateena myös talviaikaan. – Julkisivut ja puiset ulkorakenteet altistuvat entistä enemmän säiden vaikutuksille. Etenkin parvekkeet, aidat ja laiturit ovat erityisesti koetuksella. Puupinnat, joissa ei ole sateensuojaa lainkaan, altistuvat sateelle ja säärasitukselle huomattavasti.– Sään vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan aluksi laajalla alueella vallitsevaa suurilmastoa, ns. makroilmastoa. Ilmaston vaikutuksissa tulee ottaa huomioon myös pienilmasto ja paikallisilmasto, kuten se, miten muut rakennukset ja rakenteiden yksityiskohdat suojaavat ulkoseinää, Viitanen jatkaa.Puurakentamisella on mahdollista saavuttaa hyvinkin pitkä rakennuksen kestoikä. Suomesta löytyy yli satavuotiaita julkisivuja, joissa on edelleen alkuperäinen puumateriaali. Kokonaisrakenteen laatu tärkeää, ja pienetkin yksityiskohdat, joista vesi voi päästä sisään rakenteisiin, on huomioitava. Myös valittu puumateriaali, pinnoitetyyppi ja säännöllinen huolto ovat tärkeitä seikkoja. – Materiaalien osalta laudan paksuuden tulisi olla riittävä. Esimerkiksi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa paljon käytetty kuusilauta täyttää paikalliset vaatimukset. Pintakäsittelyyn olisi hyvä kuulua ns. kolmen kerran käsittely ja maalin on oltava riittävän tiivistä, ettei vesi mene siitä läpi. Pintakäsittelyn valinta tehdään sen mukaan, minkälainen puupinta ja rakenne ovat kyseessä, Viitanen sanoo.
20232_80877.jpg
Näin tiskiallas pysyy puhtaana - katso vinkit eri materiaaleille
Tiskiallas on yksi kodin käytetyimmistä esineistä, joka voi toimia päivän mittaan niin käsien, likaisten astioiden kuin multaisten kasvistenkin pesupaikkana. Tiskialtaan puhtaanapito kannattaakin ottaa osaksi arjen rutiineja, sillä ajan mittaan altaasta voi tulla epäsiistin näköinen bakteeripesä, mikäli sen asianmukaisesta puhdistuksesta ei huolehdita.
20209_66625.jpg
Uusi avustus kannustaa vaihtamaan lämmitysmuotoa
Syyskuun alusta alkaen pientalojen omistajat ovat voineet hakea avustusta vaihtaessaan öljylämmitykseen kestävämpään lämmitysmuotoon. Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön. Tällä halutaan kannustaa pientalojen asukkaita siirtymään ekologisempaan lämmitykseen ja samalla osallistumaan hiilineutraali Suomi vuonna 2035 tavoitteeseen.Uutta avustusta voidaan myöntää öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.6.2020 jälkeen ja vuoden 2022 lopulle saakka. 4000 euron avustuksen saa ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön siirryttäessä. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2500 eurolla. Fossiilisia polttoaineita käyttäviin lämmitysjärjestelmiin avustusta ei myönnetä, eikä öljylämmitystä voi jättää osaksi lämmitysjärjestelmää.Öljylämmityksen vaihtaminen onnistuu sujuvimmin asiantuntija-apua hyödyntäen ja toteutus tilataan avaimet käteen -ratkaisuna. Lämmitysmuutosta suunnitellessa kannattaa samalla tarkastella myös energiatehokkuuden parantamista. Esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpulla energialasku voidaan jopa puolittaa, kun se asennetaan öljykattilan tai sähkövaraajan tilalle. Maalämpöpumpulla saadaan parhaimmillaan jopa 80 prosentin säästö.Lisää avustuksesta voit lukea ELY-keskuksen sivuilta >>
kuva tummuneesta puukatosta
Näin tehtiin vanhan sisäkaton remontti - täysin uusi ilme
Vanha, erittäin tummunut harvalautainen katto ja se tunne kun hiiret rapisevat välikatolla ja mietit, milloin se hiiren jalka pilkahtaa sieltä tervapaperin läpi. Tumma katto alkoi tuntua todella matalalta ja polttamalla käsitelty sahalauta liian karkealta siivottavaksi. Seinille ei enää keksinyt mitään kaunista värisävyä, joka olisi sopinut katon väriin. Katon masentava väri sai keittiön kaapitkin näyttämään ikävän nuhjuisilta.Olisiko kattoremontti suuri urakka vai saisimmeko vietyä sen läpi pääsiäislomalla? Pitihän siitä ottaa selvää. Samalla keräsimme teille tukun vinkkejä, miten selvitä kattoremontista voittajana.
20219_72485.jpg
Millaisia asuntoja nykypäivänä ihmiset haluavat? Katso ja ylläty
VTT selvitti, miten uudet asunnot ovat muuttuneet 15 vuodessa. Rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja energiatehokkuus ovat parantuneet. Pienten asuntojen rakentamisella on vastattu kasvaneeseen kysyntään, mutta vähentyneiden asuinneliöiden vuoksi koteja on entistä hankalampi muuntaa erilaisiin tarpeisiin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton