• Etusivu
  • Rakentaminen

Sadevedet, salaojat ja patolevyt

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.04.2025
Salaojat

Salaojat asennetaan vettä hyvin läpäisevän salaojituskerroksen, salaojasoran sisään.

Kuivat perustukset pitävät rakennuksen kuivana. Perustuksista lähtee koko rakennuksen rakentaminen ja se onkin tehtävä huolella. Kantavuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota veden ja kosteuden kulkeutumiseen rakenteessa. Mm. maasta nouseva kosteus sekä sade yms. vedet rasittavat perustuksia.

Jo rakennusta suunniteltaessa on otettava huomioon rakennuksen korkeusasema sekä pinta- ja pohjavedet. Kunnollinen rakennuspohjan kuivatusjärjestelmä pitää perustukset terveinä.

Sade- ja sulamisvedet

Sade- ja sulamisvedet on johdatettava pois rakennuksen vierestä mm. muokkaamalla maa rakennuksen ympärillä poispäin viettäväksi. Kolmen metrin matkalla korkeuseron tulisi olla 150 mm. Rakennuksen läheisyydestä sadevesi johdatetaan pois esim. sadevesiviemäreillä tai ojilla. Rinnerakentamisessa ylhäältä tulevat vedet ohjataan rakennuksen ohi. Pintamaan tulisi olla niin tiivistä, että vesi ei pääse siitä läpi.

Hulevesi on esimerkiksi maan pinnalta ja rakennuksen katolta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Vesien ohjausreittien suunnittelun yhteydessä tulisi aina huolehtia, että reitin tukkeutuessa vedelle olisi vapaa ns. tulvareitti. Sadevesiviemärit sijoitetaan selkeisiin linjoihin. Putkien suositeltavat peitesyvyydet ovat 1,5 m Etelä-Suomessa, 1,8 m Keski-Suomessa ja 2,2 m Pohjois-Suomessa.

Huom! Sadevesiä ei saa johdattaa salaojiin!

Salaojat

Kapillaarinen vesi maasta ehkäistään salaojakerroksella, joka on yleensä karkeaa kiviainesta, sekä kosteuden- ja vedeneristyksillä. Salaojakerrokset ja putket asennetaan rakennuksen ympärille, sekä tarvittaessa sen alle. Salaojaputkien korkeimman kohdan tulee olla vähintään 0,4 m viereisen tai yläpuolisen maanvastaisen lattian alapinnan alapuolella. Alapohjan alla salaojaputken tulee olla kapillaarisen nousun katkaisevan salaojituskerroksen alapuolella. Viereiseen seinäanturaan tai matalaan perustetun perusmuurin anturaan nähden salaojaputken tulee olla joka kohdassa sen alapintaa alempana.

<p data-block-key="snfrm">Kapillaarikerros estää veden kapillaarisen nousun maasta. Mitä karkeampaa maa-aines on, sitä tehokkaammin se estää veden / kosteuden nousun.</p>
Kapillaarikerros estää veden kapillaarisen nousun maasta. Mitä karkeampaa maa-aines on, sitä tehokkaammin se estää veden / kosteuden nousun.

Salaojaputkien jäätyminen on myös estettävä. Vaikka rakennuksen vierellä käytetäänkin routaeristystä, salaojaputken tulisi olla vähintään 500 mm etäisyydellä maanpinnasta. Routasuojaamattomien salaojien peitesyvyyden tulee olla vähintään 0,8 m Etelä-Suomessa, 1,0 m Keski-Suomessa ja 1,2 m Pohjois-Suomessa. Salaojaputkien sisähalkaisijan vähimmäiskoko on 90 mm.

"Salaojaputkiin päin kallistetulle kaivupohjalle rakennettavan salaojituskerroksen paksuuden tulee olla alapohjan alla vähintään 0,2 m. Tämän salaojituskerroksen tulee olla suorassa yhteydessä alapohjan alla tai perustusten ulkopuolella olevia salaojaputkia ympäröiviin salaojituskerroksiin. Rakennuksen alta salaojituskerrosta jatketaan rakennuksen ulkopuolista salaojaputkea ympäröivään salaojituskerrokseen sokkelipalkkien tai perusanturoiden ali tai anturoihin tehdään salaojituskerroksen kohdalle riittävä määrä veden virtauksen mahdollistavia reikiä." (RakMK C2)

"Salaojaputkea ympäröivän salaojituskerroksen paksuuden tulee olla putken alla ja sivuilla vähintään 0,1 m ja päällä vähintään 0,2 m. Perusmuuria, sokkelipalkkia tai kellarin seinää vasten olevan pystysuuntaisen salaojituskerroksen paksuuden tulee olla vähintään 0,2 m." (RakMK C2)

Salaojajärjestelmään on asennettava vähintään yksi lietepesällinen kokoojakaivo. Järjestelmän tarkastamisen ja puhdistamisen kannalta tulee asentaa riittävä määrä tarkastuskaivoja ja putkia. Salaojaputkien tulee viettää kaivoon päin vähintään 1:200 ja poikkeustapauksissakin minimissään 1:333. Tavallinen kaltevuus on 1:100. Salaojakaivon nimellishalkaisija on vähintään 315 mm ja lietepesän korkeus on vähintään 200 mm. Tarkastusputken nimellishalkaisija on yleensä 200 mm.

Patolevy

Patolevyn tarkoitus on poistaa kosteutta perustuksista. Lämpimästä sokkelista vesihöyry kondensoituu patolevyn pintaan ja valuu salaojiin. Patolevy muodostaa kapillaarikatkon ja veden valutuskerroksen. Lisäksi se estää ympäröivässä maassa olevan veden kosketuksen perusmuuriin. Kuivatettavan rakenteen patolevyä vasten olevan pinnan tulee läpäistä vesihöyryä.

Patolevyn asennusohjeita löytyy esimerkiksi tuotteen valmistajien sivustoilta. Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.

<p data-block-key="izhse">Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.</p>
Levyä asennettaessa varmista, että nystyrät tulevat seinää vasten.

Lähteet:
Rakentamismääräyskokoelma
RT-kortisto

Rakentaminen
sadevesijärjestelmät
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

myyrinkarin taloyhtiö myyrmäessä
Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?
Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.
201910_60678.jpg
Miten kellarin sisäpuolinen eristys toteutetaan?
Kellarin sisäpuolista eristämistä harkittaessa kannattaa varmistaa ensin, että ulkopuoliset rakenteet ovat kunnossa ja toteutettu oikein. Rakennuksen ulkopuolinen vedeneristys, salaojitus ja routasuojaus ovat välttämättömät, että kosteus ei pääse rakenteisiin ja sisäpuolinen eristys voidaan toteuttaa. Myös kellaritilojen ilmanvaihdon toimivuus ja riittävyys kannattaa tarkistaa.
202011_67376.jpg
Suunnitteletko vanhan talon kunnostamista? Vielä ehdit hakea korjausavustusta
Ensi vuodelle myönnettävien korjausavustusten hakuajat ovat parhaillaan käynnissä. ELY-keskuksen avustusta rakennusperinnön hoitoon voi hakea loka-marraskuussa 2021 ja Museoviraston entistämisavusta 15.10.−30.11.2021. Tänä syksynä haettavista avustuksista annetaan päätökset keväällä 2022.
20155_43475.jpg
Optimoi kattoremontin kustannukset
Katon huono kunto tulee yleensä esille harmittavan myöhään, mikäli kuntokartoitusta ei ole tehty uuteen kotiin muutettaessa tai katon huoltoon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Katto on kotisi ja omaisuutesi tärkein suoja, joten sen on oltava hyvässä kunnossa. Uusi kestävä tiilikatto paitsi pidentää talon käyttöikää myös nostaa sen arvoa.
Valkoinen omakotitalo eritaso katolla ja mustilla tehosteilla.
Energiaselvitys on laadittavissa ilman E-lukulaskentaa
Rakenteellinen energiatehokkuus on kevennetty energiaselvityksen laatimistapa asuinrakennuksille. Rakenteellisen energiatehokkuuden ratkaisuilla hyvä energiatehokkuus saavutetaan aidosti, ei kertoimilla, ja näin ollen myös todelliset energiakulut ovat pieniä.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
A- tai B-energialuokka
Suomessa viime vuosina rakennetut pientalot ovat energiatehokkuudeltaan normirakentamista parempia. Yli puolet pientaloista saa energialuokakseen joko A tai B. Rakentamismääräysten tason mukainen talo olisi energialuokaltaan C tai D. Rakentamismääräykset tulevat vuonna 2012 kiristymään, joten panostukset uudisrakennusten energiatehokkuuteen tulevat kasvamaan.Muut uudisrakennukset eivät ole niin energiatehokkaita kuin pientalot vaan pääosin rakentamismääräysten tasolla: selvästi suurin osa on energiatehokkuudeltaan C- tai D-luokkaa.Uudisrakennusten sekä olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta voidaan ensimmäistä kertaa seurata keskitetysti. Ympäristöministeriö kerää energiatodistustiedot sekä kunnilta että erillisten energiatodistusten laatijoilta uuteen seurantajärjestelmään Tavoitteena on, että järjestelmän kautta saadaan paitsi tietoa uudesta ja olemassa olevasta rakennuskannasta myös seurataan energiatodistuksia koskevan lain toimivuutta."Energiatodistusten kautta saatava tieto on arvokasta: aiemmin tämän tyyppiset tiedot ovat olleet hajallaan. Nyt on ensimmäistä kertaa mahdollista saada selkeää, koottua tietoa suomalaisten uudisrakennusten energiatehokkuudesta", ympäristöministeriön yli-insinööri Maarit Haakana toteaa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton