Viikon kysymys: Pesuhuoneessa hometta
Kysymys:
Meillä on saunan pesutiloissa lattia ja seinät laatoitettu 10 vuotta sitten. Katossa on puupaneelia. Ilmanvaihtoventtiileinä näyttäisi olevan tulo, että poisto. Paneelikatto on kuitenkin erittäin näkyvästi homeessa. Joskus kuulee sanottavan, että pesutilojen puupintojen pintahome ei olisi terveydelle haitallista, onko tuollaisessa mitään perää, vai pitäisikö korjaustoimenpiteisiin ryhtyä välittömästi?
Vastaus:
Näkyvän homekasvuston terveyshaittaa tai vaurion laajuutta ei voi arvioida pelkän ulkonäön perusteella. Puupinnan kasvustoa ei pidä pitää automaattisesti vaarattomana. Koska katto on kysymyksen mukaan erittäin näkyvästi homeessa, syy ja vaurion laajuus on selvitettävä pian.
Tulo- ja poistoilmaventtiilien olemassaolo ei vielä kerro, että ilmanvaihto toimii riittävästi. Ilmavirrat pitää mitata ja niitä verrataan ilmanvaihtosuunnitelmaan. Samalla tarkastetaan venttiilien ja kanavien puhtaus, ilmanvaihtokoneen tai poistopuhaltimen toiminta, korvausilman kulkureitti sekä ilmanvaihdon tehostus saunomisen aikana ja sen jälkeen.
Paneelikattoa avataan sen verran, että paneelien taustapinnat, koolaus ja katon muu rakenne voidaan tarkastaa. Pesuhuoneen kattopaneelin takana pitää olla toimiva tuuletusväli. Lisäksi selvitetään, tiivistyykö kosteutta kylmään kattopintaan tai pääseekö rakenteeseen vettä yläpuolelta tai läpivientien kautta.
Jos kasvusto rajoittuu paneelin näkyvään pintaan, puu on kovaa ja kuivaa sekä paneelin tausta terve, pinta voidaan puhdistaa tai vaurioituneet paneelit vaihtaa. Puhdistusaine valitaan puupaneelin ja sen pintakäsittelyn mukaan, ja käytössä noudatetaan aineen valmistajan ohjeita.
Paneelit ja muut vaurioituneet materiaalit vaihdetaan, jos kasvustoa löytyy myös paneelien takaa, puu on pehmentynyt tai vaurio ulottuu koolaukseen ja kattorakenteeseen. Rakenteet kuivataan ja vaurion aiheuttaja korjataan ennen uuden paneloinnin asentamista. Näkyvän kasvuston peseminen ei estä ongelman uusiutumista, jos pesuhuone jää käytön jälkeen pitkäksi aikaa kosteaksi.
Tilanne ei kuvauksen perusteella vaikuta äkilliseltä hätäkorjaukselta, mutta näkyvää kasvustoa ei pidä jättää paikalleen. Ensin selvitetään vaurion laajuus ja kosteuden lähde, minkä jälkeen valitaan puhdistus- tai korjaustapa.
Lähteet
- Lupa- ja valvontavirasto: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV
- Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017
- Ympäristöministeriö: opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen
- Puuinfo: ohjeet panelointiin
- Ympäristöministeriö: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat