Viikon kysymys: Jos talo jää tyhjilleen, voiko lämmityksen katkaista ja kuinka alas lämpötila saa laskea?

Kesäkuukausiksi vesikiertoinen patterilämmitys asetetaan ensisijaisesti lämmityslaitteen kesäkäyttötilaan. Vanhan erillisen kiertovesipumpun voi yleensä pysäyttää, mutta pysäytystapa tarkistetaan laitteen käyttöohjeesta. Koko lämmitysjärjestelmän virtaa ei pidä katkaista summittaisesti, sillä automatiikka tai lämpimän käyttöveden tuotanto voi tarvita sähköä. Jos pumpussa ei ole automaattista jumiutumisen estoa, sitä käytetään lyhyesti pari kertaa kesän aikana. Sama laitekohtainen varovaisuus koskee pumpun pysäyttämistä vesikiertoisten patterien ilmauksen yhteydessä.

Omakotitalon käyttöveden pääsulun voi sulkea poissaolon ajaksi, jos mikään laite tai järjestelmä ei tarvitse vesijohtovettä. Sulkeminen rajoittaa paineellisen käyttövesivuodon aiheuttamaa vahinkoa, mutta vesi jää edelleen putkistoon ja mahdolliseen lämminvesivaraajaan.

Pääsulun sulkeminen ei tyhjennä putkistoa, joten vesi jää siihen seisomaan. Legionellabakteereja voi kulkeutua vesijärjestelmään talousveden mukana pieninä määrinä. Bakteerit voivat lisääntyä putkiston biofilmissä ja sakassa, jos vesi seisoo pitkään 20–45 asteen lämpötilassa. Kasvua ehkäistään pitämällä kylmä vesi alle 20 asteessa ja varmistamalla, että vesipisteestä saatava lämmin vesi kuumenee vähintään 55 asteeseen. Pitkän käyttökatkon jälkeen seisova vesi huuhdellaan kaikista kylmä- ja lämminvesipisteistä.

Jos lämpimän käyttöveden tuotanto pidetään toiminnassa, vesipisteestä pitää saada vähintään 55-asteista vettä 20 sekunnin kuluessa. Koska talossa käydään viikoittain, kaikista vesipisteistä voidaan samalla juoksuttaa kylmää ja lämmintä vettä, kunnes veden lämpötilat ovat tasaantuneet. Pääsulku suljetaan uudelleen lähdettäessä.

Jos lämpimän käyttöveden tuotanto sammutetaan koko kesäksi, järjestelmä poistetaan käytöstä ja tarvittaessa tyhjennetään laitevalmistajan ohjeen mukaan. Vedellä täytettyä lämminvesijärjestelmää ei pidä jättää kuukausiksi haaleaksi. Ennen järjestelmän käyttöönottoa lämminvesivaraaja lämmitetään normaaliin käyttölämpötilaansa ja seisova vesi huuhdellaan kaikista kylmä- ja lämminvesipisteistä. Suihku huuhdellaan ennen käyttöä siten, ettei huuhtelussa muodostuvaa vesisumua hengitetä. Lisätietoa löytyy Rakentaja.fi:n legionellabakteeria ja käyttöveden lämpötilaa käsittelevästä artikkelista.

Kesä–elokuussa talon lämmitystä ei tavallisesti tarvita. Ilmanvaihto jätetään toimimaan poissaoloasetuksella, jotta kosteus pääsee poistumaan myös tyhjästä rakennuksesta. Sisäilman kosteuden hallinta on lämpötilaa tärkeämpi seurattava asia kesän aikana.

Lämmityskauden turvallista vähimmäislämpötilaa ei voi määrittää kaikille taloille yhdellä asteluvulla. Ympärivuotiseen käyttöön rakennetussa, eristetyssä ja vesijärjestelmillä varustetussa talossa noin 12–15 °C on varovainen ylläpitolämpötila. Putkien, vesikalusteiden ja teknisten laitteiden sijainti voi edellyttää korkeampaa lämpötilaa. Rakenteiden kosteusriskiin vaikuttavat sisälämpötilan lisäksi ilman suhteellinen kosteus, ilmanvaihto, materiaalit ja olosuhteiden kesto.

Perinteinen 1800-luvun hirsitalo voidaan joissakin tapauksissa jättää kokonaan kylmäksi. Rakennuksen pitää olla kuiva, hirsirakennuksen ilmanvaihdon toimiva ja vesijärjestelmien tyhjennettyjä tai jäätymiseltä suojattuja. Myöhemmin rakennetut märkätilat, lisäeristykset, höyrynsulut, pintamateriaalit ja talotekniikka voivat muuttaa vanhan talon kosteusteknistä toimintaa. Kylmäksi jätettävän rakennuksen valmisteluja käsitellään tarkemmin mökin talvikuntoon laittamisen ohjeessa.

Lähteet:

• Motiva: Energiatehokas mökkeily ja loma-asunnon talvilämmitys
• Tampereen yliopisto: Suomalainen homemalli
• Finlex: ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista
• THL: Legionellan kasvulle suotuisa lämpötila ja tartunnan ehkäisy
• THL: Toimenpideohje legionelloositapauksiin
• LVI-Tekniset Urakoitsijat: lämmityksen kesätauko ja kiertovesipumppu