Rintamamiestalon lisäeristys – näin se toteutettiin
Jani Niemi odottaa mielenkiinnolla minkälaisia vaikutuksia tehdyillä lisäeristyksillä on.
Rintamamiestalo, tuo monille niin tuttu, on useille haaveiden listalla. Oman haaveensa talonhankinnasta toteutti vuonna 2021 Jani Niemi. 1950-luvulla rakennettu kolmikerroksinen omakotitalo koki melkoisen remontin, yksi kannattavimmista remonteista oli lisäeristäminen.
Niemen perheen omakotitalo koki kahden vuoden aikana sarjan isoja remonttiprojekteja, joiden tavoitteena oli saada 250 neliöinen omakotitalo perheen kodiksi. Kuntoon laitettiin niin katto, julkisivu, sähköt kuin myös lämmitys.
Ensimmäisenä talvena talvipakkasten saapuessa Niemen perhe kuitenkin huomasi, että kaikesta lämmittämisestä huolimatta osa lämmöstä pääsi karkaamaan ulos. Kodissa tuntui epämiellyttävää vetoa. Epäilyn alaiseksi joutui yläpohja, jonka kautta useimmiten lämpö pääsee karkuun. Talon yläpohjassa oli edelleen käytössä perinteinen sahanpuru, joka oli vuosien saatossa päässyt painumaan. Useiden eristetoimittajien tuotteisiin tutustuttuaan ja useita keskusteluja käytyään, vakuuttui Niemi ISOVER InsulSafe-puhallusvillasta ja sen soveltuvuudesta heidän kotiinsa. InsunSafe-puhallusvillan voi nimitäin puhaltaa suoraan vanhan kuivan eristeen (puru, selluvilla, kivivilla, lasivilla) päälle.
– Puhallusvilla sanana ei ollut minulle se kaikkein läheisin tuttavuus ja alun perin ajatuksenani olikin että meidän taloomme ei mitään villaa tule. Asiantuntijan kanssa käydyn mielenkiintoisen keskustelun jälkeen sain itselleni paljon uutta tietoa, kuten esimerkiksi, että kyseessä on täysin kierrätysmateriaali, joka sopii erinomaisesti remonttikohteeseen, Jani Niemi sanoo.
Miksi puhallusvilla?
Kehitys on mennyt eteenpäin myös eristämisen saralla johtuen siitä, että omakotitalojen lämmöneristysvaatimukset ovat huomattavasti kasvaneet – oman lisänsä tuovat myös kohonneet energiakustannukset, joita mieluusti yritetään pienentää lisäeristämisen avulla.
Lämpö karkaa kodeista eniten katon kautta. Yläpohjan lisälämmöneristäminen puhallusvillan avulla on investointi, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin.
Oikeanlainen tiivistäminen auttaa lämmön pysymiseen sisällä rakennuksessa ja lämmityskustannusten pysymisessä maltillisena. Jani Niemen perheen tapauksessa lisälämmöneristys oli tukitoimi sähkölämmityksen sekä ilmavesilämpöpumpun rinnalle.
ISOVER InsulSafe-puhallusvilla:
- Soveltuu uudis- ja korjausrakentamiseen
- Voidaan puhaltaa minkä tahansa vanhan eristeen päälle. Huonokuntoinen eriste tulee poistaa parhaan eristystuloksen saavuttamiseksi.
- Suositeltava ratkaisu käytettäväksi yläpohjien eristämiseen: täyttää ontelot ja ehkäisee kylmäsillat
- Painumaton tuote.
- Raaka-aineena kierrätyslasi, ei sisällä myrkyllisiä lisäaineita eikä homehdu.
- Paloturvallinen ratkaisu, kuuluu paloluokkaan A1 (palamaton materiaali)
- Pieni hiilijalanjälki: valmistettu kierrätyslasista uusiutuvalla energialla.
- Kotimainen, ekologinen tuote
- Pölyämätön ja helppo asennus
- Riskitön eristevalinta vuosikymmeniksi eteenpäin.
- Huoltotoimenpiteitä ei tarvita.
Puhallusvillan etuna on myös sen nopea asennus. Villojen puhaltaminen esimerkiksi Niemen perheen kodin yläpohjaan ei vienyt kuin hädin tuskin kaksi tuntia. Perheen isä oli käynyt asentamassa vasoihin jo valmiiksi tuulenohjaimet edeltävänä viikonloppuna. Asentajien työksi jäi vain puhaltaa villa paikoilleen.
– Puhallusvilla puhallettiin yläpohjassa sivuvintteihin sekä yläpohjaan. Vaikka eristettä asennettiin yläpohjaan paikoilleen, ei se estänyt kotona perus arjen elämistä. Ihan normaalisti pystyi asumaan eikä tullut minkäänlaista haittaa asennustyöstä, Niemi kiteyttää asennusprosessin.
Paitsi puhallusvillaa yläpohjaan, myös tuulensuojalevyä ulkoseiniin
Perheen remonttiprojekti päättyi julkisivuremonttiin kesällä 2023. Rapattu kivitalo oli saamassa uuden pystypaneloinnin. Vanhan rappauksen poisto oli valtava työ. Vanha pinta irrotettiin piikkauskoneen avulla aina puulaudoitukseen saakka. Kun pinta oli saatu puhtaaksi, kiinnitettiin rakennuksen seiniin ISOVER Facade tuulensuojalevyt. Vahvuudeltaan 75 millin tuulensuojalevyn on tarkoitus toimia sekä lämmöneristeenä että tuulensuojana. ISOVER Facade on suunniteltu sopivaksi myös suomalaiseen säähän ja sen mukaisiin vaativiin kosteusteknisiin olosuhteisiin. Levyssä oleva tuulensuojapinnoite nimittäin sallii vesihöyryn kulkeutumisen, mutta estää sekä sadeveden että tuulen pääsyn itse rakenteeseen.
– Tuulensuojalevyn asennus onnistui omin voimin yhdessä vaimon sekä yhden apumiehen kanssa. Asentaminen oli todella yksinkertaista. Ja aina tarvittaessa sai apua ISOVERin tuoteneuvonnasta, Niemi kertoo.
Tuulensuojalevyn asentamisen jälkeen kiinnitettiin koolaukset taloon tulevaa pystypanelointia varten. Lopputuloksena kodissa on nyt hieno pystypanelointi entisen rappauksen sijasta.
– Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä viime syksynä tehdyllä sekä nyt kesällä toteutetulla julkisivun lämmöneristyksellä saadaan tuloksia aikaan. Todennäköisesti nämä remontit näkyvät meillä pienempinä sähkölaskuina, Jani Niemi kiteyttää valmiin projektin.
Aiheeseen liittyvää
InsulSafe on toimiva ratkaisu yläpohjaan
Miksi jääpuikkoja roikkuu räystäällä?
Nollaenergiatalo Villa ISOVER - esittely
Tee ekoteko – eristä kotisi hyvin ja oikein
Maalämpö voi tuoda helsinkiläiselle taloyhtiölle jopa 50 000 €:n vuosisäästöt
Kuusi syytä, miksi Jero-takkamallisto on omaa luokkaansa
Luetuimmat
Uusimmat