Myrsky iski taloon, mitä nyt? Neljä asiaa, jotka pitää tehdä heti
Näin toimit, kun myrsky vaurioittaa rakennusta
Myrskyssä talon päälle kaatunut puu on rikkonut vesikatteen ja räystäsrakenteita. Vaurioituneen katon korjaaminen kannattaa aloittaa vasta, kun puu on poistettu turvallisesti ja rakenteiden vauriot on selvitetty.
Myrsky repi kattopeltejä irti, kaatoi puun talon päälle tai rikkoi ikkunan. Vahinko pitäisi saada korjattua nopeasti, mutta mistä aloittaa? Ensimmäiset toimet vaikuttavat siihen, kuinka laajaksi vahinko kasvaa ja miten vakuutusasia etenee. Kun välitön vaara on ohi, on aika selvittää myös pysyvien korjausten laajuus ja mahdollinen rakentamisluvan tarve.
Myrskyvahinko rakennukselle: tee nämä neljä asiaa heti
1. Varmista turvallisuus ennen kuin menet vaurioalueelle
Tarkista turvalliselta etäisyydeltä, onko rakennuksessa irronneita rakenteita, putoavia kattomateriaaleja, sortumavaara tai muita näkyviä vaurioita. Älä mene rakennukseen, jos epäilet sen rakenteellisen turvallisuuden vaarantuneen.
Vaurioituneelle katolle ei pidä kiivetä itse. Myös rakennuksen päälle kaatuneen suuren puun poistaminen on syytä jättää ammattilaiselle. Puun runkoon ja oksiin voi kohdistua jännityksiä, jotka tekevät sahaamisesta vaarallista.
Jos sähköjohto on pudonnut maahan tai puu on kaatunut sähkölinjan päälle, pysy etäällä ja ilmoita tilanteesta sähköverkkoyhtiölle. Älä koske johtoon tai sen lähellä oleviin puihin ja rakenteisiin.
Jos tilanteesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisille tai omaisuudelle, soita hätänumeroon 112.
Rakentajan artikkelissa Ongelmapuun kaataminen tontilla: luvat, turvallisuus ja käytännöt kerrotaan tarkemmin, miten vaaralliseksi muuttuneen pihapuun kanssa kannattaa toimia.
2. Estä lisävahingot ja suojaa rakennus väliaikaisesti
Jos myrsky on rikkonut katon, ikkunan tai muun rakennuksen ulkovaipan osan, estä sadeveden pääsy sisätiloihin ja rakenteisiin niin pian kuin se on turvallisesti mahdollista.
Vuotokohdat voidaan suojata väliaikaisesti esimerkiksi tarkoitukseen sopivalla sääsuojalla. Jos suojaaminen edellyttää katolle nousemista tai työskentelyä vaurioituneiden rakenteiden lähellä, tilaa paikalle ammattilainen.
Jos vettä on jo päässyt rakenteisiin, selvitä kastuneiden alueiden laajuus ja käynnistä tarvittavat kuivaustoimet ammattilaisen ohjeiden mukaan.
Välttämättömiä suojaustoimia ei pidä lykätä vakuutusyhtiön korvauspäätöstä odotettaessa. Vakuutetulla on velvollisuus huolehtia vahinkojen torjumisesta ja rajoittamisesta mahdollisuuksiensa mukaan.
3. Kuvaa vahingot ja kirjaa tapahtumat muistiin
Ota valokuvia vaurioituneesta rakennuksesta heti, kun se on turvallisesti mahdollista. Kuvaa vahinkoalue yleiskuvina ja yksityiskohtaisesti eri suunnista.
Jos puu on kaatunut talon päälle, kuvaa puu, sen osumakohta, katon vauriot sekä mahdolliset sisäpuolella näkyvät vuotojäljet.
Kirjaa muistiin vahingon tapahtuma-aika, havaittu vaurion laajuus ja tekemäsi väliaikaiset suojaustoimet. Säilytä suojaus- ja korjaustarvikkeiden kuitit sekä ammattilaisilta saamasi laskut.
Jos vahingon korjaamiseen tai turvalliseen raivaukseen liittyy omatoimista työtä, merkitse myös tehdyt työt ja niihin käytetyt tunnit muistiin. Vakuutuksesta voidaan ehtojen mukaisesti korvata vakuutetun itsensä tekemää vahingon korjaamiseen liittyvää työtä.
Vahingot kannattaa kuvata ennen purkutöitä, mutta dokumentointi ei saa viivästyttää välttämättömiä lisävahinkojen torjuntatoimia.
4. Tee vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle
Ilmoita myrskyvahingosta vakuutusyhtiölle mahdollisimman pian. Kerro, mitä on tapahtunut, mitä rakennuksen osia on vaurioitunut ja millaisiin toimiin olet ryhtynyt lisävahinkojen estämiseksi.
Liitä vahinkoilmoitukseen ottamasi valokuvat ja muut tapahtumaa koskevat tiedot.
Vakuutusyhtiö antaa ohjeet vahingon selvittämisestä ja korjausten etenemisestä. Jos korjaus on laaja tai korjaustapa muuttuu alkuperäisestä suunnitelmasta, pyydä vakuutusyhtiöltä kirjallinen kannanotto korvattavuuteen ennen pysyvien korjausten aloittamista.
Korvaako vakuutus myrskyvahingot?
Kotivakuutus tai muu rakennuksen omaisuusvakuutus voi korvata myrskyn aiheuttamat vahingot, mutta korvattavuus riippuu vakuutusturvan laajuudesta, vahingon syystä ja vakuutusehdoista.
Esimerkiksi myrskyn irrottama vesikate, rikkoutunut ikkuna tai talon päälle kaatuneen puun aiheuttama rakennusvahinko voi kuulua vakuutuksen piiriin.
Myrskyvahingon korvattavuus ei kuitenkaan edellytä kaikissa vakuutuksissa samanlaista tuulen voimakkuutta.
Ilmatieteen laitoksen meteorologisen määritelmän mukaan myrskytuuli tarkoittaa tilannetta, jossa kymmenen minuutin keskituulen nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa.
Vakuutusyhtiöiden ehdoissa korvattava myrskyvahinko voidaan määritellä toisella tavalla. Joissakin vakuutuksissa korvattavuuden edellytyksenä on tietty mitattu puuskatuulen tai keskituulen nopeus. Toisissa vakuutuksissa myrskyä ei ole määritelty yhtä tarkasti.
Vakuutusehdoissa voi olla myös eroja sen suhteen, miten myrskytuulen suoraan aiheuttama vahinko ja myrskyn yhteydessä syntynyt muu vahinko korvataan.
Oman vakuutuksen ehdot on siksi tarkistettava, vaikka vahingon aiheuttanut tuuli olisi ollut poikkeuksellisen voimakas.
Korvaako kotivakuutus, jos puu kaatuu talon päälle?
Jos myrsky kaataa puun talon päälle, rakennukselle aiheutunut vahinko voi tulla korvattavaksi rakennuksen vakuutuksesta.
Korvauksen määrään vaikuttavat vakuutusehdot, omavastuu ja vahingon todellinen laajuus.
Korvaus ei välttämättä tarkoita koko vaurioituneen rakenteen uusimista. Jos puu rikkoo vain osan katosta, vakuutuksesta voidaan korvata vaurioituneen osan korjaaminen.
Esimerkiksi uuden ja vanhan katemateriaalin välisestä sävyerosta ei välttämättä makseta korvausta, jos sävyero johtuu vanhan katteen vuosien mittaan tapahtuneesta haalistumisesta.
Entä jos puu kaatui naapurin tontilta?
Vahingon kärsinyt voi hakea korvausta oman rakennuksensa vakuutuksesta. Puun omistajan korvausvastuu riippuu siitä, onko hän aiheuttanut vahingon huolimattomuudellaan tai laiminlyönnillään.
Jos puu oli jo näkyvästi vaarallinen ja sen omistaja oli laiminlyönyt tarvittavat toimenpiteet, hänelle voi syntyä korvausvastuu.
Vakuutuskorvaus riippuu myös rakennuksen iästä ja kunnosta
Myrskyn vaurioittaman rakennuksen vakuutuskorvaus voi määräytyä jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon perusteella.
Jälleenhankinta-arvo tarkoittaa uuden vastaavan rakennuksen hankkimiseen tarvittavaa rahamäärää. Päivänarvossa otetaan huomioon rakennuksen ikä, kunto, käyttö ja muut sen arvoon vaikuttavat tekijät.
Jos esimerkiksi vanha pihavarasto tuhoutuu myrskyssä, vakuutuskorvaus voi jäädä uuden vastaavan varaston rakentamiskustannuksia pienemmäksi.
Korvauksen laskentatapa ja mahdolliset vähennykset määräytyvät vakuutusehtojen mukaan.
Tarvitaanko myrskyvahingon korjaamiseen rakentamislupa?
Myrskyssä vaurioitunut rakennus pyritään usein korjaamaan entiseen kuntoonsa. Esimerkiksi rikkoutunut ikkuna voidaan vaihtaa saman kokoiseen ja vaurioitunut kate uusia vastaavalla materiaalilla.
Tavanomainen korjaus voidaan usein tehdä ilman rakentamislupaa.
Rakentamisluvan tarve on kuitenkin selvitettävä, jos myrsky on vaurioittanut rakennuksen kantavia rakenteita tai korjauksessa tehdään rakennukseen olennaisia muutoksia.
Rakentamislain 42 §:n mukaan rakentamislupa tarvitaan, jos korjaustoimenpiteen alueella oleva kantava rakenne on vaurioitunut.
Jos myrsky on esimerkiksi rikkonut kattotuoleja tai vaurioittanut rakennuksen runkoa, korjaaminen edellyttää rakentamislupaa. Rakenteiden kunto ja tarvittava korjaustapa on selvitettävä asiantuntijan avulla.
Rakentamislupa voi olla tarpeen myös silloin, kun korjauksen yhteydessä muutetaan rakennuksen kattomuotoa, julkisivua tai muita ominaispiirteitä. Ulkonäön muuttuminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että korjaamiseen tarvitaan rakentamislupa.
Korjaamisen luvanvaraisuutta arvioidaan muun muassa sen perusteella, millaisia vaikutuksia toimenpiteellä on rakennuksen ominaispiirteisiin, turvallisuuteen, kaupunkikuvaan tai kulttuuriperintöön.
Suojelluissa rakennuksissa ja alueilla korjaustapaa voivat lisäksi ohjata suojelumääräykset ja kaavamääräykset.
Rakentamisluvan tarve määräytyy korjaustoimenpiteen perusteella riippumatta siitä, onko vaurion aiheuttanut myrsky vai jokin muu tapahtuma.
Mistä rakentamislupa haetaan myrskyvahingon korjaamiseen?
Rakentamislupaa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta.
Jos rakennuksen kantavat rakenteet ovat vaurioituneet tai pysyvä korjaus poikkeaa olennaisesti aiemmasta rakenteesta, rakennusvalvontaan kannattaa olla yhteydessä jo korjausten suunnitteluvaiheessa.
Rakennusvalvontaan on hyvä toimittaa mahdollisimman selkeä kuvaus tapahtuneesta ja suunnitelluista korjaustoimista.
Kerro, mitä rakennuksen osia myrsky on vaurioittanut, miten vahinko aiotaan korjata ja muuttuvatko rakennuksen rakenteet tai ulkonäkö korjauksen yhteydessä.
Mitä liitteitä myrskyvahingon korjaamisen rakentamislupaan tarvitaan?
Rakentamislupahakemuksen liitteet määräytyvät korjaushankkeen laadun ja laajuuden mukaan.
Rakennusvalvonnalle voidaan joutua toimittamaan esimerkiksi selvitys rakennuksen vaurioista, valokuvia sekä korjaamista koskevia piirustuksia ja suunnitelmia.
Jos vahinko on kohdistunut kantaviin rakenteisiin, tarvitaan myös asianmukaiset rakennesuunnitelmat.
Rakennusvalvonta kertoo, mitä asiakirjoja kyseisessä korjaushankkeessa edellytetään ja miten lupahakemus jätetään.
Myrskyvahinko talossa, mökillä tai taloyhtiössä – mitä pitää huomioida?
Missä kohtaa myrskyvahinkojen korjaus yleensä pysyy “korjauksena” ja missä kohtaa se alkaa vaatia viranomaislinjausta?
Myrskyvahinko omakotitalossa ja paritalossa
Katteen repeäminen tai yksittäisten kattopellin osien irtoaminen voidaan usein hoitaa ensin väliaikaisella suojauksella ja sen jälkeen korjata vastaavalla ratkaisulla. Lupakysymys nousee herkemmin esiin, jos myrskytuho on vääntänyt kattorakenteita, rikkonut kattotuoleja tai vaurio on levinnyt runkoon. Tällöin korjaus liittyy kantavuuteen ja turvallisuuteen, eikä kyse ole ainoastaan pinnasta.
Jos puu kaatui talon päälle, kuvaa sekä puu, osumakohta, katon vaurio että mahdollinen vuotokohta sisäpuolelta.
Lue lisää: Mitä tehdä ukonilmalla – ohjeet omakotitalossa ja taloyhtiössä asuville
Myrskyvahinko mökillä ja saunarakennuksessa
Mökeissä myrskyvahinko rakennukselle on usein yhdistelmä kaatuneita puita, rikkoutunutta katetta ja kosteutta. Vakuutuksen kannalta ratkaisevaa on, miten lisävahinko estetään ja miten vahingosta saadaan uskottava selvitys.
Mökkivahingoissa korostuu usein se, kuinka nopeasti vahinko huomataan. Jos mökillä ei ole käyty heti myrskyn jälkeen, dokumentoi myös se, milloin vahinko havaittiin ja milloin rakennus oli viimeksi kunnossa.
Lue lisää: Miksi puu kaatuu – syyt ja ennaltaehkäisy kotipihoilla ja metsissä
Myrskyvahinko taloyhtiön kerrostalossa ja rivitalossa
Taloyhtiöissä myrskyvahingot osuvat usein kattoon, julkisivuun, sadevesijärjestelmiin, piha-alueisiin ja yhteisiin rakennelmiin. Päätöksenteossa korostuu hallittu rajaus: myrskyvahingon korjaus tehdään tarkoituksenmukaisesti, eikä tilanteen varjolla lähdetä laajentamaan hanketta ilman suunnittelua. Jos vaurio koskee kantavia rakenteita tai esimerkiksi laajaa julkisivukorjausta, ammattilaisen suunnitelma ja rakennusvalvonnan linjaus ovat käytännössä välttämättömiä jo riskienhallinnan takia.
Taloyhtiössä asukkaan kannattaa ilmoittaa vahingosta heti isännöitsijälle tai hallitukselle, vaikka vahinko näkyisi omassa huoneistossa. Rakennuksen ulkovaippa, katto ja yhteiset rakenteet kuuluvat yleensä yhtiön vastuulle.
Lue juristin vastaus: Viikon kysymys: Taloyhtiön pihassa kaatuu puu - kenen vastuu?
Myrskyvahinko piharakennuksissa, autokatoksessa ja varastossa
Myrskytuhojen korjaus piharakennuksissa tuntuu usein “pieneltä”, mutta lupakysymys määräytyy samalla periaatteella kuin muissakin rakennuksissa: korjataanko entiseen vai muuttuuko rakennus. Jos rakennus on kaatunut ja tilalle aiotaan rakentaa uusi, rakennusvalvontaan kannattaa olla yhteydessä heti. Silloin selviää, käsitelläänkö asia korjauksena vai uutena rakentamisena.
Myrskyvahinko aidoissa, katoksissa ja kevyissä rakennelmissa
Myrsky voi kaataa aidan tai rikkoa pihakatoksen. Näissä eteneminen on usein nopeaa, mutta jos rakennelman koko, sijainti tai käyttötarkoitus muuttuu, tulkinta kannattaa varmistaa rakennusvalvonnasta. Kuntakohtaiset käytännöt vaihtelevat, ja yksi varmistuspuhelu voi säästää myöhemmältä korjauskierrokselta.
Aidoissa ja kevyissä rakennelmissa kannattaa tarkistaa myös, kuuluvatko ne vakuutuksen piiriin ja millä arvolla ne korvataan.
Lähdelistaus: Ilmatieteen laitos: Tuulet ja myrskyn määritelmä. Ilmatieteen laitos: Tuulitilastot. FINE: Myrskyt ja muut luonnonilmiövahingot. Finlex: Rakentamislaki 751/2023, 42 §. Kuntaliitto: Rakentamislaki ja rakennusvalvonta. Kunnan rakennusvalvonta / Lupapiste, jos käytetään yleistä ohjausta lupamenettelystä.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat