Vaarallisen voimakas tuuli koettelee pihapuita – tunnistatko riskipuun?

Puiden huojuminen tuulessa on luonnollista. Suuri ja tervekin puu voi taipua voimakkaasti tuulenpuuskissa, joten pelkkä latvuksen heiluminen ei kerro puun olevan vaarallinen.

Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti puun rungossa, juuristossa ja latvuksessa tapahtuneisiin muutoksiin. Myös puun kasvuympäristö vaikuttaa sen kestävyyteen.

Seuraavat havainnot antavat aihetta selvittää puun kunto tarkemmin:

• Puun runkoon on ilmestynyt suuri halkeama tai onkalo.
• Puun tyvellä kasvaa lahottajasieniä tai rungossa näkyy laajoja lahovaurioita.
• Puu on alkanut kallistua aiempaa enemmän tai sen juuristo näyttää liikkuneen.
• Maaperä on kohonnut tai halkeillut puun tyven ympärillä.
• Puussa on suuria kuolleita tai vaurioituneita oksia, jotka voivat pudota.
• Puun juuristoa on vaurioitettu esimerkiksi kaivutöiden yhteydessä.

Yksittäinen havainto ei vielä kerro, että puu olisi kaatumassa. Esimerkiksi ontossa rungossa voi olla riittävästi tervettä puuainesta pitämään puu pystyssä.

Arboristi eli puunhoidon ammattilainen pystyy arvioimaan vaurioiden merkitystä sekä puun mahdollisuuksia jatkaa kasvua turvallisesti. Tarvittaessa puun kuntoa voidaan selvittää myös lahon tutkimiseen tarkoitetuilla mittalaitteilla.

Laho näkyy joskus selvästi. Hälytysmerkkejä ovat rungossa tai tyvellä kasvavat käävät ja muut lahottajasienten itiöemät, onkalot, halkeamat, rungon vauriot sekä suuret kuolleet tai vaurioituneet oksat. Puun uusi kallistuminen tai juuristoalueella tapahtunut maan kohoaminen vaatii myös tarkempaa arviota.

Kaikki laho ei näy ulospäin. Esimerkiksi kuusenjuurikääpä etenee juuristossa ja rungon sydänpuussa, ja pitkällekin edennyt tyvilaho jää usein puun ulkonäöstä havaitsematta. Myös täysin vihreä ja tuuhealatvainen puu saattaa olla sisältä pahasti vaurioitunut.

Mitä tehdään, jos laho ei näy puun pinnalle?

Puun kunnon arviointi alkaa silmämääräisestä tarkastuksesta, jossa arboristi tutkii rungon, latvuksen, juurenniskan, näkyvät juuret sekä puun kasvuympäristön. Jos sisäisestä lahosta jää epäily, tutkimusta voidaan jatkaa teknisillä mittauksilla.

Mikroporauksessa ohut terä mittaa puuaineksen vastusta ja paljastaa, kuinka paljon rungossa on tervettä ja heikentynyttä puuainesta. Äänitomografiassa rungon läpi kulkevien ääniaaltojen avulla muodostetaan kuva rungon poikkileikkauksesta. Sen avulla paikannetaan lahot ja ontot alueet sekä jäljellä oleva terve puuaines.

Kaikkia suuria puita ei tutkita laitteilla varmuuden vuoksi. Tarkemman tutkimuksen tarve arvioidaan puukohtaisesti. Sisäinen laho saattaa siksi jäädä havaitsematta myös silloin, kun puuta on seurattu silmämääräisesti asianmukaisesti. Helsingissä on käsitelty vahinkotapauksia, joissa puu näytti ulospäin terveeltä ja juuriston tai rungon sisäinen laho havaittiin vasta puun kaaduttua tai katkettua.

Lahon löytyminen ei merkitse automaattisesti puun kaatamista. Arboristi arvioi lahon sijainnin ja laajuuden, jäljellä olevan terveen puuaineksen, puun rakenteen ja sen, mitä puun kaatumisalueella on. Vanhoja puita voidaan joissakin tapauksissa säilyttää latvusta keventämällä ja kuntoa seuraamalla.

Kuusi on suomalaisista puulajeista erityisen altis tuulituhoille. Sen juuristo on pinnallinen, joten voimakas tuuli saa suuren kuusen helpommin kaatumaan juurineen kuin syvemmälle juurtuneen puun. Riski kasvaa roudattomana aikana, jolloin maa tukee juuristoa heikommin. Lahovika lisää kuusen kaatumisriskiä edelleen.

Lahonkestävyydessä puulajien välillä on eroja. Helsingin kaupungin Kulosaaren kartanon puustoinventoinnissa jalojen lehtipuiden arvioitiin kestävän voimakkaitakin lahottajia usein paremmin kuin koivujen, leppien ja haavan. Yksittäisen puun turvallisuutta arvioitaessa puulajin rinnalle tarvitaan aina tieto puun kunnosta ja kasvuympäristöstä.

Kasvupaikassa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti tuulisuuteen ja ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Tuulituhoriskiä lisäävät avoin ja tuulinen paikka, avoin metsänreuna, ympärillä tehdyt hakkuut tai muiden suurten puiden poistaminen sekä ohut maaperä. Pitkään muiden puiden suojassa kasvanut puu joutuu aiempaa kovemmalle tuulikuormalle, jos sen ympäriltä poistetaan puustoa.

Pihapuulla myös juuristoalueen muutokset ovat tärkeitä. Kaivutyöt, juurten katkeaminen ja maan täyttäminen puun ympärillä kuuluvat tekijöihin, jotka arboristi huomioi kuntoarviossa. Jos suuren puun läheltä on kaivettu esimerkiksi johtoja, salaojia, perustuksia tai muuta rakennetta, puun kunto kannattaa arvioida työn jälkeen, varsinkin jos juuristoa on vaurioitunut.

Jos puu alkaa kallistua voimakkaasti, sen juuristo nousee maasta tai rungosta kuuluu halkeilua, siirry turvallisen välimatkan päähän ja pidä myös muut ihmiset poissa vaara-alueelta.

Älä mene puun alle tutkimaan vaurioita tai yritä tukea sitä itse. Kovassa tuulessa vaurioituneesta puusta voi pudota oksia, ja puun kaatumissuunta voi muuttua.

Jos puu uhkaa välittömästi ihmisiä tai aiheuttaa muun kiireellistä viranomaisapua edellyttävän vaaratilanteen, soita hätänumeroon 112. Kiireettömissä tilanteissa ota yhteyttä puunkaatoon erikoistuneeseen ammattilaiseen.

Vaarallisen puun kuntoa kannattaa arvioida turvalliselta etäisyydeltä. Tarkemmat tutkimukset tehdään vasta, kun olosuhteet sallivat turvallisen työskentelyn.

LUE MYÖS: Myrsky iski taloon, mitä nyt? Neljä asiaa, jotka pitää tehdä heti

Suuri puu voi kasvaa aivan rakennuksen tuntumassa ilman, että se aiheuttaa välitöntä vaaraa. Puun poistamista kannattaa kuitenkin harkita, jos sen oksat vahingoittavat vesikattoa tai julkisivua tai sen juuristo on jo vaurioittanut rakennuksen rakenteita.

Erityisesti vanhoilla tonteilla puut ovat saattaneet kasvaa huomattavan suuriksi sen jälkeen, kun rakennukset on pystytetty.

Rakennuksen lähellä kasvavan puun kohdalla kannattaa arvioida myös tulevaa huoltotarvetta. Jos puu joudutaan myöhemmin poistamaan, pystytäänkö työ tekemään turvallisesti ja pääseekö tarvittava kalusto rakennuksen lähelle?

Puun kunnon perusteella voidaan harkita myös oksien karsimista tai muita hoitotoimenpiteitä. Kaikki suureksi kasvaneet pihapuut eivät tarvitse kaatamista.

Jos rakennuksen lähellä kasvavan puun juuristoa on vaurioitettu kaivutöissä, sen kunnon arviointi on erityisen tärkeää. Juuristovauriot voivat vaikuttaa puun vakauteen ja elinvoimaisuuteen.

Puun kaataminen omalta tontilta voi edellyttää maisematyölupaa. Luvan tarve riippuu muun muassa tontin kaavatilanteesta, puun merkityksestä ympäristölle ja kaadettavien puiden määrästä.

Rakentamislain 53 §:n mukaan maisematyölupa voi olla tarpeen esimerkiksi asemakaava-alueella sekä sellaisella yleiskaava- tai ranta-asemakaava-alueella, jolla puiden kaatamista on rajoitettu.

Vaikutuksiltaan vähäinen puunkaato voi kuitenkin olla mahdollista ilman maisematyölupaa. Kunnan ohjeista selviää, millaiset toimenpiteet katsotaan vähäisiksi ja tarvitaanko puiden kaatamiseen erillinen lausunto.

Yhtä koko Suomessa sovellettavaa puun halkaisijaan tai kaadettavien puiden lukumäärään perustuvaa lupavapauden rajaa ei ole.

Esimerkiksi Helsingissä rakennetulta tontilta voidaan tietyin edellytyksin kaataa enintään viisi puuta ilman maisematyölupaa tai -lausuntoa. Edellytyksenä on muun muassa, että tontille jää puita ja kaadettavat puut eivät ole asemakaavassa suojeltuja tai maisemakuvallisesti merkittäviä.

Toisessa kunnassa puunkaatoa koskevat käytännöt voivat olla erilaiset. Tarkista oman kuntasi ohjeet rakennusvalvonnasta ennen työn tilaamista.

Jos puu aiheuttaa välitöntä vaaraa, sen poistamiseen voi liittyä kiireellisyyden vuoksi erityinen menettely. Esimerkiksi Helsingissä ympäristölleen välitöntä vaaraa aiheuttavan puun saa kaataa ilman maisematyölupaa tai -lausuntoa. Puun vaarallisuus on tarvittaessa pystyttävä osoittamaan myös jälkikäteen.

Vaarallisen puun kaatamisen tarve kannattaa dokumentoida valokuvaamalla vauriot ja pyytämällä tarvittaessa ammattilaisen kirjallinen kuntoarvio.

Myös mahdolliset puuta koskevat suojelumääräykset ja luonnonsuojelulain vaatimukset on otettava huomioon. Esimerkiksi pesivien lintujen pesäpuiden kaataminen voi olla kiellettyä.

Naapurin tontilla kasvava puu voi aiheuttaa huolta, jos se kallistuu kohti omaa rakennusta tai sen oksat näyttävät vaurioituneilta.

Ota ensin yhteyttä naapuriin ja kerro havainnoistasi. Puun kunnosta voidaan tarvittaessa pyytää arboristin arvio. Naapurin omistamaa puuta ei saa kaataa omin päin.

Jos puun tyvi kasvaa tonttien rajalinjalla, sen kaatamisesta tulee sopia molempien kiinteistönomistajien kesken.

Naapuruussuhdelain 8 §:ssä säädetään haittaa aiheuttavista naapurin puun oksista ja juurista. Tontille ulottuvien oksien poistamista on ensin pyydettävä puun omistajalta. Jos omistaja ei poista haittaa aiheuttavia oksia kohtuullisessa ajassa, naapuri voi poistaa omalle puolelleen ulottuvat oksat.

Juurten osalta laissa säädetään vastaavasta poistamisoikeudesta, mutta puun juuriston vaurioittaminen voi vaikuttaa sen vakauteen. Suuren puun juuriston käsittelyssä kannattaa siksi käyttää asiantuntijaa.

Jos vaaralliseksi epäilty puu sijaitsee kunnan katu- tai puistoalueella, ilmoita havainnostasi kunnalle.

LUE MYÖS: Mitä laki sanoo naapureista? Näin vältät yleisimmät riidat

Tavallisen pihapuun kaataminen voi muuttua vaativaksi työksi, jos puu sijaitsee lähellä rakennuksia, sähkölinjoja tai naapuritonttia.

Erityisesti laho, vaurioitunut tai voimakkaasti kallistunut puu voi käyttäytyä kaadettaessa odottamattomasti.

Puunkaatoon erikoistunut ammattilainen arvioi puun kunnon, ympäristön asettamat rajoitukset ja turvallisen kaatotavan.

Jos puuta ei voida kaataa kokonaisena, se voidaan joutua poistamaan osissa. Työssä voidaan käyttää esimerkiksi henkilönostinta, kiipeilytekniikkaa tai sahakouralla varustettua nosturia.

Sopiva työmenetelmä valitaan puun kunnon, sijainnin ja käytettävissä olevan tilan perusteella.

Sähkölinjan läheisyydessä kasvavan puun kaataminen on aina erityistä varovaisuutta vaativa työ.

Jos kaadettava puu voi osua sähkölinjaan, ota yhteyttä puunkaatoon erikoistuneeseen ammattilaiseen. Hän arvioi työn turvallisuutta ja sopii tarvittavista järjestelyistä paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa.

Verkkoyhtiö voi esimerkiksi järjestää puunkaatoapua tai tarvittaessa tehdä sähkölinjan tilapäisesti jännitteettömäksi.

Sähkölinjan päälle kaatunutta puuta ei saa ryhtyä poistamaan itse. Pysy kaukana puusta ja vaurioituneesta johdosta ja ilmoita tilanteesta sähköverkkoyhtiölle. Jos tilanteesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisille, soita myös hätänumeroon 112.

Pyydä ammattilaista tutustumaan kaadettavaan puuhun ja sen ympäristöön ennen työn aloittamista.

Tarjouksessa kannattaa sopia puun kaatamisen lisäksi myös rungon ja oksien käsittelystä, mahdollisesta poiskuljetuksesta sekä kannon poistamisesta.

Tarkista myös yrityksen vastuuvakuutus ja selvitä, millainen vakuutusturva sillä on mahdollisten työnaikaisten vahinkojen varalle.

Pihapuiden kaatamisesta, karsimisesta ja pilkkomisesta voi saada kotitalousvähennystä työn osuudesta. Vähennystä ei kuitenkaan saa esimerkiksi puiden poiskuljetuksesta tai uudisrakentamiseen liittyvistä puunkaatotöistä.

Kovassa tuulessa kaatunut puu voi vaurioittaa omaa rakennusta, autoa tai naapurikiinteistöä.

Vakuutuskorvauksen kannalta merkitystä on muun muassa sillä, millainen vakuutus vahingoittuneella omaisuudella on, mistä vahinko aiheutui ja olisiko puun kaatuminen ollut ennakoitavissa.

Jos myrsky kaataa terveen puun naapurin talon päälle, puun omistaja ei automaattisesti ole vastuussa vahingosta.

Vahinkoa kärsinyt voi hakea korvausta omasta kiinteistö- tai kotivakuutuksestaan vakuutusehtojen mukaisesti.

Tilanne voi olla toinen, jos puun omistaja on tiennyt puun olevan vaarallinen mutta laiminlyönyt tarvittavat toimenpiteet.

Esimerkiksi pitkälle lahonnut puu, jonka vaarallisuudesta omistajaa on aikaisemmin huomautettu, voi johtaa korvausvastuuseen, jos puun kaatuminen aiheuttaa vahinkoa.

Tällaisessa tapauksessa korvausta voidaan hakea puun omistajan vastuuvakuutuksesta. Korvauksen saaminen edellyttää kuitenkin, että omistajalle syntyy vahingonkorvauslain mukainen korvausvastuu ja vahinko kuuluu vakuutuksen korvauspiiriin.

Puun kaatuminen ei siis yksin osoita, että sen omistaja olisi toiminut huolimattomasti.

Jos huomaat pihapuussasi vaurioita, dokumentoi ne ja selvitä puun kunto. Säilytä mahdollinen kuntoarvio sekä puun hoitoa tai poistamista koskevat asiakirjat.

Vahinkotilanteessa ota valokuvat vaurioista ja ota yhteyttä vakuutusyhtiöön ennen laajempien korjaus- tai raivaustöiden aloittamista, ellei välittömien lisävahinkojen estäminen edellytä nopeampia toimenpiteitä.

LUE MYÖS: Myrsky iski taloon, mitä nyt? Neljä asiaa, jotka pitää tehdä heti

Kenen vastuulla pihan puut ovat?

Omakotikiinteistössä omistaja vastaa pääsääntöisesti tonttinsa puiden kunnon seuraamisesta ja havaittaviin turvallisuusriskeihin puuttumisesta. Puun omistaminen ei kuitenkaan merkitse automaattista korvausvelvollisuutta jokaisesta puun aiheuttamasta vahingosta. Korvausvastuu edellyttää yleensä huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

Kenen vakuutus korvaa, jos naapurin puu kaatuu taloni tai piharakennukseni päälle?

Jos terveeltä vaikuttanut naapurin puu kaatuu myrskyssä rakennuksen päälle, vahinkoa haetaan yleensä oman koti- tai kiinteistövakuutuksen perusteella vakuutuksen ehtojen mukaisesti. Naapuri joutuu korvausvastuuseen, jos hän on esimerkiksi tiennyt puun olevan vaarallisen laho tai muuten selvästi huonokuntoinen ja jättänyt asian hoitamatta. Tällöin vahinkoa voidaan käsitellä naapurin vastuuvakuutuksesta.

Jos puu kaatuu pihalle aiheuttamatta vahinkoa vakuutetulle rakennukselle tai muulle omaisuudelle, pelkkä puun raivaaminen ei automaattisesti kuulu vakuutuskorvauksen piiriin. Korvattavuus tarkistetaan oman vakuutuksen ehdoista.

Korvaako vakuutus, jos puu kaatuu auton päälle?

Laajaan kaskovakuutukseen sisältyvä luonnonilmiö- tai vastaava turva korvaa yleensä myrskyn kaataman puun aiheuttamia autovaurioita vakuutusehtojen mukaisesti. Suppea kasko ei tavallisesti kata myrskyvahinkoja. Jos puu oli toisen omistama ja sen vaarallinen kunto oli tiedossa tai olisi pitänyt havaita, korvausvastuu saattaa kuulua puun omistajalle ja vahinko hänen vastuuvakuutuksensa piiriin.

Mitä teen, jos naapurin puu näyttää vaaralliselta?

Ota puusta ja näkyvistä vaurioista kuvat ja ilmoita huolestasi naapurille kirjallisesti. Kerro mahdollisimman tarkasti, mikä puussa herättää epäilyn: esimerkiksi rungon halkeama, kääpä, suuri kuollut oksa tai voimakas kallistuminen. Kirjallinen ilmoitus jää myöhempää selvittelyä varten talteen.

Naapurin puuta ei saa omin päin kaataa. Rajan yli kasvaviin juuriin ja oksiin sovelletaan erillisiä naapuruussuhdelain säännöksiä.

Entä jos vaaralliselta näyttävä puu kasvaa kaupungin tai kunnan maalla?

Ilmoita puusta kaupungille tai kunnalle ja liitä ilmoitukseen tarkka sijainti sekä kuvat, jos saat ne turvallisesti. Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisen palautejärjestelmän kautta, jolloin siitä jää merkintä.

Kaupunki tai kunta ei ole automaattisesti korvausvelvollinen, jos sen maalta kaatuu puu yksityiselle tontille, rakennuksen päälle tai auton päälle. Korvausvastuu edellyttää kunnossapidon laiminlyöntiä, huolimattomuutta tai muuta virhettä sekä yhteyttä laiminlyönnin ja vahingon välillä.

Helsingissä kaupunki on esimerkiksi joutunut korvausvastuuseen tapauksessa, jossa alueen huonokuntoisista puista oli tehty ilmoitus jo aiemmin, mutta puuston kuntoa ei sen jälkeen seurattu riittävästi. Toisissa tapauksissa vaatimus on hylätty, kun puussa ei ollut ennen vahinkoa näkyvää vikaa eikä kaupungille ollut tullut siitä ilmoituksia.

Kuka maksaa kaatuneen puun raivauksen?

Raivauskulujen korvattavuus riippuu vahingosta ja vakuutusehdoista. FINE mukaan kotivakuutuksista korvataan yleensä myös korvattavaan vahinkoon liittyvää kaatuneiden puiden raivaustyötä. Jos teet raivaustyötä itse, kirjaa käytetty työaika muistiin.

Tuulen kaataman tai jännitykseen jääneen suuren puun sahaaminen on poikkeuksellisen vaarallista. Metsäkeskus suosittelee jättämään myrskytuhopuiden korjuun ammattilaiselle.

Mitä kannattaa tehdä ennen kuin kaatunut puu raivataan pois?

Jos tilanteessa ei ole välitöntä vaaraa, kuvaa ensin vahingot, puun runko, tyvi ja juuristo sekä kohta, josta puu on katkennut. Kuvaa myös vaurioitunut rakennus, auto tai muu omaisuus eri suunnista. Tee vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle mahdollisimman pian ja kysy ennen laajaa raivausta, tarvitseeko vakuutusyhtiö lisäselvityksiä tai vahinkotarkastusta.

Jos puu tai sen oksat aiheuttavat välitöntä vaaraa ihmisille, liikenteelle tai sähkölinjoille, alueelle ei pidä mennä kuvaamaan vahinkoa.

Lähteet

• Rakentamislaki 751/2023, 53 §: maisematyölupa
• Helsingin kaupunki: puiden kaataminen ja rakennuksen purkaminen
• Helsingin kaupunki: puiden kuntoarviointi ja lahovauriot
• Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920, 8 §
• Caruna: puunkaatoapu sähkölinjojen läheisyydessä
• Suomi.fi: myrskyt ja tulvat – ohjeet turvalliseen toimintaan
• Verohallinto: puun myynti omakotitalon tai kesämökin tontilta sekä puunkaadon kotitalousvähennys
• FINE: myrskyt ja muut luonnonilmiövahingot