Pientalon ääneneristys ja akustiikka
Energiatehokkuus on asia, johon kertarakentaja törmää lähes poikkeuksetta ja energiatehokkuus on huomioitu lähes poikkeuksetta myös talopaketeissa. Sen sijaan ääneneristys ja akustiikka jää monelta huomioimatta. Energiatehokkaat, hyvin eristetyt tiiviit rakenteet ja rakennusosat tuovat mukanaan apua ulkoa tulevien häiritsevien äänten eristämiseen. Ääni kulkee kuitenkin eri tavoilla ja eri reittejä. Hyvin eristetyn rakennuksen kohdallakin saattaa ongelmaa tulla vielä rakenteiden keveydestä. Huomioitavaa on myös se, että pehmeiden eristeiden ääneneristävyys on parempi, kuin kovien eristeiden. Sisätilojen ääneneristyksessä ja akustiikassa onkin sitten jo usein toivomisen varaa. Ääneneristävyys ja akustiikka tulisikin huomioida suunnitteluvaiheessa.
Korkeat olohuoneet haasteellisia
Nykyrakentamisessa suosion saaneet korkeat tilat, etenkin olohuoneet ovat erityisen haasteellisia ääniasioiden suhteen. Usein taloon muutettaessa huomataan korkean olohuoneen kaikuvan. Akustiikan perussääntöjen mukaan tilavuuden kaksinkertaistuminen pidentää jälkikaiunta-ajan kaksinkertaiseksi. Toisin sanoen ääni vaimenee kaksi kertaa niin hitaasti kuin yksikerroksisissa tiloissa. Korkeaan tilaan kuitenkin kalustettaessa tuodaan jokseenkin sama määrä ääntä vaimentavia materiaaleja, kuin yhden kerroksen korkuisiin tiloihin. Siksi jo suunnitteluvaiheessa tulisi kiinnittää materiaalivalintoihin huomio myös akustisessa mielessä, eikä yksinomaan esteettisin valintaperustein. Laajat kovat pinnat heijastavat ääntä. Avaran tilan kautta ääni myös kulkeutuu varsin esteettömästi talon kaikkiin paikkoihin. Ääntä vaimentavia materiaaleja tulisi siis lisätä. Luonteva paikka niille on esimerkiksi sisäkatto.
Erilaisia ääniä eristettävänä
Äänet jakautuvat kolmeen tyyppiin. Ilma-, runko-, ja askelääniin. Eri tyyppisiä ääniä eristetään eri tavoilla. Useissa tapauksissa ääni siirtyy kaikissa kolmessa muodossa.
Ilmaääni: Äänilähteestä ilmaa pitkin leviävää ääntä eristävät hyvin raskaat, massiiviset rakenteet, kuten betoniseinät. Kevytrakenteisessa levyseinässä ilmaääneneristävyyttä parannetaan käyttämällä rakenteen sisällä esimerkiksi pehmeää eristettä. Tiiviys on tärkeää, sillä pienikin reikä tai rako heikentää ilmaääneneristävyyttä selvästi.
Runkoääni: Rakenteessa etenevä mekaaninen värähtely, joka aiheuttaa ilmaääntä. Runkoääni on usein ilmaäänestä aiheutuva sivutiesiirtymän kautta runkoäänenä toiseen huonetilaan kulkeutuvaa ääntä, jota eristetään estämällä sivutiesiirtymä.
Askelääni: Askelääni on muihin tiloihin kuuluva runkoääni. Erityisesti lattioiden askelääneneristävyydessä rakenteen massa parantaa eristävyyttä ja pehmeä pintamateriaali lattiassa vaimentaa askelääntä.
Mitä sanovat rakennusmääräykset?
Rakennusmääräyskokoelman osa C1 määrittää miten paljon LVIS-laitteet saavat aiheuttaa melua. Määräysten mukaan asuinhuoneissa äänitaso ei saa ylittää 28 desibeliä. Tämä raja tulee tavallisesti huomioitua ilmanvaihtolaitteiden suunnittelussa, mutta ääntä lisäävät myös lukuista kodinkoneet ja laitteet. Keittiössä vastaava raja äänitasolle on 33 desibeliä, mutta avonaisten keittiöiden kautta oleskelutiloihin ja etenkin korkeiden huonetilojen kautta laajalti asunnon eri tiloihin kulkeutuva ääni luo tarpeen esimerkiksi makuuhuoneiden väliseinien ääneneristävyyden parantamiseen.
Rivi- ja kerrostaloissa määräykset ottavat kantaa myös osastoivien rakenteiden ääneneristävyyteen, mutta pientaloissa huoneiden välisten rakenteiden ääneneristävyyden parantaminen on tavallaan vapaaehtoista asuinmukavuuden parantamista.
Oheisessa kuvassa on rivitalon osastoiva seinärakenne, jossa runkoäänien siirtyminen on katkaistu. Samaa periaatetta voi soveltaa myös pientaloissa.
Ääneneristäminen ei ole vaikeaa
Ääneneristäminen ja akustiikka on varsin helppo saada toimivaksi, kunhan asia huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Tuplarunkoiset väliseinät, akustiikkalevyt, ilmanvaihtokanavien äänenvaimentajat, materiaalivalinnat ym. asiat eivät aiheuta merkittävää lisätyötä eikä kustannuksia, kun ne toteutetaan jo rakennusvaiheessa.