Omakotitalon suojaaminen tulvalta – näin estät rankkasateen vedet

• Puhdista räystäskourut, rännikaivot ja sadeveden kulkureitit.
• Siirrä tavarat pois kellarin lattialta ja pihan painanteista.
• Tarkista uppopumpun, poistoletkun ja varavalaistuksen käyttövalmius.
• Suojaa kellarin ovet, matalat ikkunat ja muut veden sisäänpääsykohdat.
• Seuraa säävaroituksia ja Tulvakeskuksen tilannetietoja.
• Siirrä auto pois alavalta paikalta ennen veden nousua.

Tulvariski ei koske ainoastaan joen, järven tai meren lähellä sijaitsevia taloja. Voimakas sade voi synnyttää paikallisen hulevesitulvan, kun vettä kertyy nopeammin kuin se ehtii imeytyä maahan tai poistua sadevesijärjestelmään.

Tarkista ensin Vesi.fi-palvelun tulvakartoista, sijaitseeko talo tunnistetulla tulvariskialueella. Kartta ei kuitenkaan ratkaise yksittäisen rakennuksen riskiä. Talon korkeusasema, kellari, pihan muodot, vettä läpäisemättömät pinnat ja veden kulkureitit vaikuttavat siihen, mihin sadevesi kerääntyy. Hulevesitulva voi syntyä myös kartoitettujen tulvariskialueiden ulkopuolella.

Tarkista tontilta nämä kohdat:

• Mihin katolta ja pihalta tuleva sadevesi valuu?
• Jääkö vettä sokkelin viereen?
• Viettääkö piha taloa kohti?
• Kertyykö vettä kellarin oven, ajoluiskan tai ulkoportaiden eteen?
• Ovatko sadevesikaivot, avo-ojat ja rummut avoinna?
• Onko tontilla tai lähialueella tulvinut aikaisemmin?

Myös naapureiden kokemukset kertovat veden kulkureiteistä, joita tulvakartta ei näytä.

Keväinen lumen sulaminen, pitkäkestoiset sateet ja meriveden nousu aiheuttavat omat tulvariskinsä. Tässä artikkelissa talon suojaaminen tulvalta painottuu kesän rankkasateisiin ja nopeasti syntyviin hulevesitulviin.

Ajankohtaista tulvatilannetta voi seurata Tulvakeskuksen tilannetiedotteesta ja vesi.fi-palvelun karttapalvelusta.

Tehokkain omakotitalon tulvasuojaus perustuu toimivaan vedenhallintaan. Katolta ja pihalta tuleva vesi johdetaan pois rakennuksen viereltä hallitusti.

Kattovedet: pidä rännit ja sadevesikaivot avoinna

Puhdista räystäskourut, syöksytorvet ja rännikaivot säännöllisesti. Lehdet, neulaset ja muu roska voivat estää veden kulun juuri rankkasateen aikana.

Tarkista, että syöksytorvista tuleva vesi päätyy toimivaan sadevesijärjestelmään tai muuhun kiinteistölle hyväksyttyyn purkupaikkaan. Vettä ei saa johtaa sokkelin viereen.

Pintavedet: tarkista pihan kallistukset ja painanteet

Maanpinnan tulee viettää rakennuksesta poispäin. Taloon päin laskeva piha ohjaa rankkasateen vedet sokkelia, kellarin ovea tai ajoluiskaa kohti.

Tarkista erityisesti:

• kellarin ajoluiska
• kellarin ulkoportaat
• matalat ulko-ovet
• kellarin ikkunat ja valokuilut
• pihan painanteet
• sadevesikaivojen ympäristö
• tontin avo-ojat ja rummut.

Laajat asfaltoidut ja muut vettä läpäisemättömät pinnat lisäävät pintavaluntaa. Hulevettä voidaan viivyttää tai imeyttää tontilla esimerkiksi läpäisevien pintojen, painanteiden ja muiden kohteeseen suunniteltujen hulevesiratkaisujen avulla. Ratkaisujen pitää soveltua tontin maaperään, korkeussuhteisiin ja kunnan hulevesimääräyksiin.

Viemärivesi: selvitä padotuskorkeus ja takaiskuventtiili

Rankkasateella viemäriverkosto voi täyttyä ja vesi voi nousta rakennukseen lattiakaivon, WC-istuimen tai muun viemäripisteen kautta.

Selvitä LVI-ammattilaisen kanssa:

• rakennuksen viemärien padotuskorkeus
• ovatko kellarin viemäripisteet padotuskorkeuden alapuolella
• tarvitaanko järjestelmään takaiskuventtiili tai muu padotussuojaus
• toimiiko olemassa oleva takaiskuventtiili oikein.

Viemärin pysyvät muutokset ja padotussuojauksen suunnittelu kuuluvat LVI-ammattilaiselle.

Maaperästä tuleva vesi: tarkista salaojat ja pumppaamo

Salaojat pitävät perustusten ympärillä olevan maaperän kuivempana ja johtavat vettä pois rakennuksen viereltä. Tarkista salaojien tarkastuskaivot ja veden purkureitti. Jos järjestelmään kuuluu pumppaamo, varmista pumpun ja hälytyksen toiminta.

Toistuva veden kertyminen kellariin tai perustusten viereen edellyttää syyn selvittämistä. Pelkkä uppopumppu ei korjaa puutteellisia pihan kallistuksia, tukkeutunutta sadevesijärjestelmää tai toimimatonta salaojitusta.

Lue lisää, miten sadevedet johdetaan pois rakennuksen viereltä ja salaojat pitävät perustukset kuivina.

Aloita suojaustoimet heti, kun alueelle annetaan rankkasade- tai tulvavaroitus.

Puhdista sadevesikaivojen ritilät, rännikaivot ja muut veden kulkureitit. Siirrä irtaimisto pois kellarin lattialta, pihan painanteista ja matalalla sijaitsevista varastoista. Nosta sähkölaitteet, kemikaalit, polttoaineet ja muut vahingoittuvat tai vaaralliset aineet tulvaveden ulottumattomiin.

Suojaa kellarin ovet, matalat ikkunat ja muut veden sisäänpääsykohdat rakennusmuovilla, hiekkasäkeillä tai tarkoitukseen valmistetuilla tulvasuojilla. Tilapäinen valli pitää sijoittaa niin, ettei sen taakse kertyvä sadevesi jää rakennuksen ympärille.

Pohjakerroksen lattiakaivon ja WC-istuimen kautta nousevaa vettä voidaan rajoittaa tilapäisesti muovilla, tiiviillä levyllä ja riittävällä painolla tai tuennalla. Tilapäinen sulkeminen on hätätoimi. Pysyvä padotussuojaus suunnitellaan LVI-ammattilaisen kanssa.

Tarkista uppopumpun toiminta, poistoletkun pituus ja pumpun käyttöohje. Johda pumpattu vesi riittävän kauas rakennuksesta paikkaan, josta se ei virtaa takaisin talolle tai naapurikiinteistölle.

Siirrä auto pois alavalta paikalta. Tulvaveden peittämälle tielle ei pidä ajaa, koska veden syvyyttä ja tien kuntoa ei pysty arvioimaan pinnalta.

Terveen ja kuivan talon salaojat, sadevesiviemärit ja rännikaivot >>

Älä mene tulvaveteen, jos sähköiskun vaaraa ei ole varmasti poistettu. Katkaise rakennuksen sähkö pääkytkimestä vain silloin, kun pääset kytkimelle turvallisesti kuivalta alueelta. Kastuneisiin sähkölaitteisiin, sähköjohtoon tai sähkökeskukseen ei saa koskea.

Jos sähköjä ei pysty katkaisemaan turvallisesti, pysy poissa vedestä ja ota yhteys sähköalan ammattilaiseen. Sähkölaitteiden ja kiinteiden sähköasennusten tarkastaminen ja korjaaminen kuuluvat sähköalan ammattilaiselle.

Jos talossa on öljylämmitys tai kaasulaitteita, sulje venttiilit turvallisesti ennen veden nousua. Tulvavesi voi nostaa tyhjää tai vajaata öljysäiliötä ja vaurioittaa putkistoja.

Estä lisäveden pääsy rakennukseen, jos se onnistuu turvallisesti. Poista vesi uppopumpulla ja ohjaa se riittävän kauas rakennuksesta. Älä käytä verkkovirralla toimivaa pumppua tai jatkojohtoa vedessä ilman tarkoitukseen soveltuvaa sähköturvallista järjestelyä.

Siirrä kastumisvaarassa oleva irtaimisto ylemmäs. Poistu rakennuksesta, jos veden pinta nousee nopeasti, rakennuksen rakenteiden vakaus epäilyttää tai turvallista kulkureittiä ei enää ole.

Turvaa arki: näin valmistaudut eri kriisitilanteisiin >>

Kun vesi on laskenut, etene tässä järjestyksessä:

1. Varmista sähköturvallisuus ja rakennuksessa liikkumisen turvallisuus.
2. Estä lisäveden pääsy rakennukseen.
3. Ilmoita vahingosta vakuutusyhtiölle.
4. Kuvaa veden korkeus, veden sisäänpääsyreitti ja kaikki vauriot.
5. Aloita veden poisto, siivous ja rakenteiden kuivaus.
6. Säilytä kuitit torjunta-, siivous- ja kuivauskuluista.

Älä kytke sähköjä, lämmitystä tai kastuneita sähkölaitteita käyttöön ennen ammattilaisen tarkastusta. Kuvaa rakenteet, pinnat, laitteet ja irtaimisto ennen purku- tai siivoustöitä. Vakuutusyhtiö tarvitsee tiedon siitä, mistä vesi tuli ja kuinka korkealle se nousi.

Poista seisova vesi, liete ja kastunut irtaimisto nopeasti. Rakenteisiin jäänyt kosteus pitää kartoittaa ja kuivata hallitusti. Kastuneet eristeet, levyrakenteet ja muut kosteutta sitovat materiaalit saattavat vaatia avaamista tai poistamista.

Tulvavesi voi sisältää jätevettä, mikrobeja, kemikaaleja ja lietettä. Käytä siivouksessa suojakäsineitä, vedenpitäviä jalkineita ja tarkoitukseen sopivia suojavaatteita. Pidä lapset ja lemmikit poissa tulvaveden saastuttamalta alueelta.

Jos tulvavesi on päässyt oman kaivon ympärille tai kaivon rakenteiden sisäpuolelle, älä käytä vettä juomiseen tai ruoanlaittoon ennen veden laadun varmistamista. Tarkista kaivon kansi, rakenteet ja maanpinnan kallistukset. Samea, poikkeavan värinen, hajuinen tai makuinen kaivovesi pitää tutkituttaa. Veden ulkonäkö ei yksin kerro, onko vesi turvallista.

Valtio ei korvaa rakennuksille ja irtaimistolle aiheutuvia tulvavahinkoja. Korvaus perustuu koti- tai kiinteistövakuutukseen ja sen ehtoihin. Kiinteistön omistajan kannattaa tarkistaa etukäteen, sisältyykö vakuutukseen tulvaturva.

Monissa kotivakuutusten ehdoissa sade määritellään poikkeukselliseksi, kun vahinkopaikalla sataa vähintään 30 millimetriä tunnissa tai 75 millimetriä vuorokaudessa. Vakuutusyhtiöiden ehdoissa on eroja, ja joissakin vakuutuksissa raja-arvot tai korvattavuuden määritelmät poikkeavat toisistaan.

Korvattavuus ratkaistaan oman vakuutuksen ehtojen, sademäärän, vahingon äkillisyyden ja veden sisäänpääsyreitin perusteella. Vakuutusyhtiö selvittää esimerkiksi, tulviko vesi rakennukseen maanpinnalta, maaperästä tai kiinteästi asennetun viemäriputkiston kautta.

Tavanomaisesta sateesta, vähitellen kertyneestä kosteudesta, puutteellisesta kunnossapidosta tai rakennuksen ulkopuolisesta syöksytorvesta ja sadevesijärjestelmästä valuneesta vedestä aiheutuvat vahingot saatetaan rajata korvauksen ulkopuolelle. FINE on käsitellyt tapauksia, joissa esimerkiksi tukkeutunut ränni, veden pääsy rakenteen läpi tai vakuutusehdoissa määriteltyä pienempi sademäärä on vaikuttanut korvausratkaisuun.

Keväinen sulamisvesi ei automaattisesti täytä korvattavan tulvan ehtoja. Korvattavuus voi tulla kyseeseen, jos nopea sulaminen aiheuttaa vakuutusehtojen mukaisen poikkeuksellisen vesistö-, merivesi- tai hulevesitulvan.

Tarkista vakuutuksesta:

• kattaako vakuutus rankkasade-, vesistö- ja merivesitulvat
• miten poikkeuksellinen tulva määritellään
• millaiset veden sisäänpääsyreitit kuuluvat turvaan
• mitä suojeluohjeita vakuutuksenottajan on noudatettava
• kuinka nopeasti vahingosta pitää ilmoittaa
• mitä kuvia, selvityksiä ja kuitteja korvaushakemukseen tarvitaan.

Lähteet: Suomen ympäristökeskus ja Vesi.fi, Pelastustoimi, Finlex, FINE sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.