Turvaa arki: näin valmistaudut eri kriisitilanteisiin

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Tämä sisältää suunnitelmien tekemistä, tarvittavien tarvikkeiden hankkimista ja tiedon hankkimista siitä, miten toimia eri tilanteissa. Hyvin suunniteltu varautuminen voi merkittävästi parantaa selviytymiskykyäsi ja vähentää häiriöiden vaikutuksia arkeesi.

Varautuminen on monitahoinen kokonaisuus, joka kattaa:

• Kotivaran ylläpitäminen: Vettä, ruokaa ja muita välttämättömiä tarvikkeita vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.
• Tieto riskeistä ja uhista: Ymmärrys siitä, mitä riskejä ja uhkia voi kohdata ja miten niihin voi varautua.
• Toimintakyky: Fyysinen ja psyykkinen valmius kohdata poikkeustilanteet.
• Yhteisöllisyys: Luottamus ja yhteys muihin sekä toisten auttaminen.

Varautuminen ei tee uhista todennäköisempiä, mutta se auttaa sinua selviytymään paremmin, jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu. On tärkeää tunnustaa, että myös epätodennäköisiä asioita voi tapahtua, ja varautuminen voi lievittää huolta ja ahdistusta.

Pärjäät monessa tilanteessa perustiedoilla ja -taidoilla, kuten pysymällä rauhallisena, seuraamalla viranomaisten viestintää ja auttamalla muita kykysi mukaan. Kotivara on erinomainen perusta moniin tilanteisiin varautumiselle.

• Epidemiat ja pandemiat
• Ilmasta uhkaava vaara
• Informaatiovaikuttaminen ja hybridivaikuttaminen
• Kotivara
• Kyberhyökkäykset ja -häiriöt
• Maastopalot ja suuret rakennuspalot
• Maksamisen häiriöt
• Myrskyt ja tulvat
• Sotilaallinen konflikti ja väestönsuojelu
• Sähkökatko
• Säteilyvaara
• Terrorismi
• Tietoliikenteen ja viestintäyhteyksien häiriöt
• Vaarallisten aineiden leviäminen ympäristöön
• Vesikatko ja veden saastuminen
• Oman toimintakyvyn ylläpitäminen kriiseissä
• Muiden auttaminen ja osallistuminen
• Varautuminen taloyhtiössä.

Tämä opas on arvokas työkalu, joka auttaa sinua ja yhteisöäsi valmistautumaan paremmin erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin, parantaen turvallisuuden tunnetta ja valmiutta selviytyä poikkeustilanteista.

Lataa tulostettava tiivistelmä varautumisesta. Verkkoppaassa voit rajata sisältöä ja näyttää vain itseäsi kiinnostavat aiheet.

Suomi.fi-sivuston opas auttaa sinua arvioimaan, miten hyvin olet valmistautunut arkeesi vaikuttaviin häiriöihin. Se tarjoaa konkreettisia harjoituksia ja ohjeita, joiden avulla voit parantaa valmiuttasi ja varmistaa, että sinulla on tarvittavat tiedot ja välineet selviytyäksesi erilaisista poikkeustilanteista.

Opas sisältää myös harjoituksia, kuten laajan sähköverkon häiriön simuloinnin, joka auttaa sinua ymmärtämään, miten pitkät sähkökatkot vaikuttavat arkeesi. Harjoitukset ohjaavat sinua pohtimaan, miten saat tietoa, miten pärjäät ilman sähköä ja vettä, ja miten voit valmistaa ruokaa ilman sähköä.

Suomi.fi-sivuston opas käsittelee monia mahdollisia kriisejä, joihin kannattaa varautua. Näitä ovat muun muassa sähkökatkot, vesikatkot ja veden saastuminen, kyberhyökkäykset, epidemiat ja pandemiat, luonnonilmiöt ja suuronnettomuudet, maksamisen häiriöt, sotilaalliset konfliktit, terrorismi sekä tietoliikenteen ja viestintäyhteyksien häiriöt.

Esimerkiksi pitkä sähkökatko vaikuttaa valaistukseen, lämmitykseen, ruoanlaittoon, veden käyttöön ja tiedonsaantiin. Talvella myös kodin lämpötila alkaa laskea, jos koti lämpenee sähköllä tai kaukolämmöllä. Sähkökatkoon kannattaa varautua esimerkiksi paristoilla tai muuten ilman verkkovirtaa toimivalla valaisimella ja radiolla, lämpimillä vaatteilla ja peitteillä sekä pitämällä mahdollinen sähköstä riippumaton lämmönlähde käyttövalmiina.

Toinen esimerkki voisi olla kyberhyökkäys, joka saattaa keskeyttää pankkipalvelut ja muita digitaalisia palveluita. Jos pankkipalvelut eivät toimi, et ehkä pysty maksamaan ostoksiasi tai nostamaan rahaa.

Maksamisen häiriöihin voi varautua pitämällä kotona käteistä muutaman päivän välttämättömiin hankintoihin, käyttämällä kahden eri pankin maksukortteja ja ottamalla pankkitunnusten rinnalle käyttöön toisen vahvan tunnistautumisen tavan.

Taloyhtiöiden on tärkeää varautua erilaisiin häiriöihin ja kriisitilanteisiin. Taloyhtiössä on hyvä valita yksi tai useampi henkilö vastaamaan talon turvallisuudesta ja väestönsuojasta.

Taloyhtiössä on hyvä valita yksi tai useampi henkilö vastaamaan talon turvallisuudesta ja väestönsuojasta. Taloyhtiö eli kiinteistön omistaja vastaa siitä, että lakisääteiset turvallisuusvelvoitteet toteutuvat. Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennukseen, jossa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.

Pelastussuunnitelman tulee perustua taloyhtiössä ja sen ympäristössä tunnistettuihin riskeihin. Suunnitelmassa on huomioitava esimerkiksi pitkät sähkö- ja vesikatkot, tulipalot sekä muut mahdolliset vaaratilanteet. Käytännössä taloyhtiön hallitus, isännöitsijä ja huoltoyhtiö huolehtivat yhdessä turvallisuustoimien ja tarvittavien tarkastusten toteutumisesta.

Väestönsuojan ylläpito ja käyttöönotto ovat myös keskeisiä varautumistoimia. Väestönsuojan on oltava asianmukaisesti varusteltu ja käyttövalmis 72 tunnin sisällä pelastusviranomaisten määräyksestä.

Jos kiinteistössä on väestönsuoja, ainakin jonkun pitää osata ottaa se käyttöön ja opastaa muita suojautumista vaativassa tilanteessa. Väestönsuojan valmistelevat käyttöön kiinteistön asukkaat pelastusviranomaisen määräyksestä. Väestönsuojan hoitajan koulutuksia tarjoavat muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja alueelliset pelastusliitot.

Taloyhtiöiden kannattaa myös kannustaa asukkaita keskustelemaan talon turvallisuusasioista ja osallistumaan varautumistoimiin. Jokaisen asukkaan on hyvä pitää kotivaraa vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ja tuntea taloyhtiön ohjeet häiriö- ja hätätilanteissa toimimiseksi. Yhteisöllisyys ja yhteistyö ovat avainasemassa, kun varaudutaan häiriötilanteisiin ja pyritään turvaamaan kaikkien asukkaiden hyvinvointi.

Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen muistilista >>

Suomi.fi