Tunnista valesokkeli ja korjaa sen sisäpuoliset vauriot helposti

Valesokkelirakenne oli suosittu esteettömyyden ja helpon kulun vuoksi, mutta rakenteena siitä johtuvat ongelmat ovat vakavia. Asumisterveysliitto on tehnyt tutkimuksen, jonka tulokset osoittavat, että 35 prosenttia perheistä on kokenut terveysongelmia homeen vuoksi. Tutkimukset paljastavat, että alapohjan mikrobivaurioita ilmenee yhtä lailla rivi- kuin pientaloissakin. Monissa valesokkelitaloissa ilmenee alapohjan ja seinän alaosan mikrobiongelmia.

Vioittuneen valesokkelirakenteen sisäpuolisten vaurioiden korjaaminen on suositeltavaa, jos halutaan säilyttää rakennuksen arvo ja luoda terveellinen asumisympäristö. Tämä pätee erityisesti silloin, kun rakennuksella on tunnearvoa ja halutaan estää kokonaiskustannusten nousu uudisrakentamisen tasolle. Jos tavoitteena on saavuttaa nykyisiä lämpimämmät rakenteet, korjaus parantaa rakenteen tiiviyttä ja vähentää kylmäsiltoja, mutta ei muuta valesokkelia nykyrakenteeksi.

Korjaus voidaan toteuttaa myös osittain, eli korjaus toteutetaan vain niiltä kohdin rakennusta, missä rakenne on jo vaurioitunut. Tällöin kustannukset pysyvät kurissa ja urakka saadaan toteutettua nopeasti.

Valesokkelin tunnistaminen onnistuu usein ulkopuolta tarkastelemalla, mutta varmistus vaatii tutkimusta. Valesokkelirakenteessa perusmuurin yläreuna on korkeammalla kuin ulko-oven alareuna ja myös sokkelin korkeus ylittää ulko-oven alareunan. Ikkunoiden kohdalla voi paljastaa valesokkelin mittaamalla sisältä ja ulkoa ikkunan ja lattian välisen etäisyyden. Jos ulkopuolen mittaus on pienempi kuin sisäpuolen, kyseessä voi olla valesokkelitalo.

Valesokkelirakenteissa lattiapinta voi olla lähellä maanpintaa.

Valesokkelirakenteen tutkiminen voidaan tehdä esimerkiksi irrottamalla jalkalista ja poraamalla reikä levytykseen. Tästä aukosta voidaan mitata alaohjauspuun kosteutta piikkimittarilla.

Valesokkelirakennuksista löytyy useita muitakin ongelmia. Salaojitus voi olla joko puutteellinen tai sitä ei ole tehty lainkaan. Jos salaojaputket ovat olemassa, ne saattavat olla vanhoja ja ne on upotettu hienojakoiseen hiekkaan. Käytetty putkimateriaali saattaa olla esimerkiksi vanhaa taipuisaa peltosalaojaputkea tai salaojitus voi olla tehty puulaudan päälle asennetuista savisalaojaputkista. Rakennustietosäätiö RTS on määrittänyt KH-kortistossa (KH 90-00403) salaojien tekniseksi käyttöiäksi keskimäärin 30–40 vuotta.

Tarkastuskaivoja ei välttämättä ole asennettu lainkaan, ja joissakin kohteissa kattovedet on johdettu suoraan salaojaputkistoon.

Rakennuksen sivustoilta ei yleensä ole huomioitu sadevesien poisjohtamista ja asianmukainen sadevesiputkisto puuttuu kokonaan. Kattovedet ohjataan suoraan pystyrännien alta rakennuksen sokkelin viereen. Lyhyt betonikouru rännin alla ei ole riittävä.

Maanpinnan kallistukset rakennuksen ympärillä ovat usein olemattomia, ja maanpinta voi kallistua kohti rakennusta. Nämä tekijät heikentävät rakenteen kosteusteknistä toimintaa ja lisäävät märkätilojen, alapohjan ja seinälinjan kosteus- ja mikrobivaurioiden riskiä.

Valesokkeli tuo haasteita rakennuksen oviaukkojen ja sisätilan lattian ollessa lähellä maanpintaa. Tämä altistaa kantavan ulkoseinän vaakasuoran alaohjauspuun kosteus- ja homevaurioille. Alajuoksun kosteusvauriot voivat aiheuttaa terveydelle haitallisia epäpuhtauksia, erityisesti ilmanvaihdon muutosten yhteydessä erityisesti tilanteissa, joissa ilmanvaihdon paine-ero muuttuu ja ilma alkaa kulkeutua seinärakenteesta sisätiloihin. Myös kosteuden nousu kapillaarisesti sokkelista puurunkoon on yleistä.

Uusien tiiviiden ikkunoiden asennus tai takan lisääminen voivat lisätä korvausilman tarvetta. Tämä saattaa johtaa korvausilman ottamiseen esimerkiksi ulkoseinien alaosista, kun aiemmin ilma kiersi ikkunapielien kautta.

Muottikolmion Petja Pessi painottaa, että Termotuote-menetelmällä valesokkelirakenteen sisäpuolisten vaurioiden korjaaminen on vaivatonta asukkaallekin, kunhan tarvittavat suunnitelmat, rakennusluvat ja ammattitaitoinen valvoja ovat kunnossa. Merkittävimmät työvaiheet keskittyvät purkuun ja uudelleenrakentamiseen, kun taas itse kengitys on kohtalaisen yksinkertainen toimenpide, kun purku on suoritettu.

Purkutöiden yhteydessä on noudatettava RT-kortin nro 80-10712 ohjeita, jotka käsittelevät kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakenteen purkamiseen liittyviä seikkoja. Talviaikaan ennen purkutöiden aloittamista on poistettava kaikki lumet katolta, ja kattorakenteita ei yleensä tarvitse tukea korjaustöiden aikana, kunhan noudatetaan asianmukaisia ohjeita pystytolppien katkaisemisessa.

Runkorakenteiden katkaisu vaatii lähtökohtaisesti rakennusluvan. Tästä syystä kannattaa aina ennen urakan aloitusta olla yhteydessä paikalliseen rakennusvalvontaan.

Lähteet:

Termotuote ja Muottikolmio, Mika Autio, Valesokkelin korjaamisen eri menetelmät, Moilanen, 70-luvun pientalon korjausopas, Tulla, Valesokkeli osa II. Maanvaraisen alapohjan historia. Aki Schadewitz, Rkm.