sisäilma

Paimiossa, idyllisessä tiiliverhoillussa omakotitalossa asuva Lehdon perhe päätti, että on aika tehdä ilmanvaihtoremontti. Perheen kodin ilmanvaihtolaite, ILTO 400, oli pitänyt hyvää huolta kodin ilmanvaihdosta jo yli 20 vuotta ja oli selvää, että laitteiden ikääntyessä oli tiedossa monenlaista huoltoa ja sen myötä huoltokuluja. Nyt oli siis hyvä hetki uusia kodin ilmanvaihto. Mikä uudeksi ratkaisuksi tulisi?

On yleisesti tiedossa, että huonosti tai puutteellisesti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä ongelmia, jopa elinikäisiä vaivoja. Myös rakennukset alkavat ajan myötä voida huonosti, ja vuosikorjaukset/-huollot aikaistuvat - kustannukset lisääntyvät.Korvausilmaventtiilin tehtävä on tuoda asuntoon hallitusti raikasta ulkoilmaa. Jos korvausilmaa ei tule riittävästi tai se tulee vääristä paikoista, sisäilma voi tuntua tunkkaiselta ja ilmanvaihto alkaa toimia epätasapainossa. Ongelma huomataan usein makuuhuoneessa: ilma on aamulla raskas, venttiili on suljettu vedon vuoksi tai korvausilmareittiä ei löydy lainkaan.Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa korvausilmaventtiilit ovat olennainen osa kokonaisuutta. Siksi venttiilien määrä, sijoitus, puhtaus ja säätö vaikuttavat suoraan siihen, kuinka hallitusti ilma vaihtuu kodissa.

Tunkkainen makuuhuone, kylpyhuoneesta leviävä haju tai lattianrajasta tuntuva veto voivat kertoa samasta asiasta: ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti. Kodin ilmanvaihdossa ei riitä, että ilmaa tulee jostain sisään. Sen pitää tulla hallitusti oleskelu- ja makuuhuoneisiin ja poistua tiloista, joissa syntyy kosteutta ja hajuja. Kun perusperiaate on kunnossa, moni sisäilman arjen ongelma helpottuu jo pienillä tarkistuksilla.Ilmanvaihdon toimintaperiaateIlmanvaihdon tarkoituksena on tuoda asuntoon puhdasta ja raitista korvausilmaa. Tämä tapahtuu olohuoneen, makuuhuoneiden ja muiden oleskelutilojen ulkoseiniin sijoitettujen tuloilma- eli korvausilmaventtiilien kautta. Huono, käytetty ilma puolestaan johdetaan ulos keittiössä, vaatehuoneessa, WC:ssa ja kylpyhuoneessa olevista poistoilmaventtiileistä. Käytetty ilma kulkee poistoilmakanavaa pitkin katolle ja sitä kautta ulos. Kun ilmanvaihto toimii, jokaisessa huoneessa on joko korvausilmaventtiili tai poistoilmaventtiili - ei kuitenkaan molempia samassa huoneessa eikä huonetta ilman minkäänlaista venttiiliä. Ilmanvaihdon riittävyyden voit tarkistaa kokeilemalla, pysyykö paperiarkki itsestään kiinni WC:n poistoilmaventtiilin imussa. Poistoventtiili toimii, jos paperi pysyy kiinni venttiilissä. Mikäli näin ei tapahdu, avaa tuuletusikkuna, odota muutama minuutti ja kokeile uudestaan. Jos arkki pysyy nyt, tiedät, että tuloilman määrä ei ole normaalisti riittävä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ikkunat soveltuvat vain lyhytaikaiseen tuuletukseen, eivät jatkuvaan ilmanvaihtoon.

Moni omakotiasuja pohtii, voisiko ilmanvaihtoa pienentää energian säästämiseksi ja kuinka paljon ilmanvaihto kuluttaa energiaa? Missä kohtaa sen käytössä voi tinkiä? Ja voiko koneellisella ilmanvaihdolla jopa säästää energiaa? Koneellisen ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla voi säästää energiaa, kun huomioi sen käytössä pari seikkaa. Ennen tätä kuitenkin on hyvä tietää, mistä ilmanvaihdon energiankulutus muodostuu.

Syksyn tullessa kosteus kasvaa – lisääntyneet sateet ja ehkä vielä kesän viipyilevä lämpö osaltaan kasvattaa sitä. Moni onkin varmasti huomannut kotona, miten nopeasti esimerkiksi leivät homehtuvat pusseissaan. Syynä on juuri lämpö ja kosteus.Jos ne yhdessä saavat leivän homehtumaan nopeammin, mitä vaikutusta sisäilman kosteudella on sitten kotona?

Monessa kodissa on edelleen käytössä 1990–2000 -luvuilla asennettu ILTO-ilmanvaihtokone, joka alkaa lähestyä teknisen käyttöikänsä loppua. Vanhan laitteen hyötysuhde on heikko, energiankulutus kasvaa ja huoltotarve lisääntyy. Tällöin kodin asukkailla on edessään tärkeä päätös: jatketaanko vanhan koneen korjaamista vai vaihdetaanko se uuteen, energiatehokkaaseen malliin.

Monessa omakotitalossa on käytössä koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla – järjestelmä, joka toimii ympäri vuoden, mutta kaipaa eri vuodenaikoina hieman erilaista huomiota. Ilmanvaihtokoneen säädöt eivät ole vain talvipakkasten asia. Kesällä oikein toimiva ilmanvaihto voi parantaa asumismukavuutta huomattavasti, auttaa sisäilmaa pysymään raikkaana ja jopa viilentää kotia luonnollisella tavalla.

Monessa erityisesti 1960–1980-luvuilla rakennetuissa tiiliverhoilluissa taloissa käytettiin perustustapana valesokkelia. Myös moni tuon ajanjakson puutaloista on toteutettu tällä menetelmällä. Suomessa siis on yli miljoona omakotitaloa, mikä on jo merkittävä kansallisomaisuus. Tutkimusten mukaan noin joka neljännessä omakotitalossa on jonkinasteinen homevaurio, ja suurimmat vauriot sijaitsevat alapohjassa ja märkätiloissa.

Suomessa on lähes puoli miljoonaa kesämökkiä. Suurin osa niistä on rakennettu 80-luvulla tai aikaisemmin. Useimmilla mökeillä ilmanvaihto on jäänyt kokonaan huomiotta tai se on puutteellista. Ilmanvaihto kannattaa laittaa kuntoon nyt käyttökauden kynnyksellä.

Tunkkainen ilma, kosteus ja epämiellyttävät hajut ovat keväisin vastassa montaa mökkeilijää. Useimmilla mökeillä ilmanvaihto on jäänyt kokonaan huomiotta. Edullinen ilmanvaihtoremontti saattaa pelastaa mökin jopa purkutuomiolta.