Korvausilmaventtiileillä sisäilma kuntoon
Näin tarkistat, kulkeeko korvausilma hallitusti makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin
Likainen suodatin heikentää korvausilmaventtiilin toimintaa ja voi huonontaa sisäilman laatua. Suodatin kannattaa tarkistaa ja vaihtaa säännöllisesti, jotta korvausilma pääsee kulkemaan hallitusti.
On yleisesti tiedossa, että huonosti tai puutteellisesti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä ongelmia, jopa elinikäisiä vaivoja. Myös rakennukset alkavat ajan myötä voida huonosti, ja vuosikorjaukset/-huollot aikaistuvat - kustannukset lisääntyvät.
Korvausilmaventtiilin tehtävä on tuoda asuntoon hallitusti raikasta ulkoilmaa. Jos korvausilmaa ei tule riittävästi tai se tulee vääristä paikoista, sisäilma voi tuntua tunkkaiselta ja ilmanvaihto alkaa toimia epätasapainossa. Ongelma huomataan usein makuuhuoneessa: ilma on aamulla raskas, venttiili on suljettu vedon vuoksi tai korvausilmareittiä ei löydy lainkaan.
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa korvausilmaventtiilit ovat olennainen osa kokonaisuutta. Siksi venttiilien määrä, sijoitus, puhtaus ja säätö vaikuttavat suoraan siihen, kuinka hallitusti ilma vaihtuu kodissa.
Mistä huomaa, että korvausilma ei kulje oikein?
Korvausilman puute ei aina näy itse venttiilissä. Ensimmäiset merkit voivat olla tunkkainen makuuhuone, veto, hajujen kulkeutuminen vääristä paikoista tai ikkunoiden huurtuminen. Jos korvausilmaventtiilit ovat kiinni tai niitä on liian vähän, poistoilma voi vetää korvaavaa ja likaista ilmaa rakenteiden raoista, postiluukusta tai muista hallitsemattomista reiteistä.
Eri ilmanvaihtojärjestelmät
Ilmanvaihtojärjestelmiä on pääosin kolmea tyyppiä. Täysin koneellisessa ilmanvaihdossa järjestelmä sekä tuo raitista ilmaa sisään että poistaa käytettyä ilmaa. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa poisto hoidetaan esimerkiksi huippuimurilla, ja korvausilma tulee sisään korvausilmaventtiilien kautta (tai hallitsemattomammin rakenteiden raoista). Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma poistuu poistohormien kautta luonnollisen paine-eron avulla, ja myös siinä korvausilman saanti ratkaistaan joko venttiileillä (tai puutteellisemmin rakennuksen ilmavuotojen kautta).
Miksi painovoimainen tai koneellisella poistolla varustettu ilmanvaihto ei toimi?
Ongelma löytyy usein korvausilmasta. Korvausilmaventtiilit voivat puuttua kokonaan, poisto ei vedä riittävästi tai venttiilit on säädetty väärin. Joissain ratkaisuissa venttiilien toiminta edellyttää, että asukas säätää niitä itse esimerkiksi sään, vuodenajan ja vedontunteen mukaan.
Myös suodattimilla on merkitystä. Jos suodattimet ovat heikkotehoisia, sisään pääsee epäpuhtauksia, katupölyä ja siitepölyä. Silloin moni päätyy sulkemaan tuloventtiilit kokonaan, vaikka juuri se heikentää ilmanvaihtoa entisestään.
Ilmanvaihdon toimivuuden tarkastaminen
Jos ei ole varma, kuinka ilmanvaihto toimii huoneistossa, kannattaa aloittaa tarkastaminen makuuhuoneesta.
Selvitetään, mistä ulkoilmaa tulee makuuhuoneeseen. Mahdollisuuksia on monia: katossa tai sisäseinässä olevan venttiilin kautta (koneellinen ilmanvaihto), ulkoseinässä olevan tuloilmaventtiilin kautta, puisessa tuuletusluukussa olevasta venttiilistä tai ikkunan karmissa (yläreunassa) olevasta pitkänomaisesta ns. karmiventtiilistä.
Jos mikään näistä vaihtoehdoista ei toteudu (= tuloilmaventtiileitä ei ole), tulee ilma sisälle erilaisten vuotoaukkojen kautta, kuten ikkunan- tai lattianraoista, vapaiden pistorasioiden putkitusten tai vaikkapa ulko-ovessa olevan postiluukun kautta. Muutamissa ääritapauksissa on ilmennyt, että korvausilma voi tulla jopa kylpyhuoneen lattiakaivon kautta, kun korvaavaa ilmaa ei muuten tule huoneistoon.
Kannattaa muistaa, ettei ikkunatuuletus ole jatkuvaa ilmanvaihtoa. Se on kertaluonteista lisätuuletusta, jolla voidaan hetkellisesti tehostaa ilmanvaihtoa.
Jos makuuhuoneesta ei siis löydy tuloilmaventtiiliä, kannattaa ryhtyä miettimään, mikä olisi paras vaihtoehto parantaa ilmanvaihtoa. Jos makuuhuoneessa ei ole hallittua korvausilmareittiä, ongelmaa ei kannata paikata pelkällä ikkunatuuletuksella, sillä se ei korvaa jatkuvaa ilmanvaihtoa.
Tuloilmaventtiilien sijoittaminen
Tuloilmaventtiili on sijoitettava jokaiseen ns. oleskelutilaan kuten makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen sekä tietysti saunaan. Huoneisiin, joissa on poistoilmaventtiili (wc, keittiö, vaatehuone, suihkutila), ei tule asentaa tuloilmaventtiiliä, koska se vähentää oleskelutiloihin tulevaa ulkoilmaa.
On tärkeää, että tuloilmaventtiili sijoitetaan jokaiseen makuuhuoneeseen, vaikkei huoneita käytettäisikään. Muuten ilma ei vaihdu ko. huoneissa. Tässä ei kannata pihistellä. Muutenkin venttiileitä täytyy olla optimaalinen määrä: yksi venttiili 20 lattianeliömetriä kohti on sopiva nyrkkisääntö eli 80 m²:n asunnossa tarvitaan neljä tuloilmaventtiiliä.
Jos tuloilmaventtiileitä on liian vähän, esimerkiksi vain yksi, ilma tulee siitä niin kovalla paineella, että ilmavirta aiheuttaa vedon tunnetta. Oikea venttiilien määrä tasoittaa merkittävästi ilmavirtaa. Myös rakennuksen tiiviys vaikuttaa venttiilin tuloilmasuihkuun. Mitä tiiviimpi rakennus, sitä paremmin saadaan ilma tulemaan hallitusti venttiilien kautta.
Tuloilmaventtiili kannattaa sijoittaa mahdollisimman korkealle. Tällöin kylmä tuloilmasuihku lämpiää, ennen kuin se tulee oleskelualueelle.
Velco-tuloilmaventtiilin toimintaperiaate
Tavallista tuloilmaventtiiliä on säädettävä jatkuvasti muuttuvan ulkolämpötilan mukaan. Säätö tapahtuu käsin vivusta kääntämällä tai narusta vetämällä.
Velco-tuloilmaventtiilissä venttiilin sisällä oleva termostaatti säätää automaattisesti ulkolämpötilan mukaan venttiililautasen avausta: kylmällä pienemmälle ja lämpöisellä suuremmalle. Automaattisesti säätyvän termostaatin merkitys korostuu erityisesti vuodenaikoina, jolloin ulkoilman lämpötilassa on suuria eroja, esimerkiksi päivällä on +12 °C ja yöllä –7 °C. Pakkasellakin lautanen on siis hiukan auki ja lämpöisellä avauksen maksimiasento on n. 20 mm. Jatkuvaa käsin tehtävää säätämistä pienemmälle – isommalle ei siis tarvita.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat