Lattiatasoitteen valinnassa huomioitavaa
Sisäilman laatua arvostetaan liian vähän. Niin kauan kaikki on kunnossa eikä asiaa ajatella, kun ongelmia ei ole. Mutta kun ongelmat ilmaantuvat, alkaa kuumeinen mietintä, mistä ne johtuvat.
Tutkimusten mukaan vietämme yli 90% ajastamme sisätiloissa. Tästä syystä sisäilmaan ja varsinkin sen laatuun on kiinnitettävä huomiota.
Matala-alkalinen lattiatasoite
Osa sisäilmaongelmien aiheuttajista löytyy lattiasta. Betonilattian päälle liimatut lattiapäällysteet eivät ole kestäneet betonin korkeaa alkalisuutta, jolloin lattiapäällyste ja liima ovat muodostaneet sisäilmaan haitallisia päästöjä reagoituaan alkalisen kosteuden kanssa.
Useat tutkimukset osoittavat, että sisäilman laatu voi olla kiinni vain viiden millimetrin matala-alkalisesta lattiatasoitekerroksesta. Se estää lattiapäällysteessä ja liimassa olevien orgaanisten aineiden hajoamisen haitallisiksi päästöiksi.
Riittävä, minimissään 5 mm:n matala-alkalinen tasoitekerros betonin päällä toimii edullisena vakuutuksena. Muutama euro lisää neliöhintaan ja sisäilmaongelmat on lattian osalta huolehdittu rakennuksen käyttöiän ajaksi – edellyttäen että myös betonin kosteudenhallinnasta on huolehdittu.
Hyvän sisäilman yksi peruselementeistä on betonin kosteudenhallinta. Se ei kuitenkaan pelkästään riitä. Muovimatoissa muun muassa käytettävät pehmittimet eivät kestä betonin emäksisyyttä (korkeaa alkalisuutta). Pehmittimet muodostavat sisäilmaan haitallisia päästöjä reagoituaan alkalisen kosteuden kanssa. Matala-alkalinen tasoitekerros on tehokas suoja betonin päällä estäen alkalien nousun ja pääsyn kosketuksiin pintamateriaalien kanssa.
pH-asteikolla betoni on voimakkaasti emäksinen. Betonin pH-arvo on 13, eli se on lähes yhtä emäksistä kuin viemäreiden avaamiseen käytetty Kodin putkimies. Tehokkaasti sisäilmaongelmilta suojaavan matala-alkalisen lattiatasoitteen pH:n on oltava alle 11.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat