perustukset

Tunkkainen sisäilma, hajuhaitat, kalkkihärmä sokkelissa, kosteus seinän alaosassa tai kellarin nihkeys ovat tilanteita, joissa moni kysyy samaa: miksi ongelma ei lopu, vaikka ulkopuolista vedenhallintaa on jo parannettu?Yksi tavallinen selitys on kapillaarinen kosteuden nousu. Se tarkoittaa, että vesi imeytyy maaperästä huokoisiin rakennusmateriaaleihin, kuten betoniin, tiileen ja harkkoihin, ja etenee rakenteissa pysty- ja vaakasuunnassa. Vanhemmissa rakennuksissa riskitaso kasvaa, jos perustukset on tehty kalliolle, perusmaan tai hienojakoisen maa-aineksen varaan ilman toimivaa kapillaarikatkoa.

Minun pitäisi korjailla mökin perustuksia, mökki aikoinaan rakennettu osittain saviselle maalle pilarien päälle. Pilarit meinaavat ajan kanssa vähän elää paikoillaan ja kääntyillä. Ajattelin tehdä uusiksi huonossa kunnossa olevat ja mietin että kaivaisin vähän maata pois alta, kun nykyiset anturat ovat melkein pinnassa ja laittaisin eristeet alle, sekä sitten routaeristäisin ympäriltä.Mökki sijaitsee Inarin kunnassa et routasyvyys sen noin 2,5 m. Mökki sijaitsee semmoisella paikkaan ettei autolla tai muullakaan kalustolla pääse eli kaikki pitää tehdä käsin. Jonkinmoinen salaojitus on tehty ympärille mutta luonnollisestikaan sitä ei ole kovin syvälle tehty ja aika vähän mursketta saatu ympärille, kun murske pitänyt kuljettaa veneellä.Miten tuommoinen olisi fiksuin korjata/rakentaa uudelleen?

Valesokkeli-ratkaisujen takia home- ja lahovaurioituneiden seinärakenteiden korjaaminen on ollut perinteisesti aikaa vievää ja kallista. Ongelmaan on kehitetty kotimainen ja patentoitu ratkaisu Termo-tuotteella. Menetelmällä varsinainen valesokkeli – eli perustusrakenteen ulkopuolelta tuleva kosteusrasitus – ei muutu, mutta valesokkelirakenteen riskialue voidaan korjata ja vahvistaa turvallisesti.Timpuri Mikko Merelä halusi testata, miten Termotuotteen korjausjärjestelmä toimii käytännössä tällaisessa tilanteessa. Menetelmä kohdistuu nimenomaan sisäpuolelle, missä puurakenteiden vauriot yleensä sijaitsevat.

Maanvarainen lattia, jonka perustuksissa on otettu huomioon kosteuden eristäminen, energiankulutus, radonkaasut, routa ja rakennuskustannukset on hyvä perusta terveelle talolle. Luonteenomaista huonolle rakennustekniikalle maanvaraisissa lattiarakenteissa on kosteuden pääsy maasta rakenteisiin, liian hidas kuivatus tai sen puuttuminen ja sopimattomat eristemateriaalit.

Jotta oman kodin voi rakentaa, tarvitaan sille tontti. Mutta miten toteuttaa asiat oikeassa järjestyksessä? Valitaanko ensin talo ja vasta sen jälkeen tontti, vai hankitaanko ensin tontti, jonka jälkeen lähdetään suunnittelemaan siihen sopivaa taloa?

Asunnon myynti oli ollut jo pitkään Hakalan perheen mielessä, ja viimein keväällä 2021 he päättivät toteuttaa suunnitelmansa. Aika oli otollinen ja talokauppa Pirkanmaalla kävi kuumana, mutta kun kodinhoitohuoneesta yllättäen löytyi kosteutta, kaikki tuntui menevän pieleen.

Aurinkoinen sekä kuiva sää houkuttelevat puuhastelemaan pihalle. Kevät, kesä sekä syksykin, ovat hyvää aikaa huolehtia kodin ja mökin pienet kunnostustyöt pihamaalla. Toisinaan remppapuuhat eivät rajoitu vain ulos, vaan myös sisätilat kaipaavat ehostusta.Kokosimme tähän muutamia vinkkejä, ohjeita sekä videoita yleisimpiin kunnostustarpeisiin.

Pahoittelemme, että artikkeli myöhästyi viikolla 20. Tarkensimme artikkelin sisältöä yhteistyössä Rakennuskemian asiantuntijoiden kanssa.

Jos olet suunnittelemassa omaa uutta terassia, tässä sinulle muutama vinkki, jotta saat tulevan terassisi perustuksista varmasti tukevat.

Taloissa oli havaittu jo pidemmän aikaa kosteus- ja lämpövuotoja. Asukkaat olivat valitelleet muun muassa kylmistä lattioista. SItten koitti lämmin kesäkuinen torstaiaamu rakennustyömaalla Pohjois-Helsingissä. Nelisen kuukautta kestävässä urakassa uusittiin laajalla tontilla sijaitsevien kuuden rakennuksen perustusten kosteuden- ja lämmöneristeet sekä parannettiin salaojien toimintaa.