• Etusivu
  • Rakentaminen

Radonin mittaus, poisto ja torjunta

Näin vähennät radonpitoisuutta kodissasi

Mariana Ravonius
Päivitetty 17.03.2025
Radonin- torjunta-Suomessa

© Adobe Stock

Radon on hajutonta, mautonta ja näkymätöntä radioaktiivista kaasua, jota syntyy maaperässä olevan uraanin ja radiumin puoliintuessa. Altistuminen radonille aiheuttaa keuhkosyöpää. Huoneilmaan radonia pääsee muun muuassa:

  • rakennuksen alla ja ympärillä olevasta maaperästä
  • vähäisin määrin myös rakennusmateriaaleista esim. betonista ja tiilestä
  • talousvedestä, erityisesti porakaivoveden radonpitoisuus voi olla suuri

Maaperän huokosilma on Suomessa merkittävin sisäilman radonpitoisuuden lähde. Rakennuksen sisäinen alipaine, joka aiheutuu esimerkiksi koneellisesta ilmanvaihdosta ja lämpötilaeroista, vetää radonpitoista ilmaa maaperästä sisään. Tyypillinen vuotokohta on maanvaraisen laatan ja sokkelin liitoskohta, jossa betoni kutistuu kuivuessaan.

Eri viranomaistahot ovat antaneet suosituksia ja määräyksiä huoneilman radonpitoisuuksista. Uusissa taloissa raja-arvona pidetään enintään 200 Bq/m3 (becquereliä kuutiometrissä ilmaa) vuoden keskiarvona. Sisäilmastoluokitus 2018 edellyttää luokissa S1 (Yksilöllinen sisäilmasto) ja S2 (Hyvä sisäilmasto) enimmäisarvoa 100 Bq/m3 ja S3-luokassa (Tyydyttävä sisäilmasto; täyttää rakennusmääräysten vähimmäisvaatimukset) 200 Bq/m3.

Rakennuspaikasta riippumatta nämä enimmäisarvot ylittyvät yleisesti suomalaisissa kodeissa. Vanhoissa taloissa radonpitoisuuden vuosikeskiarvon maksimina pidetään 300 Bq/m3.

Radonpitoisuuden mittaaminen – miten ja millon?

Radon on alueellinen ongelma Suomessa, mutta hyvin yleinen. Maaperän uraanipitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymen läänissä. Ongelmallisimpia ovat hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut, kuten Pispalanharju ja eräät Salpausselän alueet.

Radonkartta >>

Talon radonpitoisuus mitataan syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, jolloin lämpötilat ovat keskimäärin alhaisimmillaan ja huoneilman radonpitoisuus on korkeimmillaan. Mittaamisen aikana alapohjan pinnoitusten ja rakennuksen vierustäyttöjen on oltava valmiita ja lämmitys- sekä ilmanvaihtojärjestelmien toiminnassa. Mittausaika on vähintään kaksi kuukautta ja sen on oltava yhtäjaksoinen. Maksullisen mittausvälineen, ns. radonpurkin, voi tilata Säteilyturvakeskuksesta.

Radonpitoisuuden mittausta ei kannata suorittaa niin kutsuttujen pari päivää mittaavien pikamittarien avulla syystä, että luotettavaa arviota pitkän ajan radonpitoisuudesta ei saada näin lyhyellä aikajaksolla. Radonpitoisuus voi vaihdella paljonkin päivästä ja viikosta toiseen. Pikamittaus ei siis nopeudellaan korvaa kahden kuukauden purkkimittauksella suoritettavaa mittausta ja siitä saatavia tuloksia.

Jos mitattu radonpitoisuus ylittää tavoiterajan, on uudisrakennuksessa otettava poistokanavan päässä katolla oleva huippuimuri käyttöön tai saneerauskohteessa asennettava radon-saneerausjärjestelmä.

Ilmanvaihdon merkitys radonin poistossa

Toimiva ilmanvaihto takaa terveellisen sisäilman rakennuksissa. Ilmanvaihto poistaa syntyvät epäpuhtaudet ja tuo puhdasta ilmaa korvausilmaksi. Jos ilmanvaihto on puutteellinen, saattaa sisäilman radonpitoisuus nousta huomattavan suureksi. Suomalaisissa taloissa varsinkin korvausilmaventtiilien puute on yleinen ongelma.

Radonin torjuntamenetelmät

Suomen rakennuslaki antaa yleisohjeet radonitorjunnasta, mutta tarkemmat tekniset ratkaisut riippuvat usein rakennuksen tyypistä, maaperästä ja muista paikallisista olosuhteista.

Radonputkistojärjestelmät

  • Radonputkistojärjestelmä luo alipaineen rakennuksen alla, jolloin radon imeytyy putkistoon ja poistuu rakennuksesta.
  • Järjestelmä koostuu imuputkista, jotka asennetaan rakennuksen alle. Putkistosta ilma johdetaan esimerkiksi katolle tai muuhun sopivaan paikkaan.
  • Putkiston mitat ja materiaalit valitaan rakennuksen koon ja radonpitoisuuden perusteella. Yleensä käytetään PVC-putkia.
  • Puhallin luo alipaineen putkistossa. Puhallin valitaan järjestelmän koon mukaan.

Tiivistysmenetelmät

  • Tiivistämisellä estetään radonin pääsy maaperästä rakennukseen.
  • Tiivistämistä tarvitaan esimerkiksi lattian ja seinien liitoskohdissa, läpivienneissä ja rakenteiden halkeamissa.
  • Tiivistämiseen käytetään erilaisia tiivistemassoja, kuten silikonia, akryyliä tai polyuretaania.
  • Tiivistys on tehtävä huolellisesti ja tarkastettava työn valmistuttua.

Radonkaivo

  • Radonkaivo imee radonpitoista ilmaa maaperästä rakennuksen ulkopuolelta. Tämä luo alipaineen, joka vähentää radonin kulkeutumista rakennuksen sisään.
  • Radonkaivo on yleensä syvä kuoppa, joka on vuorattu esimerkiksi betonirenkailla. Kaivon pohjalle asennetaan imuputki, joka johtaa radonpitoisen ilman pois kaivosta.
  • Radonkaivo asennetaan tyypillisesti muutaman metrin syvyyteen rakennuksen lähelle. Kaivon sijainti ja syvyys määritetään kohteen mukaan.
  • Radonkaivon avulla huoneilman radonpitoisuus saadaan laskemaan jopa 95 %.

Muut radonintorjunnan menetelmät

  • Riittävä ilmanvaihto on tärkeä osa radonintorjuntaa. Ilmanvaihtotekniset korjaukset auttavat eniten sellaisissa kohteissa, joissa ilmanvaihto on ensimmäisen mittauksen aikana toiminut huonosti.
  • Joissakin tapauksissa maaperän käsittely voi olla tarpeen, esimerkiksi jos maaperä on erityisen radonpitoista.

(Säteilyturvakeskus (STUK) ja Suomen rakennusmääräyskokoelma).

Varsinkin talvisaikaan, kun sisäilma on lämpimämpää kuin ilma talon ulkopuolella, aiheuttaa lämpötilojen ero taloon alipaineen, joka imee sisäilmaan maaperästä radonia muun ilman mukana. Tästä syystä radonin torjunta keskittyy torjumaan radonpitoisen ilman sisään pääsyn rakenteiden välistä.

Yleisestä käsityksestä poiketen edes tiiviillä silttisavitontilla rakennukset eivät ole turvassa radonilta. Talon alle radonia on voinut joutua esimerkiksi täyttömaan tai soran mukana. Täyttösorassa radonia syntyy kaiken aikaa lisää. Rakennuksen sisälle radon pääsee yleensä maaperästä, mutta myös radonia sisältävästä kaivovedestä.

Tehokkain torjuntamenetelmä on tiivistää perustukset hyvin ja asentaa laatan alle radon-putkisto. Putkisto on helppo ottaa käyttöön myöhemmin, jos mittaukset niin vaativat.

Info

Info

Apua radonkorjauksiin

Voit ladata Säteilyturvakeskuksen raadonkorjausoppaan täältä.

Radonkorjauksista kannattaa tiedustella LVI-liikkeistä ja radonkorjauksia tekevistä yrityksistä, joista on lista STUKin sivuilla.

Rakentaminen
asuminen
alapohja
perustukset
turvallisuus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Euran terveyskeskus
Kunnan terveyskeskuksessa kosteusongelmat varmasti kuntoon uudenlaisella ratkaisulla – yllättävät hyödyt kuivumistehokkuuden lisäksi
Rakennuksien kosteusongelmat ovat monessa kunnassa liiankin tuttuja. Ongelmat voivat silti olla ratkaistavissa ilman massiivisia korjaustoimenpiteitä. Euran kunnan terveyskeskuksessa havaittiin keväällä 2020 sisäilmahaittoja. Kosteusongelman lähde saatiin rajattua rakennuksen keskellä olevan pohjalaatan kosteuteen. Ratkaisuna ongelmaan oli innovatiivinen rakenteiden kuivausratkaisu, jonka avulla rakenteet saatiin kuivaksi. Menetelmällä oli muitakin suuria hyötyjä, kuten väistötilojen tarpeettomuus korjauksien ajaksi.
Rivitalon etupiha
Pienen taloyhtiön haasteet kosteusongelman hoidossa
Kun Jäkärlänkujan rivitaloyhtiö Helsingissä kohtasi mittavat kosteusongelmat, päättivät taloyhtiön asukkaat lähestyä ongelmaa innovatiivisella tavalla SafeDrying-järjestelmän avulla. Tämä osoittautui kustannustehokkaaksi ratkaisuksi verrattuna perinteisille kosteudenpoistotekniikoille.
20164_46081.jpg
Pidä alapohjarakenteet kuivana ja kunnossa
Kosteus ja erityisesti rakenteisiin päässyt kosteus, on useimmille rakennuksille tai rakennuksen osille kohtalokas. Alapohjan lämmöneristyksen tarkoituksena on eristää lämpöä ja estää kosteuden pääsy sisäpuolen rakenteisiin.
miehen käsi ojennettuna kohti puupinoa.
Helppotekoinen halkoteline puunhakuun
Perinteinen puukori saattaa joissain tapauksissa olla liian raskas ja mallinsa takia hankala kantaa. Kevyempi puunkantoteline on hyvä apuväline takkapuiden hakureissulla. Kantotelineen nikkaroimiseen voi käyttää rakentamisesta jääneet rimat ja listan pätkät. Ohjeita voi soveltaa oman puutavaratilanteen ja mielikuvituksen mukaan. Alustan voi myös tehdä umpinaiseksi, esimerkiksi paneelin pätkistä tai levystä.
aurinkoinen kesäkeli näkyy ikkunasta
Tuloilman jälkilämmitys
Vesikiertoinen lattialämmitys on yleisin lämmönjakotapa Suomessa. Sen valitsee lähes 60 prosenttia pientalorakentajista. Matalalämpöisen veden käyttö lämmönjaossa ja lämmön tehokas kohdistuminen sekä tasainen jakautuminen tekevät siitä miellyttävän ratkaisun, joka soveltuu hyvin myös maalämpötaloissa käytettäväksi. Myös ilmanvaihto voidaan oikeanlaisella ilmanvaihtokoneella kytkeä suoraan lattialämmitykseen, jolloin tuloilma jälkilämmitetään lattialämmityksestä otettavalla lämmöllä.
201110_28077.jpg
Hybridivaraajamallistosta
Hybridivaraaja vastaa tehostuneisiin energiatehokkuusvaatimuksiinUudet energiatehokkuusvaatimukset ja kuluttajien yhä tarkentuvat toiveet asettavat lisävaatimuksia myös lämminvesivaraajavalmistajille. Varaaja ei ole enää vain yksinkertainen säiliö lämpimän veden hetkelliseen säilömiseen. Sen toivotaan olevan optimaalinen niin kytkennöiltään kuin mitoiltaankin ja sen eristeen odotetaan omalta osaltaan vastaavan tiukentuneisiin vaatimuksiin. Myös varaajan lämmönvaihtimina toimivien kierukoiden on siirrettävä lämpöä riittävän tehokkaasti. Kokkolalainen Akvaterm – Suomen johtava varaaja- ja kylmäsäiliövalmistaja – on vastannut näihin vaatimuksiin kahdella uudella varaajamallistolla: AKVA SOLAR ja AKVA GEO. Mallistot on kehitetty erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttävien kuluttajien tarpeisiin. Niihin voidaan kuitenkin edelleen kytkeä myös perinteisempiä lämmönlähteitä.Lue lisää: Akvaterm hybridivaraaja

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton