Miten perustukset korjataan?

Perustus kantaa rakennuksen kuormat maapohjaan. Korjaustapa riippuu siitä, onko ongelma itse rakenteessa, perustuksen alla olevassa maassa vai rakennuksen ympärillä olevissa olosuhteissa. Jos syy jää selvittämättä, korjaus voi kohdistua väärään kohtaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan yleensä rakennuksen näkyvät vauriot, sokkelin ja perusmuurin kunto, mahdolliset painumat, ovien ja ikkunoiden toiminta, alapohjan liittymät, sadevesien ohjaus, salaojat, maanpinnan kallistukset ja aiemmat korjaukset. Vanhoissa taloissa pitää selvittää myös perustamistapa. Luonnonkiviperustus, harkkoperustus, betoniperustus ja pilariperustus käyttäytyvät eri tavoin.

Rakennesuunnittelija tai perustusten korjaamiseen perehtynyt asiantuntija arvioi, tarvitaanko tarkempia tutkimuksia. Vaativissa kohteissa voidaan tarvita esimerkiksi pohjatutkimus, painumaseuranta, rakenteiden avaaminen tai kosteus- ja kuivatusjärjestelmän tarkastus. Korjausjärjestys ratkaisee paljon. Ensin poistetaan vaurion aiheuttaja, sitten korjataan rakenne ja viimeiseksi viimeistellään pinta.

Jos perustus ei ole liikkunut, mutta sokkelissa näkyy kosteusrasitusta, korjaus alkaa talon ulkopuolelta. Katolta tuleva vesi, rakennusta kohti viettävä piha, puuttuva sadevesijärjestelmä tai toimimaton salaojitus voivat pitää perusmaan kosteana ja lisätä vaurioiden riskiä.

Tässä vaiheessa korjaus tarkoittaa rännien ja syöksytorvien kunnostamista, sadevesien johtamista pois rakennuksen vierustalta, maanpinnan kallistusten korjaamista, salaojien tarkastamista tai salaojaremonttia. Perusmuurin ulkopuolinen kosteudenhallinta pitää arvioida samalla, koska pelkkä putkien uusiminen ei aina riitä.

Lue lisää aiheesta Rakentaja.fi artikkeleista Milloin salaojat pitää uusia?, Salaojien avulla vedet pois perustusten luota ja Milloin on perustusten vedeneristeiden korjausaika?.

Routa liittyy usein veteen. Märkä maa routii herkemmin, ja jäätyessään se voi liikutella perustusten vierustaa, portaita, terasseja ja piharakenteita. Jos routiminen pääsee vaikuttamaan perustuksiin, vaurio näkyä halkeamina, sokkelin liikkeenä tai rakennuksen reuna-alueiden muutoksina.

Routavaurion korjaus alkaa vedenhallinnasta. Maa ei saa jäädä rakennuksen vierustalla jatkuvasti kosteaksi. Sen jälkeen arvioidaan routasuojauksen kunto ja laajuus. Tarvittaessa routasuojausta täydennetään tai rakennetaan uudelleen osana laajempaa pihan, salaojien ja perustusten korjausta.

Jos perustusta on jo liikutettu, tarvitaan rakennesuunnittelijan arvio. Routasuojaus saattaa estää uutta rasitusta, mutta se ei automaattisesti korjaa jo syntynyttä rakenteellista vauriota.

Routaeristyksen periaatteista voi lukea lisää Rakentaja.fi artikkelista Kysymyksiä ja vastauksia: routaeristys sekä perustusten eristäminen.

Painuma tarkoittaa, että rakennuksen osa on liikkunut alaspäin suhteessa muuhun rakennukseen. Se näkyy yleensä vinoina lattioina, ovien ja ikkunoiden toimintahäiriöinä, seinien halkeamina tai rakennuksen nurkan muuttuneena korkeutena. Painuma voi olla pysähtynyt tai edelleen etenevä. Korjaustapa riippuu siitä, kumpi on kyseessä.

Jos painuma on paikallinen ja rakenne muuten korjattavissa, rakennuksen kulmaa tai seinälinjaa voidaan joissain tapauksissa nostaa. Nosto tehdään hallitusti ja suunnitelman mukaan. Työssä pitää huomioida viemärit, vesijohdot, hormit, ovet, ikkunat, alapohja, ulkoseinän liittymät ja rakenteiden jäykkyys. Vanha rakennus on usein mukautunut painuneeseen asentoon vuosien aikana, joten äkillinen oikaisu aiheuttaa uusia vaurioita.

Pelkkä nosto ei riitä, jos painumisen syy jää ennalleen. Jos maapohja ei kanna, salaojat eivät toimi tai rakennuksen kuormitus on muuttunut, painuminen saattaa jatkua. Siksi noston yhteydessä tarvitaan yleensä myös tuennan, anturan, salaojituksen, routasuojauksen tai pohjarakenteen korjausta.

Perustuksia ei korjata yhdellä yleisohjeella. Korjaustapa valitaan sen mukaan, millainen perustus rakennuksessa on ja miten vaurio näkyy.

Luonnonkiviperustus

Luonnonkiviperustus on yleinen vanhoissa rakennuksissa. Sen vauriot näkyvät kivien liikkumisena, saumojen rapautumisena tai yksittäisten kivien irtoamisena. Pieni saumavaurio voidaan joissain tilanteissa korjata paikallisesti, jos rakenne on muuten vakaa. Jos kivet ovat liikkuneet tai rakennus painuu, korjaus pitää suunnitella tarkemmin.

Laajemmassa korjauksessa rakennusta saatetaan joutua tukemaan työn ajaksi. Perustusta avataan ja korjataan lyhyissä jaksoissa, jotta seinälinjan tuenta säilyy. Vanhaa luonnonkiviperustusta ei pidä purkaa pitkästi auki ilman suunnitelmaa.

Betoni- ja harkkoperustus

Betoni- ja harkkoperustuksissa halkeaman suunta, leveys, sijainti ja muutos kertovat paljon. Paikallaan pysyvä pintahalkeama saattaa tarvita ainoastaan paikkausta ja pinnoitteen uusimista. Kasvava, porrastuva tai rakenteen läpi jatkuva halkeama vaatii syyn selvittämistä ennen korjausta.

Korjaus voi tarkoittaa halkeaman injektointia, perusmuurin vahvistamista, ulkopuolisen kosteudenhallinnan parantamista, anturan korjausta tai perustuksen osittaista uusimista. Jos rakenne liikkuu edelleen, pintakorjaus ei pysäytä vauriota.

Pilariperustus

Pilariperustuksessa ongelma saattaa olla pilarissa, anturassa tai maassa pilarin alla. Kevyen rakennuksen kohdalla paikallinen oikaisu tai tuennan parantaminen voi riittää, mutta jatkuva painuminen kertoo yleensä siitä, että pilarin kuorma ei siirry maahan oikein.

Korjaus tarkoittaa pilarin tukemista, anturan suurentamista, kaulusanturaa tai yksittäisen pilarin uusimista. Ennen korjausta pitää varmistaa, että rakennus on tuettu turvallisesti työn aikana.

Savimaa ja muut heikosti kantavat maat

Savimaa painuu, koska maakerrokset puristuvat rakennuksen kuorman alla. Jos painuma on merkittävä tai jatkuu, perustuksen vahvistaminen voi edellyttää paalutusta tai muuta pohjarakenteen korjausta.

Paalutuksen tehtävänä on siirtää rakennuksen kuormia syvemmälle kantavaan maakerrokseen tai kallioon. Ratkaisu vaatii pohjatutkimusta ja rakennesuunnittelua. Savimaalla ei pidä olettaa, että halkeamien paikkaus tai sokkelin pinnoitus ratkaisee varsinaisen ongelman.

Perustuksen syventäminen tai osittainen uusiminen tulee kyseeseen, jos vanha perustus on liian matala, vaurioitunut tai sen alla oleva maa ei enää toimi suunnitellulla tavalla. Työ tehdään vaiheittain. Rakennus tuetaan, vanhaa rakennetta avataan rajatulta matkalta ja uusi kantava rakenne tehdään suunnitelman mukaan.

Korjaus sisältää anturan vahvistamista, raudoitusta, betonivalua, luonnonkiviperustuksen täydentämistä tai perusmuurin osittaista uusimista. Työjärjestys on tärkeä, koska perustuksen avaaminen vaikuttaa suoraan rakennuksen kantavuuteen.

Jos perustus on osittain kalliolla, korjauksessa pitää huomioida veden poistuminen rakenteen alta ja perustuksen ankkurointi tai tuenta suunnitelmien mukaisesti. Kallio ei yksin tee korjauksesta ongelmatonta, jos vesi jää seisomaan rakenteen alle tai kuormat siirtyvät epätasaisesti.

Vanhemmassa korjausohjeistuksessa mainitaan puristuslaatta, jossa kellarin lattiaan valetaan laaja raudoitettu betonilaatta osaksi rakennuksen kantavaa rakennetta. Ratkaisu voi tulla kyseeseen betoniperusmuurillisessa talossa, jossa on käyttämätöntä kellaritilaa tai johon rakennetaan kellari.

Puristuslaatta ei ole tavanomainen perustusten korjausmenetelmä eikä yleisohje painuneen talon korjaamiseen. Sen soveltuvuus riippuu maaperästä, perusmuurin rakenteesta, kellaritilasta ja siitä, miten uusi laatta liittyy vanhaan rakenteeseen. Kyse on luvanvaraisesta ja rakennesuunnittelua vaativasta erikoisratkaisusta.

Jos rakennus on vakaa, vaurio ei etene ja ongelma rajoittuu sokkelin pintaan, korjaus voi olla paikallinen paikkaus, oikaisu, rappaus, maalaus tai pinnoitus. Tällöin pitää silti varmistaa, ettei pintavaurion taustalla ole jatkuvaa kosteutta.

Sokkelin pintakorjauksesta kannattaa jatkaa Rakentaja.fi ohjeeseen Sokkeli: pinnoitus, maalaus ja korjaus – 4 tapaa käsitellä sokkeli.

Näin perustusten korjaus etenee

1. Vaurio kuvataan ja sen etenemistä seurataan.
2. Selvitetään, onko kyse pintavauriosta, kosteudesta, routimisesta, painumasta vai rakenteellisesta vauriosta.
3. Tarkistetaan sadevesien ohjaus, maanpinnan kallistukset, salaojat ja perusmuurin kosteudenhallinta.
4. Tarvittaessa teetetään rakennetutkimus, pohjatutkimus tai painumaseuranta.
5. Rakennesuunnittelija määrittää korjaustavan ja työjärjestyksen.
6. Korjataan vaurion syy ennen pintojen viimeistelyä.
7. Valmis rakenne tarkistetaan ja tarvittaessa seurataan, pysyykö liike pysähtyneenä.

Hyvä korjaus ei peitä oiretta, vaan poistaa vaurion syyn. Siksi samaan hankkeeseen voi kuulua sekä ulkopuolista vedenhallintaa että rakenteellista korjaamista.

Jos et vielä tiedä, onko kyse perustusvauriosta, aloita tunnistamisesta: Perustus on vaurioitunut – mitä tehdä?

Jos ongelma liittyy kosteuteen tai salaojiin, jatka näihin ohjeisiin: Milloin salaojat pitää uusia?, Salaojien avulla vedet pois perustusten luota, Milloin on perustusten vedeneristeiden korjausaika? ja Kostea kellari kuivaksi, näin korjaus kannattaa suunnitella.

Jos kyse on sokkelin pinnasta, lue myös Sokkeli: pinnoitus, maalaus ja korjaus – 4 tapaa käsitellä sokkeli.

Lähteet: Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017. Ympäristöministeriö: Rakennusten kosteustekninen toimivuus, ohje 2020
Rakennustieto: RT 103732 Rakennusten kosteustekninen toimivuus
FISE: Puutteellinen salaojitus, virhekortti. RIL 174-5-1991 Korjausrakentaminen V. Perustukset, pohjarakenteet. Rakentajain kalenteri: Pohjarakenteiden suunnittelu
Korjaustaito: Pientalon perustusten korjaus. Rakentaja.fi aiheeseen liittyvät artikkelit perustuksista, salaojista, vedeneristyksestä, kellarin kosteudesta, routaeristyksestä, sokkelin pinnoituksesta ja paalutuksesta.