lämpöeristys

Yläpohjan eristäminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää lämmitysenergian karkaamista ja parantaa asumismukavuutta. Erityisesti vanhemmissa rakennuksissa yläpohjan eristys on usein riittämätön nykyisiin energiatehokkuusvaatimuksiin verrattuna.

Ryömintätilallisen, tuulettuvan alapohjan tai rossipohjan, mitä nimistä nyt käytetäänkään, lisäeristäminen kannattaa mahdollisuuksien mukaan. Tärkeimpänä syynä voi olla vetoisuuden tunne, joka saattaa johtua huonosta ilmatiiviydestä kyseisessä alapohjarakenteessa. Ilmatiiviyden parantaminen onkin erittäin tärkeää rossipohjaa lisäeristettäessä, jotta alapohjarakenne saadaan toimimaan lämpö- ja kosteusteknisesti paremmin ja lisäeristämisestä on energiatehokkuudenkin kannalta hyötyä.

Ilmastonmuutos ja siitä saadut viimeisimmät raportit voivat helposti tuntua huolestuttavilta. Lohdullista kuitenkin on se, että jokaisella meistä on edelleen mahdollisuus vaikuttaa kehityksen suuntaan, ja erityisesti rakennussektori on tärkeässä roolissa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Parantamalla rakennusten energiatehokkuutta ja ottamalla käyttöön uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkosähkön, voidaan ilmastovaikutuksia pienentää merkittävästi.

Usein rakentamisen ja remontoinnin yhteydessä puheessa sekä tekstissä vilisee termi ”kylmäsilta”. Kylmäsilta on rakennuksen kohta, jossa lämpö pääsee karkaamaan ulos heikon tai puuttuvan lämmöneristyksen vuoksi. Mutta mitä vaikutuksia kylmäsillalla on?

Tiesitkö, että jopa 70-80 prosenttia rakennuksen päästöistä syntyy käytön aikana? Miten päästöjä ja energiakustannuksia saisi laskettua järkevämmälle tasolle? Yksi, mikä on tärkeää, on lämmityksen sekä jäähdytyksen tarpeen minimointi tehokkailla rakenne- ja eristeratkaisuilla.

Monessa erityisesti 1960–1980-luvuilla rakennetuissa tiiliverhoilluissa taloissa käytettiin perustustapana valesokkelia. Myös moni tuon ajanjakson puutaloista on toteutettu tällä menetelmällä. Suomessa siis on yli miljoona omakotitaloa, mikä on jo merkittävä kansallisomaisuus. Tutkimusten mukaan noin joka neljännessä omakotitalossa on jonkinasteinen homevaurio, ja suurimmat vauriot sijaitsevat alapohjassa ja märkätiloissa.

Tehokkaimpia markkinoilla yleisesti käytettävistä lämmöneristemateriaaleista seinä- ja kattorakenteissa on Finnfoamin FF-PIR.

Valesokkeli-ratkaisujen takia home- ja lahovaurioituneiden seinärakenteiden korjaaminen on ollut perinteisesti aikaa vievää ja kallista. Ongelmaan on kehitetty kotimainen ja patentoitu ratkaisu Termo-tuotteella. Menetelmällä varsinainen valesokkeli – eli perustusrakenteen ulkopuolelta tuleva kosteusrasitus – ei muutu, mutta valesokkelirakenteen riskialue voidaan korjata ja vahvistaa turvallisesti.Timpuri Mikko Merelä halusi testata, miten Termotuotteen korjausjärjestelmä toimii käytännössä tällaisessa tilanteessa. Menetelmä kohdistuu nimenomaan sisäpuolelle, missä puurakenteiden vauriot yleensä sijaitsevat.

Tämän päivän rakentamisessa arvostetaan erityisesti luonnonmukaisuutta sekä vastuullisuutta. Valinnat tehdään tietoisesti ja harkiten, sillä harva rakentaa tai remontoi useaa kotia elämänsä aikana. Ympäristön turhaa kuormittamista pyritään välttämään ja mahdollisuuksien mukaan valitsemaan tuotteita, joiden raaka-aineet ovat uusiutuvia. Nykyisin kiinnitetään selvästi enemmän huomiota rakennusmateriaaleihin sekä niiden ominaisuuksiin. Viime vuosien rakentamisen eräänlaisena positiivisina trendeinä ovat nousseet esille erityisesti energiansäästö sekä eristämisen tärkeys.Vertailun vuoksi keräsimme yhteen viisi seikkaa, miksi puukuitueristettä kannattaa harkita tosissaan eristysvaihtoehdoksi.

Ruotsin Smålandissa, Bråbyn kylässä, kohoaa kaunis punainen rakennus. Kyseessä on vanha, 1700-luvun lopulla rakennettu hirsitalo, jossa Hellströmin viisihenkinen perhe asuu ja elää. Kotia on remontoitu ulkopuolelta ja nyt on tullut aika remontoida myös kodin sisätiloja. Ensimmäiseksi remonttiprojektiksi valittiin ullakko.