Turvaa arki: näin valmistaudut eri kriisitilanteisiin

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Tämä sisältää suunnitelmien tekemistä, tarvittavien tarvikkeiden hankkimista ja tiedon hankkimista siitä, miten toimia eri tilanteissa. Hyvin suunniteltu varautuminen voi merkittävästi parantaa selviytymiskykyäsi ja vähentää häiriöiden vaikutuksia arkeesi.

Varautuminen on monitahoinen kokonaisuus, joka kattaa:

• Kotivaran ylläpitäminen: Vettä, ruokaa ja muita välttämättömiä tarvikkeita vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.
• Tieto riskeistä ja uhista: Ymmärrys siitä, mitä riskejä ja uhkia voi kohdata ja miten niihin voi varautua.
• Toimintakyky: Fyysinen ja psyykkinen valmius kohdata poikkeustilanteet.
• Yhteisöllisyys: Luottamus ja yhteys muihin sekä toisten auttaminen.

Varautuminen ei tee uhista todennäköisempiä, mutta se auttaa sinua selviytymään paremmin, jos jotakin poikkeuksellista tapahtuu. On tärkeää tunnustaa, että myös epätodennäköisiä asioita voi tapahtua, ja varautuminen voi lievittää huolta ja ahdistusta.

Pärjäät monessa tilanteessa perustiedoilla ja -taidoilla, kuten pysymällä rauhallisena, seuraamalla viranomaisten viestintää ja auttamalla muita kykysi mukaan. Kotivara on erinomainen perusta moniin tilanteisiin varautumiselle.

• Miten varaudun häiriö- ja kriisitilanteisiin?: Ohjeita ennakkoon valmistautumiseen.
• Mitä varautuminen tarkoittaa?: Varautumisen määritelmä ja käytännöt.
• Millaisia tilanteita varten varaudumme?: Esimerkkejä mahdollisista häiriötilanteista.
• Selviäisitkö arkeesi vaikuttavasta häiriöstä?: Arvioi oma valmiutesi ja paranna sitä.
• Epidemiat ja pandemiat: Tietoa ja ohjeita varautumiseen.
• Kyberhyökkäykset tai -häiriöt: Miten varautua ja toimia kyberuhkien aikana.
• Luonnonilmiöt ja suuronnettomuudet: Ohjeita suojautumiseen ja varautumiseen.
• Maksamisen häiriöt: Valmistautuminen maksamisen ja pankkipalveluiden häiriöihin.
• Sotilaallinen konflikti: Miten toimia ja osallistua maanpuolustukseen.
• Sähkökatko: Varautuminen ja toiminta sähkökatkon aikana.
• Terrorismi: Mitä terrorismi on ja miten toimia terrori-iskun sattuessa.
• Tietoliikenteen ja viestintäyhteyksien häiriöt: Varautuminen ja tiedonsaanti häiriötilanteissa.
• Vesikatko ja veden saastuminen: Toimintaohjeet vesikatkon ja veden saastumisen varalta.
• Oman toimintakyvyn ylläpitäminen kriiseissä: Vinkkejä mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
• Varautuminen on yhteistyötä: Yhteisön varautumisen tärkeys ja osallistumismahdollisuudet.
• Miten voin auttaa ja osallistua?: Ohjeita muiden auttamiseen häiriötilanteissa.
• Ihmiset ja arjen turvallisuus: Arjen turvallisuuden ylläpitäminen.
• Varautuminen taloyhtiössä: Taloyhtiöiden varautumisohjeet.
• Miten eri toimijat varautuvat?: Viranomaisten ja yritysten varautumiskäytännöt.

Tämä opas on arvokas työkalu, joka auttaa sinua ja yhteisöäsi valmistautumaan paremmin erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin, parantaen turvallisuuden tunnetta ja valmiutta selviytyä poikkeustilanteista.

Lataa tulostettava tiivistelmä varautumisesta. Voit halutessasi ladata vain ne osiot, jotka kiinnostavat juuri sinua.

Suomi.fi-sivuston opas auttaa sinua arvioimaan, miten hyvin olet valmistautunut arkeesi vaikuttaviin häiriöihin. Se tarjoaa konkreettisia harjoituksia ja ohjeita, joiden avulla voit parantaa valmiuttasi ja varmistaa, että sinulla on tarvittavat tiedot ja välineet selviytyäksesi erilaisista poikkeustilanteista.

Opas sisältää myös harjoituksia, kuten laajan sähköverkon häiriön simuloinnin, joka auttaa sinua ymmärtämään, miten pitkät sähkökatkot vaikuttavat arkeesi. Harjoitukset ohjaavat sinua pohtimaan, miten saat tietoa, miten pärjäät ilman sähköä ja vettä, ja miten voit valmistaa ruokaa ilman sähköä.

Suomi.fi-sivuston opas käsittelee monia mahdollisia kriisejä, joihin kannattaa varautua. Näitä ovat muun muassa sähkökatkot, vesikatkot ja veden saastuminen, kyberhyökkäykset, epidemiat ja pandemiat, luonnonilmiöt ja suuronnettomuudet, maksamisen häiriöt, sotilaalliset konfliktit, terrorismi sekä tietoliikenteen ja viestintäyhteyksien häiriöt.

Esimerkiksi pitkät sähkökatkot voivat vaikuttaa merkittävästi arjen toimintoihin, kuten valaistukseen, lämmitykseen ja ruoanlaittoon. Kuvittele, että talvella sähköt katkeavat useaksi päiväksi. Ilman varautumista koti jää kylmäksi, ruoka pilaantuu ja tiedonsaanti vaikeutuu. Varautumalla etukäteen, esimerkiksi hankkimalla paristokäyttöisiä valonlähteitä ja vaihtoehtoisia lämmitystapoja, voit selviytyä paremmin tällaisesta tilanteesta.

Toinen esimerkki voisi olla kyberhyökkäys, joka saattaa keskeyttää pankkipalvelut ja muita digitaalisia palveluita. Jos pankkipalvelut eivät toimi, et ehkä pysty maksamaan ostoksiasi tai nostamaan rahaa. Varautumalla käteisvarannolla ja pitämällä tärkeät tiedot tallessa voit vähentää tällaisen häiriön vaikutuksia.

Taloyhtiöiden on tärkeää varautua erilaisiin häiriöihin ja kriisitilanteisiin. Taloyhtiössä on hyvä valita yksi tai useampi henkilö vastaamaan talon turvallisuudesta ja väestönsuojasta. Näiden henkilöiden tehtävänä on varmistaa, että pelastussuunnitelma on ajan tasalla ja että asukkaat tuntevat sen sisällön.

Pelastussuunnitelman tulee perustua taloyhtiössä ja sen ympäristössä tunnistettuihin riskeihin. Suunnitelmassa on huomioitava esimerkiksi pitkät sähkö- ja vesikatkot, tulipalot sekä muut mahdolliset vaaratilanteet. Taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja huoltoyhtiön on yhdessä huolehdittava, että turvallisuustoimenpiteet ja tarvittavat tarkastukset toteutetaan säännöllisesti.

Väestönsuojan ylläpito ja käyttöönotto ovat myös keskeisiä varautumistoimia. Väestönsuojan on oltava asianmukaisesti varusteltu ja käyttövalmis 72 tunnin sisällä pelastusviranomaisten määräyksestä. Asukkaiden on tiedettävä, miten väestönsuoja otetaan käyttöön ja miten siellä toimitaan suojautumista vaativassa tilanteessa. Väestönsuojan hoitajan koulutuksia tarjoavat muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja alueelliset pelastusliitot.

Taloyhtiöiden kannattaa myös kannustaa asukkaita keskustelemaan talon turvallisuusasioista ja osallistumaan varautumistoimiin. Jokaisen asukkaan on hyvä pitää kotivaraa vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ja tuntea taloyhtiön ohjeet häiriö- ja hätätilanteissa toimimiseksi. Yhteisöllisyys ja yhteistyö ovat avainasemassa, kun varaudutaan häiriötilanteisiin ja pyritään turvaamaan kaikkien asukkaiden hyvinvointi.

Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen muistilista >>

Suomi.fi