Tiivistä ilmavuodot ajoissa ja säästä sähkölaskussa – Toimi näin
Ilmavuotojen tiivistäminen kannattaa aina, kunhan ilma asunnossa vaihtuu. Asiantuntija antaa vinkit tiivistäjälle.
Energian kallistuminen on lisännyt kiinnostusta asuinrakennusten tiivistämiseen. Tiivistämisellä voidaan saavuttaa merkittävää säästöä, kun ilmavuodot saadaan tukittua. Samalla vedon tunne vähenee ja kotona on mukavampaa viettää aikaa.
Niin sanotut hallitsemattomat ilmavuodot muiden ulkovaipan lämpöhäviöiden kanssa saattavat aiheuttaa noin 5–20 prosentin energiahukan asuinrakennuksessa. Kun rakennuksen vaipasta eli ulkoseinistä, yläpohjasta ja alapohjasta tehdään mahdollisimman tiivis, lämmitys- ja jäähdytysenergiaa ei mene hukkaan.
– Jos esimerkiksi ikkunoissa on ilmavuotoa, pistemäinen vuotoilma tuntuu iholla kylmemmältä kuin se oikeasti onkaan. Kun nämä vuodot saadaan tiivistettyä, ilma tuntuu heti lämpimämmältä. Silloin on helpompaa laskea huonelämpötilaa, mistä myös saadaan rahallista säästöä, kertoo Kiillon tiivistystuotteiden tuotepäällikkö Saana Leppänen.
Myös ilmanvaihtojärjestelmä toimii tasapainoisesti silloin, kun ylimääräisiä vuotoja ei ole eikä rakennukseen pääse korvausilmaa vääristä paikoista.
Tiivistämisen tarve on suuri myös silloin, kun rakennetaan uutta. Tällöin rakenteiden on oltava tiiviitä, jotta suunnitellut energialuokat voidaan saavuttaa.
Uudet tiivistysratkaisut helpottavat tiivistäjän työtä
Aikaisemmin rakenneliitoksia on tiivistetty esimerkiksi siveltävillä vedeneristeillä. Niiden kanssa on kuitenkin käytettävä myös pohjusteainetta ja vahvikenauhaa. Uusia, erityisesti rakenteiden tiivistämiseen suunniteltuja tiivistysaineita voidaan käyttää ilman primeria eli tartuntapohjustetta, eikä vahvikenauhaakaan välttämättä tarvita.
Koska uuden sukupolven tiivistysaineiden kehityksessä on huomioitu erityisesti rakenteiden tiivistämiseen liittyvät tarpeet, tuotteita voi käyttää tehokkaasti useissa erilaisissa käyttökohteissa, kuten lattian ja seinän liitoksissa, katon ja seinien rajakohdissa, ikkunoiden ja ovien liittymärakenteissa ja läpivientien kohdalla.
– Tiiveyden tuoma energiatehokkuus kääntyy helposti euroiksi. Otetaan esimerkkinä heikkotiiveyksinen rakennus, joka voi kuluttaa yli 2500 kilowattituntia energiaa vuodessa vuotokohtien kautta niin sanotusti harakoiden lämmittämiseen. Tiivistämällä rakenteiden ilmavuotokohdat tätä lukua voidaan pienentää moninkertaisesti. Se näkyy säästönä lompakossa, Leppänen kertoo.
Paljon kyselyitä tiivistysaineiden käytöstä
Kiilto on saanut runsaasti kyselyitä tiivistysaineiden käytöstä. Usein kysyjät haluavat myös vinkkejä tuotteiden käyttöön. Osaa kuluttajista askarruttaa, voiko tiivistämisellä tehdä vahinkoa rakennukselle.
Leppäsen mukaan tiivistäminen kannattaa vanhemmissakin taloissa.
– Iäkkäämmissä kohteissa kaikkea ei voi tiivistää, mutta niin kauan kuin talossa on hallittu ilmanvaihto, tiivistäminen on energiakulujen kannalta kotiin päin. Toisin sanoen ilmavuotojen tiivistämisellä ei voi pilata rakenteita, kunhan pitää huolen, että ilmanvaihto on kunnossa.
Monelle voi tulla yllätyksenä, että esimerkiksi nelihenkinen perhe tuottaa vuorokauden aikana arviolta 10 litraa kosteuskuormaa huoneilmaan. Jos kosteus ei pääse poistumaan, seuraukset voivat olla ikäviä.
– Se on sama kuin jos pulloon kaataisi koko ajan lisää vettä ja korkki on kiinni, Leppänen kertoo.
Miten tiivistetään oikein?
Tiivistäminen ei ole salatiedettä, mutta perusasiat on syytä hallita. Yksi perussääntö on, ettei tiivistystä tulisi tehdä pintojen päälle vaan runkorakenteeseen.
– On kuluttajia, jotka ovat tiivistäneet itsekin, mutta suosittelemme käyttämään työhön alan ammattilaisia. On tärkeää varmistaa, että käytössä on oikea tuote, jota käytetään oikealla tavalla ja oikeaan tarkoitukseen.
– Tuote ei välttämättä tiivistä parhaalla mahdollisella tavalla, jos sitä käytetään väärin, jos pohjatöitä ei tehdä kunnolla tai tulee asennusvirheitä, Leppänen muistuttaa.
Lisätietoa aiheesta voi kartuttaa vierailemalla tuotevalmistajan verkkosivuilla. Kiillon sivuilla tiivistysratkaisujen kohteita on listattu esimerkkien avulla, ja tietoa etsivä voi tutustua myös työohjeisiin tuotteiden oikeaoppisesta käytöstä.
Entä milloin viimeistään kannattaa tiivistää?
– Jos ilmavuodot häiritsevät asumismukavuutta, tiivistäminen kannattaa ehdottomasti, Leppänen sanoo.
Info
Lämpökamerakuvaus paljastaa ilmavuotoreitit
Jos asuinrakennuksen ilmavuodot haluaa paikantaa tarkasti, paikan päällä kannattaa teettää lämpökamerakuvaus ennen tiivistämistä. "Helpoimmat" korjauskohteet kannattaa tehdä ensimmäiseksi.
– Jos tulossa on muuta isompaa remonttia, tiivistämisen voi yhdistää esimerkiksi lattian vaihtamiseen. Tiivistämistä ei pidä tehdä pinnoitteiden päälle, koska silloin ei tiivistetä varsinaista ilmavuotoa vaan ohjataan ilma lattian alle, Leppänen tähdentää.
Yksi yleisimmistä ilmavuotokohteista on ikkunoiden ja ovien liittymärakenne eli niin sanottu uretaanitäyttöväli, joka vuotaa useimmiten pistemäisesti.
Toinen yleinen vuotopaikka on lattian ja seinän liitoksessa. Syynä on betonin kutistuminen ajan myötä.
– Vaikka uusi maavaraisena valettu betonilattia olisi valuvaiheessa kiinni seinässä, se voi irrota seinärakenteesta kuivuessaan ja kutistuessaan. Tällöin syntyy kutistumaväli seinän ja betonilaatan väliin. Jos huoneessa on alipainetta, tilaan pääsee kylmää ilmaa kaikista mahdollisista raoista, Leppänen selvittää.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Ilmanvaihdon saneeraus osaksi peruskorjaustalon energiatehokkuutta
Saako ilmanvaihdon sammuttaa pakkasella?
Miten ohjaan ilmanvaihtoa puhelimella tai tietokoneella?
Vältä kosteusongelmat hyvällä suunnittelulla
Asumisen päätapahtumassa keskitytään rakentamisen ja remontoinnin teemoihin
Keittiössä tarvitaan valoa!
Luetuimmat
Uusimmat